Trumpin budjetti suosii miljonäärejä

Budjettilakipaketille Trump on antanut isottelevan nimen One Big Beautiful Big Act. Se sisältää verohelpotuksia, sosiaaliturvan muutoksia ja monia muita budjettikohtia. Sen vaikutus yltää vuosiin 2026–2034. Erityisesti sairausvakuutusta, köyhien ruoka-apua, opintolainoja sekä tuloverotusta koskevat muutokset herättävät siinä huomiota.

USA:ssa ei ole koko väestön kattavaa julkista sairausvakuutusjärjestelmää. Sen sijaan on kaksi erillistä järjestelmää, eläkeläisille tarkoitettu Medicare ja pienituloisille suunnattu Medicaid. Suurin osa väestöstä on joko työnantajien kustantamien vakuutusjärjestelyjen piirissä tai sitten henkilökohtaisesti kustantamiensa yksityisten vakuutusten varassa. Näiden vakuutusten ehdoissa on paljon vaihtelua ja ne voivat olla hyvin kalliita. Osa väestöstä jää kokonaan sairausvakuutusturvan ulkopuolelle. Vaikka vakuutus olisi maksettu, korvausten saaminen voi olla epävarmaa.

Presidentti Barack Obama yritti virkakaudellaan laajentaa sairausvakuutusten kattavuutta. Tuloksena oli melko monimutkainen Obamacareksi kutsuttu lakipaketti, jota vastaan republikaanit ankarasti hyökkäsivät. Virallisemmalta nimeltään se on Affordable Care Act. Se sisälsi joitakin parannuksia Medicare- ja Medicaid-järjestelmiin, mutta uusilla laeilla pyrittiin myös ohjaamaan yksityisiä vakuutuksia siten, että vakuutusyhtiöillä olisi aikaisempaa vähemmän mahdollisuuksia kieltäytyä vakuutuksen myymisestä tai vakuutuskorvausten maksamisesta.

Sairausvakuutus pois 16 miljoonalta kansalaiselta

Trumpin budjettipaketti peruuttaa osittain Obamacaren sisältämiä uudistuksia. Kongressin budjettitoimisto (Congressional Budget Office, CBO) arvioi, että vuoteen 2034 mennessä noin 16 miljoonaa kansalaista menettää sairausvakuutuksen. Tästä muutoksesta noin 5 miljoonaa tapahtuisi ilman Trumpin budjettiakin. Trumpin lakipaketti vähentää sairausvakuutuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärää 11 miljoonalla. Noin 8 miljoonaa tästä perustuu pienituloisille tarkoitetun Medicaidin leikkauksiin. Lisäksi yksityisiä vakuutuksia koskevan lainsäädännön muuttaminen poistaisi sairausvakuutuksen noin 3 miljoonalta henkilöltä.

USA:ssa ei ole myöskään Suomen toimeentulotukeen verrattavaa yleistä viimesijaista vähemmäistulojärjestelmää. Sitä kuitenkin korvaa osittain köyhien elintarvikeapujärjestelmä. Aikaisemmin tämän järjestelmän puitteissa köyhät saattoivat saada ostokuponkeja, Food Stamps, elintarvikkeiden ostamiseen. Vuodesta 2008 lähtien järjestelmän nimi Supplemental Nutrition Assistance Program, SNAP. Nyt ei enää jaeta ostokuponkeja vaan pankkikorttien kaltaisia elektronisia kortteja, joilla voi ostaa elintarvikkeita. Järjestelmää hallinnoi USA:n maatalousministeriö.

Vuonna 2024 SNAP-tukea sai kuukausittain keskimäärin 41 miljoonaa henkilöä. Keskimääräinen tuki henkilöä kohden oli 188 dollaria. SNAP-tuen ehdot ja tulorajat on sidottu USA:n viralliseen köyhyysrajaan, joka on alun perin 1950-luvulla määritelty kulutuskori. Köyhyysraja seuraa USA:n kuluttajahintaindeksiä mutta ei yleistä tulokehitystä. Siten se on pikemminkin absoluuttisen eikä suhteellisen köyhyyden mittari. Vuonna 2024 yksin asuva alle 65-vuotias henkilö katsottiin köyhäksi, jos hänen nettotulonsa alittivat 1360 dollaria kuukaudessa.

