Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on sanonut Ukrainan vallanneen takaisin 50 prosenttia Venäjän valtaamasta maa-alasta. Presidentti Joe Biden totesi, että Vladimir Putin on jo hävinnyt sodan. ”Ei ole mahdollista, että Putin voittaisi, hän on jo hävinnyt”, Biden sanoi.
Suomalainen sotatieteilijä Ilmari Käihkö on arvioinut, että Ukraina on kohutulla vastahyökkäyksellä onnistunut saamaan takaisin 1–2 promillea venäläisten hallussa olevasta maa-alastaan. Blinkenin ja Käihkön tiedot poikkeavat toisistaan olennaisesti.
Maanantaina 24.7. entinen CIA-agentti Larry Johnson hämmästeli Andrew Napolitanon YouTube-haastattelussa Bidenin ja Blinkenin ”sekopäisiä” lausuntoja. Johnsonin mukaan Ukrainalla ei ole mitään mahdollisuuksia voittoon. Se on jo tapattanut 300 000 sotilastaan ja sota tulee päättymään viimeistään syyskuussa Ukrainan tappioon, sen osan Ukrainasta, joka ehkä on vielä jäljellä.
”Ukrainalaiset eivät ole kyenneet etenemän edes venäläisten ensimmäiseen puolustuslinjaan asti. Jonkun tulisi nousta ja kertoa todellisuudesta täysin irronneelle (Washingtonin) hallinnolle, että tämä oli meidän strategiamme ja tällainen on tulos. Mutta kukaan ei tee sitä”, Johnson valitti.
Kirkon tuhosta uutisoitiin etukäteen
Maanantaina 24.7. uutisoitiin, että Venäjä olisi iskenyt Odessassa historiallisesti merkittävään ortodoksien katedraaliin. Larry Johnsonin tietojen mukaan iskun teki Ukraina itse. Hän perustelee väitettään sillä, että Ukraina oli uutisoinut iskusta Wikipediassa 30–60 minuuttia ennen sen tapahtumista.
”He ovat epätoivoisia”, Johnson sanoi ja arveli Ukrainan tavoitelleen iskulla voittoa propagandasodassa. Johnson muistutti myös, että kun Ukrainan onnistui aiemmin sodassa iskeä Kertshin sillalle, se oli teettänyt iskusta postimerkin ennakkoon.
UNESCO on tuominnut ”Venäjän iskun” historiallisesti arvokkaaseen kohteeseen. Suomen valtamedia julkaisi uutisen nimenomaan Venäjän iskuna.
Peskov: Odessan katedraaliin osunut ohjus Ukrainan ilmatorjunnan
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on esittänyt, että Odessan satamakaupungissa Kristuksen kirkastumisen katedraaliin sunnuntaiaamuyönä osunut ohjus olisi ollut Ukrainan ilmatorjunnan ampuma.
Guardian-lehden mukaan Peskov ei ole esittänyt todisteita. ”Asevoimamme eivät koskaan iske sosiaalisiin infrastruktuurirakenteisiin, varsinkaan temppeleihin, kirkkoihin tai vastaaviin tiloihin, joten emme hyväksy sellaisia väitteitä, Peskov sanoi.
Venäjä teki lauantain ja sunnuntain välisenä yönä laajan ohjusiskun Odessaan.
+++
4 kommenttia julkaisuun “UKRAINAN SOTA-ARVIOISSA RAJUJA EROJA”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Tuskimpa sitä kukaan ihmettelee kun USA ja Ukraina / Biden ja Zelenski päästelevät emävaleita suustaan. Sehän on kuulemma tapana sota-aikana. Sensijaan Suomi ei ole sodassa vaikka nämä tämänpäivän ”rautaa rajalle”-idiootit sitä innokkaasti yritävät. Mutta meillä on vielä ”rautaa rajalle”-sakkia vastenmielisempi joukko ja se on Mediapooli. Normaalissa oikeusvaltiossa sotaan yllyttämisestä joutuu vankilaan, mutta Suomihan ei enää ole oikeusvaltio.
