Vaalit haamujen maassa – Saksa ilman vaihtoehtoja

Saksa menee vaaleihin 23.2.2025 lähes kaaoottisissa poliittisissa tunnelmissa. Hallitseva ”liikennevalokoalitio” sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien kesken hajosi marraskuussa. Liittokansleri Scholz erotetti silloin finanssiministeri Christian Lindnerin budjettipolitiikkaan ja velanottoon liittyneen sanaharkan jälkeen.

Liittopäivien kiivaiden maahanmuuttokeskustelujen jälkeen SPD on lisännyt viime päivinä äänestäjien suosiota, mutta kristillisdemokraattinen unioni on edelleen vahvin voima. Viime sunnuntain kyselyssä liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraatit nousivat kolmella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin edelliseen viikkoon verrattuna. CDU/CSU:n kanntus pysyi ennallaan 29 prosentissa.

AfD on edelleen toiseksi vahvin voima, vaikka puolue on menettänyt yhden pisteen ja päätyy nyt 22 prosentin kannatukseen. Vihreät menettävät yhden pisteen, jonka mukaan he yltäisivät 12 prosenttiin, jos liittopäivävaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina. Vasemmistopuolue Die Linken hienoinen positiivinen trendi on vakiintumassa, gallupit näkevät sen nyt 6 prosentissa. Bündnis Sahra Wagenknecht (BSW) pysyy kyselyssä muuttumattomana 6 prosentissa, liberaalien FDP 4 prosentissa (plus 1).

Selittelevä vähemmistöhallitus

Saksaa johtaa vaaleihin demareiden ja vihreiden vähemmistöhallitus. Sen kantavien puolueiden tärkein toimi vaalien alla on yrittää selittää parhain päin hallituksen aiheuttamien talousvaikeuksien, ulkopoliittisten ristiriitojen ja sosiaalisen kuohunnan syitä ja aiheuttajia. Syntipukiksi on nostettu itsestään selvyytenä aktiivisin ja kärjekkäin oppositiopuolue AfD, Vaihtoehto Saksalle.

Poliittista syksyä ja uuden vuoden alkua on leimannut lisääntyvä levottomuus. Se ilmenee kaduilla satoihin tuhansiin nousevien joukkojen mielenosoituksina. Kiivas poliittinen väittely pyörii maahanmuuttopolitiikan ympärillä. Suuri oppositiopuolue AfD pitää aihetta keskeisesti esillä. Puolueen synnyttämä paine on kova. Maahanmuuttopolitiikan on ottanut poliittisen pakon edessä vaaliteemakseen myös suurin oppositiopuolue, kristisllisdeokraattinen CDU puheenjohtajansa Friedrich Merzin johdolla.

Vaikka CDU/CSU liittokansleriehdokas Friedrich Merzin kera johtaa mielipidemittauksia, se on menettänyt kannatustaan. Tunnelmia liittovaltiovaalien alla tutkimut Allensbach-instituutti ennakoi suuria muutoksia. ”Kansalaiset uskovat, että hallituksen vaihtaminen on välttämätöntä”, mutta ”toistaiseksi tämä ei ole herättänyt optimismia”, kirjoittaa Allensbachin johtaja Renate Köcher. ”Kaksi kolmasosaa haluaa hallituksen vaihdon, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa, 38 prosenttia on jopa vakuuttunut siitä, että nämä vaalit ovat kohtalokkaat vaalit, jotka ratkaisevat maan tulevaisuuden”, hän sanoo.

Instituutin mukaan AfD hyötyy Yhdysvaltain hallituksen neuvonantajan Elon Muskin AfD:n äänestyssuosituksesta joulun aikoihin. Musk herätti Saksassa mielipidemyrskyn lähettäessään X-kanavallaan suoran keskustelun AfD:n toisen puheenjohtajan, Alice Weidelin kanssa. Valtamedian luomat odotukset uuden käänteen suuntaan kohdistuvat absurdilla tavalla äänekkäimmän ja radikaaleimman AfD -puolueen suuntaan: Sitä vaaditaan monin adressein ja vetoomuksin kiellettäväksi.

Palomuuri ja natsien haamut

Kaduilla vellovien joukkomielenosoitusten kärki ja iskulauseet suuntautuvat ei hallituksen viime vuosien politiikkaa, vaan AfD-puoluetta vastaan. Plakaatit kertovat ja huutavat äärioikeiston vastaisuutta, myös englanninkielellä. Mielenosoituksissa esiintyy suoraa väkivaltaa, kun fasismin vastaiseksi julkistautuneet, hyvin organisoituneet ryhmät tappelevat poliisien ja järjestysmiesten kanssa mustat rätit kasvojensa peittona.

AfD on kärjistetysti maahanmuuttovastainen puolue. Se vaatii rajojen sulkemista ja paperittomien siirtolaisten tai pakolaisten lähettämistä takaisin. Se nojautuu kansalaisten arjessaan kohtaamiin, pakolaisten myötään tuomiin ongelmiin. Varsinkin pienten ja köyhien kuntien haasteet ”kiintiöpakolaistensa” kanssa ovat konkreettisia. Pakolaisella on sosiaalisissa ja terveydenhoidon palveluissa etusija. Pakolainen saa käteensä selvää rahaa. Pakolaiselle löytyy asunto ohi sellaista jonottavien vähävaraisten kansalaisten. Viime päivinä mielialaa on edelleen kärjistänyt maassa papereitta olevan pakolaisen tekemä järjetön lapsimurha.

Myös lisääntyvä Ukrainan ja Syyrian pakolaisten määrä kärjistää suhteita maahan tuljoihin. Ukrainasta on Saksaan tullut noin 1,2 miljoonaa pakolaista, Syyriasta noin 680 000.

