Suomi on tehnyt yhteiskunnan ohuen eliitin johdatuksella historiansa hirvittävimmän erehdyksen. Suurvaltojen poltteessa haihtuu taivaan tuuliin suvereenin Suomen mahdollisuus harjoittaa ulkopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa itsenäisesti. Jatkossa teemme aina vieraiden muukalaisten tahdon mukaan. Se on taho, joka jatkossa päättää osaltaan sodasta ja rauhasta. Perustuslain teksti antaa kuitenkin kansakunnalle lupauksen valtakunnan suvereniteetista. Onko arvoliberalismi pettänyt meidät kaikki?
Liberalismi tarkoitti aikoinaan vapautta, tasa-arvoa, veljeyttä ja monia muita asioita. Omassa ajassamme olemme nähneet television suorassa lähetyksessä ministerin, joka sanoi meidän olevan fyysisesti sodassa Venäjän kanssa Ukrainassa. Meille on kerrottu Suomen sotahistoriasta uusia asioita korkealta poliittiselta taholta. Olemme sotineet Venäjän kanssa ja voittaneet. Sen on täytynyt olla kauhea paukku, kun kaasuputki räjäytettiin merellä jonkun tahon toimesta. Putkilinjat Nord Steam yksi ja kaksi vahingoittuivat. Kaikki viittaa Venäjään. Se oli asiantuntijan paras tieto ja toteamus tapahtuneesta heti tuoreeltaan vailla hätiköintiä.
Olemme myös saaneet kuulla lukuisia kertoja Suomen ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan perustuvan arvopohjaiseen realismiin. Ehkäpä juuri siksi Kiinan presidentin pitäisi soittaa yksi puhelu Venäjälle sodan lopettamiseksi Ukrainassa. On myös esitetty korkean tahon ajatus julki, että Euroopan olisi syytä siirtyä sotatalouteen. Vapaamieliset poliitikot eivät keskustele missään olosuhteissa asejärjestelmien todellisista kustannuksista yhteiskunnalle. Sen sijaan on alettu kyseenalaistamaan kansalaisten oikeus pysyvään hyvinvointiin.
Arvoliberalismi sisältää vapaiden kansalaisten luottamuksen ja kunnioituksen toisiaan kohtaan. Siihen perustuvat muun muassa ihmisoikeudet, uskonnonvapaus, sananvapaus ja paljon muuta sellaista. Monet ajattelevat arvoliberalismin ja hyvinvoinnin kumpuavan samasta lähteestä. Onneksi suomalaisen hyvinvointivaltion, sopimusyhteiskunnan ja viimein hyvinvointiyhteiskunnan sisältöön ei kuulu kansalaisten oikeus tyydyttää välittömiä himoja ja haluja.
Hedonismi ja nihilismi ovat kaukana meistä muilla kaukaisilla mailla. Arvoliberaali ei vaadi runsaskätistä ja turvallista elämää mukavuusvyöhykkeellä. Arvoliberaali ei voi mitenkään kuulua yhteiskunnan etuoikeutettujen ja erityisesti suojeltujen ihmisten piiriin. Sen kaiken näkee heidän kylmyyttä hohkaavista silmistä ja virneestä muuten ilmeettömillä kasvoilla.
Arvoliberaali kannattaa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää. Sillä tavalla kun saavutetaan rauhantila kaikkialla maailmassa pitemmällä aikavälillä. Emme näe mitään estettä käyttää kaikkia keinoja sodassa, on tavanomainen poliittinen lausunto monen arvoliberaalin suusta sanottuna. En usko Venäjän käyttävän ydinaseita, sitten hän kirjoitti viestin maksamaansa tykinammukseen. Me emme alennu keskustelemaan oman sääntöpohjaisten arvojemme piirin ulkopuolelle jäävien ihmisten kanssa.
Arvoliberaali ei puhu taloudesta, vaan jostakin aivan muusta. Pieneltä ihmiseltä edellytetään kaiken järjen ja älyn ylittävää suvaitsevuutta. Sietämättömän elitistiset poliitikot ajavat teoillaan ja puheillaan ihmiset henkiseen tilaan, jossa heidän on pakko tukahduttaa todelliset tunteensa. Heidän pitää sietää kaikki kavennukset ja leikkaukset elinehtoihin sanomatta sanaakaan. Arvoliberaalin viesti pienelle ihmiselle on selvä ja ylimielinen. Saatte olla miten oikeassa tahansa, se ei merkitse meille mitään. Vain sillä on merkitystä, että väittää olevansa arvoliberaali ja on mukana päättäjänä tavanomaisen puolueen rakenteessa. Heistä yksikään ei ole natsi eikä fasisti.
On sanomattakin selvää, että Suomessa ei ole vahvoja fasistisia perinteitä. Jatkosodassa vuosina 1941 – 1944 Suomi oli pelkkä viaton ajopuu muun maailman sotiessa kaikkia aseita ja keinoja käyttäen. Lapin sodassakin huhtikuussa 1945 saavutettiin voitto natsi-Saksan sotilaista. Sen jälkeen alkoi Suomessa pitkä rauhantilan aikakausi. Uudet sukupolvet saattoivat syntyä vapaina sodan kauhuista. He saivat kasvaa täyteen kukoistukseensa täynnä toivoa paremmasta. Uuden poliittisen ajattelun mukaan seisomme sodassa tukevissa saappaissa muukalaisten seurassa.
5 kommenttia julkaisuun “Uudet sukupolvet saattoivat syntyä vapaina sodan kauhuista”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Pahan valtakunta USA/Nato pitää huolen, että tälläkin hetkellä sotiminen jatkuu ympäri maailmaa. Tosin se ei estä kuitenkaan väestöräjähdystä maapallolla!!
Kun ihmiset saavat omille silmilleen sodan kauheuden, ehkä sitten silmät avautuvat. Edessä olevan totaalisen hävityksen jälkeen se ei paljon auta.
Onko kolumni sitten sitä ironiaa tai sarkasmia loivassa muodossa, varmaan.
Natsismi, fasismi ja rasismi ovat olleet pitkään kirosanoja, joihin oikeasti tai väitetysti syyllistynyt on voitu suistaa syrjään. Mielenkiintoista ja surullista kuitenkin on se, että kun näitä aatteita tai asenteita ”tarvittiin” – ei nimellisesti, mutta tosiasiallisesti – taistelussa Yhdysvaltojen hegemonian puolesta Venäjää vastaan, ne muuttuivatkin nopeasti salonkikelpoisiksi jopa niin, että valtiojohto on itse näyttänyt esimerkkiä niiden käytössä; suusanallisesti melko suoraan, mutta erityisesti asioita vääristellen sekä valinnoissaan ja teoissaan.
Vai liekö satiiria. Tuli mieleen, että näistä nykyisistä poliittisista ajoista saadaan varmasti joskus hyviä satiirisia näytelmiä. Suomen kannalta paras tilanne olisi nyt se, että erotaan heti Natosta ja tehdään Venäjän kanssa uusi YYA-sopimus. Irtisanoudutaan kaikista Venäjän boikoteista ja elvytetään teollisuus ja kauppa täyteen kukoistukseen. Rajat täysin auki ja turismi täyteen kukoistukseen. Tähän kaikkeen tarvitaan Suomen presidentin vaihto välittämästi sekä nykyhallituksen vaihto. Kaikki EU-sopimukset irtisanotaan. Näin saadaan Suomen talous ja rauha entiseen kukoistukseen.
”Helpommin sanottu, kuin tehty”…Suomi on ajettu sotahurmostilaan”