Kunhan Venäjä on voittanut sodan ja Ukrainan typerykset ovat lähteneet maasta karkuun, niin tilanne Euroopassa selkiytyy vähitellen. Kaikki fanaatikot ja sodan kannattajat luikkivat karkuun ja sitten alkaa syyllisten etsintä ja tuomitseminen. Median sakistakin porukka vähenee joka puolella maata. YLE on yksi pahimpia, ainakin johto ja harhaanjohto.
https://youtu.be/mi-bMWDmyhI
Käännös Ukrainan venäjänkielisen palstalta:
”🇺🇦 Ukrainan keskustelupalstoilla alkoi leviämään narraatitivi ”taistelemme lähteäksemme maasta voiton jälkeen, jättäen sen lapsille”. Tämä on erittäin huono kertomus monestakin syystä.
Niin paha, että he jopa luulivat sen olevan Venäjän propagandayksikön levittämiä. Mutta tarkistettuaan kirjoittajat ja heidän tekstiensä merkitykset, he ymmärsivät, että he eivät olleet.
Lisäksi tämä kertomus tuli kaikkein ajattelevimpien ukrainalaisten, taistelevien ja takana olevien joukosta, jotka pystyvät analysoimaan trendejä, prosesseja ja tapahtumia.
Heidän ajatuksensa ytimessä on määrittely merkittävästä ongelmasolmusta, jonka kanssa he myöntävät, että he eivät selviä edes voiton jälkeen. He eivät pysty siihen, koska ajattelijoita on yksinkertaisesti liian vähän, kriittistä massaa ei ole ja on liian paljon korruptoituneita virkamiehiä voittamaan heidät. Siksi ”ajattelijat” tulevat loogisesti siihen johtopäätökseen, että on välttämätöntä lähteä.
Törkeä korruptio, intohimojen enemmistön talonpoikainen mentaliteetti ja sosiaalisten kokeiden laboratorion rooli ovat vahvoja subjektiivisia argumentteja, joita on vaikea ”keskeyttää”. Ja on myös objektiivisia: tuhoutunut energiasektori, talouden puute, velat, negatiivinen väestörakenne, massaperäinen PTSD jne.
Tämän kertomuksen ongelmana on, että se synnyttää taatusti seuraavan: ”Voitko lähteä kädet ja jalat ehjinä?”
Ja heti kun tämä tapahtuu, sota ja sen tavoitteet ovat suorassa ristiriidassa ihmisten etujen kanssa, ja sitten ”lähdöstä” tulee tärkeämpää kuin ”voitosta”.
Olemme kirjoittaneet tästä pitkään vedoten siihen, että ongelmia on paljon ja ihmisellä on vain yksi elämä, joten aktiivisimmat ja lahjakkaimmat ihmiset lähtevät paikkoihin, joissa heidän ei tarvitse joka päivä todistaa idiooteille olevansa väärässä. Riittävien poistuessa idiootit uskovat yhä enemmän olevansa oikeassa ja jatkavat yhteiskunnan rakentamista itselleen ja riistävät muilta mahdollisuuden kehittyä. Silmukka kiristyy.
Olemme itse asiassa nähneet tämän vuoden trendin vuodesta 2013 lähtien vaihtelevalla menestyksellä. Joskus, kuten vuonna 2019, toivoa ilmaantuu, mutta sitten järjestelmä ottaa nopeasti vallan, puristaa riittävät pois ja kiteyttää fanaatikkoja.
Tässä on niin vaarallinen kertomus, josta keskustellaan sosiaalisessa mediassa. ja tämä huolimatta siitä, että ”voitto” ei ole :vielä epäselvä.
”Johnson muistutti myös, että kun Ukrainan onnistui aiemmin sodassa iskeä Kertshin sillalle, se oli teettänyt iskusta postimerkin ennakkoon.”
Myös Suomen miehityshallinto Karjalassa muun aktiviteetin ohessa oli toimelias. Sen toimesta painatettiin postimerkki, jossa mainitaan kaupunki nimeltä Äänislinna. Suomen postilaitoksen valikoimaan ne eivät enää kuulu. Tosiasia kuitenkin on että ne ovat osa lähihistoriaa.