Rationaalisesti tarkastellen Saksassa on meneillään hyvin erityislaatuinen, demareiden ja laajan vasemmiston, vihreät mukaan lukien, hyödyntämä katujen vaalikampanja. Kansalaisia kiihotetaan hallituksen suostumuksella ja valtamedian estottomalla tuella yhtä puoluetta vastaan, sepitettyyn narratiiviin tukeutuen. Suomalaisessakin mediassa käytetty luonnehdinta ”osin äärioikeistolainen AfD” kertoo jotain käynnissä olevasta manipulaatiosta.

Se mikä eksplisiittisesti sanomatta jää, on AfD:n kuten myös  Sahra Wagenknechtin puolueiden todella radikaali sanoma. Puolueet vaativat maahanmuuton saattamista viranomaisten hallintaan, Ukrainan sodan ja sotaisan lietsonnan lopettamista sekä energiayhteistyön uudelleen aloittamista Venäjän kanssa.

Yhdysvaltojen presidentti Bidenin hallinnon aikaan tämä oli myrkkyä Saksan hallituksen sosialidemokraateille ja hysteeristä ulkopoliittista matkailua harjoittavan vihreän ulkominsiteri Annalena Baerbockin ja hänen puolueensa korville.

Myös kristillinen CDU/CSU on viime päivinä joutunut kiihkeän vasemmistoradikaalien johtaman kampanjan kohteeksi. Syynä on maahanmuuttoon liittyvän suosituksen käsittely muutama päivä sitten liittopäivillä. Siinä AfD asettui tukemaan kristillisdemokraattien ehdotusta, jossa hallituksen kehotettiin tehostavan toimiansa laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. Sen, että CDU hyväksyi poikkeuksellisesti AfD:n tuen, katsottiin olevan AfD:n ympärille rakennetun poliittisen palomuurin rikkomista eli siis vakava poikkeama sosialidemoraattien ja heistä vasemmalle vihreiden kanssa luomasta doktriinista. CDU on jyrkästi kieltänyt menettelyn jatkuvan tulevan hallituksen aikana. Kiellon pitävyys testataan vaalien jälkeen.

Onko Höcke AfDn koko kuva?

AfD:n puheenjohtaja Tyyringissä on historianopettaja Björn Höcke. Hänet on tuomittu sakkoihin puheissaan viljelemistä natsiaikaisista sanoista tai sanonnoista. Sellaisia ovat esimerkiksi ”Kaikki Saksan hyväksi” tai ”Jokaiselle omansa”. Suomalaisen on vaikea ymmärtää, miten Saksassa nykyisin luetaan ja kuunnellaan julkista puhetta ja kirjoituksia. On olemassa esimerkiksi koko joukko kirjain- tai numeroyhdistelmiä, joita ei sovi rangaistuksen pelossa käyttää, koska ne viittaavat natsien puhetapaan tai suoraan Hitleriin. Historianopettajana Höcke tietysti tietää puheidensä merkitykset ja mahdolliset niihin liittyvät historian haamut. Sanomisten ongelmassa on kuitenkin kysymys poliittisen luokan puheen korrektiudesta, johon suuri osa saksalaisista on perin juurin kyllästynyt. Samaan aikaan luottamus hallitusta tukevaan valtamediaan on historiallisen alhaalla, vain 20-30 prosentin luokkaa.

Höcke kiistää puheidensa tietoiset kytkennät Kolmannen valtakunnan sanastoon ja vetoaa sananvapauteen. Hänen julkinen leimaamisensa selväksi natsiksi on kuitenkin laajaa. Muun muassa BSW:n Sahra Wagenkneht on selkeästi määritellyt Höcken natsiksi ja vaatinut hänen erottamistaan AfD:n johdosta puolueiden mahdollisen yhteistyön esteenä. Höcken suuri kannatus Tyyringissä on kuitenkin estänyt AfD:n puoluejohdon ryhtymästä toimiin Höckeä vastaan. Toisaalta Sahra Wagenknecht on todennut, ettei puoluetta Höcken vuoksi voi äärioikeistolaiseksi natsipuolueeksi määritellä. Samoin Wagenknecht vastustaa esityksiä, joissa vaaditaan AfD:n kieltämistä puolueena Liittotasavallassa. Hän huomauttaa, etteivät AfD:n äänestäjät natseja ole.

Vaalit ja odotettu käänne

Saksan tulevien vaalien suurin ongelma on, ettei vaalien tulos tuo ratkaisua mihinkään tämän hetken suurimpaan ongelmaan. Merzin hallitus ei kykene ratkaisemaan pakolaisista syntynyttä ongelmaa sen paremmin rajojen vartioinnin, kuin ongelman rahoitukseen ja köyhien kuntien epätoivoon liittyen. Merz ei pysty patoamaan myöskään hysteeristä ja yhä sotahenkisemmaksi muuttuvaa kansalaisliikettä, joka suuntaa vihansa AfD-puolueeseen. Talouden nousun edellyttämä uusi energiapolitiikka Venäjän kaupan muodossa on Merzille mahdoton ja sitä myötä myös talouden avainongelmien ratkaiseminen.

Merzin ehkä suurin toivo on Yhdysvaltojen presidentti Trump. Entisenä Black Rockin Saksan filiaalin johtajistoon kuuluneena Merzillä lienee suurimmat mahdollisuudet ymmärtää ja sopeutua Trumpin ajatteluun ja vaatimuksiin. Se, miten ne vaatimukset resonoivat talouden kohentumista ja rauhaa toivovien kansalaisten odotusten kanssa onkin sitten aivan oma juttunsa.