Trumpin budjettilakipaketti sisältää joukon kiristyksiä myös SNAP-tukeen. Vuonna 2026 liittovaltion SNAP-menot supistuisivat 13 miljardia dollaria ja koko suunnittelukaudella vuoteen 2034 mennessä 287 miljardia dollaria. Liittovaltion menoja siirrettäisiin osittain osavaltioiden harteille, minkä odotetaan myös johtavan SNAP-tuen ehtojen kiristymiseen, varsinkin konservatiivisissa osavaltioissa.

USA:ssa ei ole myöskään Suomen kaltaista opintotukea. Sen sijaan liittovaltio on jossain määrin tukenut opintolainojen takaisinmaksua. Bidenin kaudella näitä avustuksia laajennettiin republikaanien ankarasta vastustuksesta huolimatta. Korkein oikeus kumosi tosin myös joitakin Bidenin päätöksiä. Nyt Trumpin budjettilakipaketti iskee myös opintolainahelpotuksiin. Budjettisäästöiksi vuosina 2026–2034 arvioidaan yhteensä 350 miljardia dollaria.

Tuloverohelpotuksia suurituloisille

Trumpin lakipaketti jatkaa ja laajentaa Trumpin edellisellä kaudella säädettyjä liittovaltion tuloverohelpotuksia. Kongressin verokomitea (Joint Committee on Taxation) on laskenut, että lakipakettiin sisältyvät verohelpotukset ja muut verolakien muutokset vähentävät liittovaltion tuloja vuoden 2034 tasossa 441 miljardia dollaria.

Kongressin verokomitea on myös arvioinut myös verolakien tulonjakovaikutuksia. Suurituloiset saavat merkittäviä alennuksia veroihinsa. Esimerkiksi ylimmässä yli miljoonan euron tuloluokassa liittovaltion verojen osuus tuloista pienenee 31,1 prosentista 28,3 prosenttiin vuonna 2027. Kyseinen tuloluokka hyötyy vuonna 2027 verohelpotuksista yhteensä 93,6 miljardia dollaria.

Kongressin budjettitoimisto on tehnyt laskelmia koko lakipaketin tulonjakovaikutuksista, jotka selvästikin ovat suurituloisia suosivia ja USA:n köyhille kielteisiä. Oheisissa kuvioissa on esitetty kaksi esimerkkiä näistä laskelmista. Kuvio 1 kertoo miten eri tuloluokissa lakipaketti muuttaa keskimääräisiä kotitalouksien tuloja, kun kotitaloudet jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään tulojen suuruusjärjestyksessä. Kuvion pylväissä on esitetty nykyinen tulotaso violetilla värillä ja lakipaketin vaikutus oranssilla värillä. Kuviossa 2 kerrotaan lakipaketin kokonaisvaikutus näissä tuloluokissa miljardeina dollareina. Kummastakin kuviosta nähdään, että lakipaketti pienentää tuloja alimmissa tuloluokissa ja suurentaa niitä ylemmissä tuloluokissa ja erityisesti ylimmässä tuloluokassa.

Budjettilakipaketin arvioidaan suurentavan USA:n liittovaltion budjettialijäämää ja velkaa, vaikka Trump joissakin vaalipuheissaan lupaili velan pienentämistä ja jopa sen pois maksamista.

Trumpin hallinto ei mitenkään pyri edes peittämään sitä, että sen politiikkaa suosii miljonäärejä ja miljardöörejä ja vaikeuttaa köyhien toimeentuloa. Suomessa Orpon hallituksen politiikalla on yllättävänkin paljon yhtäläisyyksiä Trumpin politiikan kanssa. Työttömien ja muiden pienituloisten ryhmien sosiaaliturvaan on tehty kovia leikkauksia. Nyt sitten ensi vuoden budjetissa on luvassa verohelpotuksia suurituloisille, kun valtion tuloveroasteikon ylimpiä marginaaliveroasteita aiotaan pienentää tuntuvasti. Se taasen merkitsee myös sitä, että lupaukset valtion velan pienentämisestä muuttuvat entistä epäuskottavammiksi.