Tätä mieltä TV-keskustelussa (hymyillen mutta tosissaan) oli neljä Suomen poliitikkoa eli Miapetra Kumpula-Natri (SDP, Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja), Li Andersson (Vasemmistoliitto, mep), Aura Salla (Kokoomus, mep) ja ehkä Laura Huhtasaari (PS, kansanedustaja, Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja).
Jälkimmäinen sanoi vain sen verran asiaan, että hänelle se sopii. (A-studio: A-talk, 20.3.2025: https://areena.yle.fi/1-72481024)
Ja minä jäin ohjelman jälkeen miettimään: ”Vaihdetaan Unkari Ukrainaksi!”: Tietävätkö meidän Suomea ja EU:ta johtavat poliitikot, mitä he puhuvat ja ovat tekemässä?
Ukraina siis EU:hun ja vaikka heti! Joka on sitä vastaan, se on roisto, demokratiasta viis! Katsotaan nyt yhdessä! Voiko olla totta, että he tietävät, mitä puhuvat, vai ovatko he vain tavallisia aktivistien tason ihmisiä?
Onko Ukrainan ottaminen EU:hun ja vieläpä päivästä toiseen mahdollista?
Kun otetaan joku maa johonkin liittoon/liittoutumaan, liittymis-suunnittelutöihin ryhdyttäessä ensin on osattava määritellä, on otettava selvä, tiedettävä, mikä se maa on, eli kyseisen maan parametrit. Siis: tiedämmekö
- mitkä ovat jäseneksi otettavan maan rajat
- mikä on ko. maan asukasmäärä
- sen maan yleinen tila, kansan omaisuuden tila
- sen suhde naapurimaihin
- valtasuhteet, ym.
Maan rajat ja koko
Aika selvältä näyttää, että Ukraina on menettämässä Krimin niemimaan ja hyvin todennäköisesti venäläisten asuttamat alueet. On epäselvä, miten käy Ukrainan vallassa oleville entisille Puolan, Romanian ja Unkarin alueille. Ulottuuko oikeudenmukainen rauha niihin saakka?
Onko väärin todeta, että emme tällä hetkellä tiedä, mitä maata olemme ottamassa EU:hun?
Maan asukasluku
- 1990-luvulla se oli yli 50 miljoonaa
- nykyään se on n. 20 miljoonaa. Eri arvioiden mukaan, jos rajat avautuvat, maasta lähtee lisää miljoonia, montako, sitä ei tiedetä.
Onko siis väärin todeta, että kyse on demograafisesta katastrofista, mutta tehtäessä liittymissuunnitelmia ei ole aavistustakaan, mikä asukasmäärä on kyseessä.
Maan yleinen tila
Satunnaisia esimerkkejä, jotka on todettu riippumattomista lähteistä paikkansa pitäviksi: Tiedämme varmasti, että
- maa on ollut jo ennen sotaa yksi maailman korruptoituneimpia maita, ja
- tilanne sodan sytyttyä paheni hyvin paljon entiseltään.
- USA:n tiedustelun mukaan (J. Bidenin ajan tiedustelun mukaan) merkittävä osa Ukrainaan lähetetyistä avustuksista menee parempiin taskuihin.
- Ukrainan talous ja valtiokoneisto eivät pysy pystyssä ilman ulkomaan apua ja rahoitusta
- Maassa on valtava määrä aseita (ei ainoastaan käsiaseita) väärissä ja yksityisissä käsissä, mafiatoiminta rehottaa. Siitä on huolissaan myös Suomen poliisi.
- Maa on ilman ulkomaalaisia avustuksia maksukyvytön.
- Yli 10 puoluetta on pantu kieltoon.
- Vähemmistökansojen kouluissa ja eri virastoissa ei saa puhua omaa äidinkieltään, ko. vähemmistöjen muistomerkkejä tuhotaan, ja kunnantalon kokouksiin heitetään kranaatteja.
- Merkittävä osa Ukrainan maan- ja kaivosomistuksista on Black Rockin ja muiden globaalifirmojen omistuksissa.
- Maassa on sota, jonka loppumisesta ei ole vielä tietoa
- Rauhanjälkeisestä kohtalosta emme tiedä lähestulkoon mitään.
Voimme siis todeta, että EU on liittämässä itseensä sotatannerta, jonka tulevaisuudesta se ei tiedä paljoa mitään.
Tulevan EU-Ukrainan suhteesta naapurimaihin
Siitä emme tiedä mitään, paitsi että niin Venäjä, Romania kuin Unkari ovat enemmän kuin närkästyneitä maan vähemmistökansojen kohtelusta. Ukrainan ylimmän johdon upseerit olivat jo ennen sotaa uhkailleet Unkaria sotatoimella useita kertoja, mm. sanomalla, että Ukrainan panssarivaunut voivat olla ”kahdessa tunnissa Balatonin rannalla”. Se, että näistä uhkailuista yms. Suomen media ei kertonut, eikä tiedota, kertoo Suomen ja EU-maiden mediavapaudesta.
Voimme siis todeta, että Ukrainan suhteesta eri EU-maihin emme tiedä mitään.
Ukrainan valtasuhteet.
- Ulkopoliittisesti: Ne riippuvat täysin USA:sta, Venäjästä, globaalifirmoista ja ehkä Kiinasta. Pidämme siitä tai ei: tässä asiassa EU ei ole saanut – ainakaan tähän mennessä – kortteja. Toki ei Ukrainan Zelenskykään.
- Sisäpoliittisesti: Ukrainan presidentin legitimiteetti monien tahojen mielestä on kyseenalainen. Ukrainalla on omat suuroligarkkinsa, joilla on valtaa sanoa sanottavansa.
- Taloudellisesti: Ukrainan kansan omaisuus jakautuu tai jaetaan
- Venäjän
- USA:n
- Kiinan ja
- globaalifirmojen (Black Rock, ym.) kesken.
Ukrainan ja sitä ympäröivistä valtasuhteista tiedämme vain, että meillä (EU:lla) – otamme sen EU:n jäsenmaaksi tai emme – ei ole siihen sananvaltaa.
Yhteenvetona voimme todeta, että Ukrainasta ei tiedetä tällä hetkellä, miten sen voisi liittää EU:hun, millä parametreilla tehtäisiin mahdollisia liittymislaskelmia. Tietojen puutteessa pelkästään suunnittelutöihin ryhtyminen on täysmahdottomuus.
Entä muut jonossa olevat maat?
Television keskustelukumppaneilta ja toimittaja Sirkkaselta unohtui sekin, että mitä kuuluu niille jonossa oleville maille, joiden liittymisprosessi alettiin jo kymmeniä vuosia sitten: Serbia, Albania, Turkki. Menisikö Ukraina edeltä? Mutta se on pieni asia.
Mitä Ukrainan liittyminen tietää Suomelle?
Paljonko se siis maksaa? Toimittaja Sirkkanen ei sitä kysynyt, eikä poliitikoille tullut mieleen ruveta puhumaan siitä.
Jos EU ja Suomi ottavat lainaa maksaakseen Ukrainalle avustuksia tai esim. ns. koheesiorahoja, keille ne rahat menevät? Ei ainakaan ukrainalaiselle tyhjän päälle jääneelle maalaiselle, eikä Svetlana-tädille (kuten Ukrainassa tavataan sanoa), vaan tahoille, jotka maata ehtivät ostaa keskellä sotaa pois ukrainalaisten alta. Haluammeko siis rahoittaa Black Rockia, USA:ta ja muiden Ukrainan toimintaa?
Emme tiedä, tietävätkö meidän poliitikkomme siitä, mistä he puhuvat. Emmekä sitäkään, että onko mitään laskelmia siitä, mitä Ukrainan liittyminen taloudellemme tietää. Jääkö meille esimerkiksi varaa maksaa eläkkeitä?
Unkarissa on yritetty tehdä tähän liittyviä laskelmia.
”Unkarilaiset kotitaloudet ja yritykset voivat menettää ainakin kymmenen tuhatta miljardia forinttia, jos Ukrainasta tulee Euroopan unionin (EU) jäsen vuoteen 2030 mennessä, kertoo maan perusoikeuskeskuksen analyysi, jonka yksityiskohdat jaettiin MTI:lle torstaina.”
Pelästyivätkö meidän poliitikkomme näitä laskelmia. Senkö takia he tuntisivat oman toimeentulonsa paremmin turvatuksi, jos Unkari saataisiin pois EU:sta?
Olemme mitä mieltä tahansa Ukrainan liittymisestä, eikö suomalaisten kuuluisi tietää, mitä tuleman pitää, jos Ukraina liittyy EU:n jäseneksi? Tuleeko meidän hyvin palkattujen poliitikkojen mieleenkään, mitä se meidän tavallisille palkasta tai eläkkeestä eläville suomalaisille tietää?
”Vaihdetaan Unkari Ukrainaksi!” Unkarissa kysytään kansalaisten mielipidettä Ukrainan liittymiseksi EU:hun. Kysytäänkö meiltä suomalaisilta?
11 kommenttia julkaisuun “”Vaihdetaan EU:ssa Unkari Ukrainaksi!””
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Mainittujen naispoliitikkojen mielipiteet ovat oppikirjaesimerkki ihmislajin lajityypillisestä käyttäytymisestä. Ihminen on laumaeläin ja siksi omaksuu enemmistön kannan. Sosiaalipsykologiassa tehdyt kokeet todistavat että ihminen uskoo enemmistön mielipiteeseen ennemmin kuin omiin silmiinsä. Lauman kannan kanssa vastahankaan asettuminen on ihmisen varhaisvaiheissa voinut johtaa ryhmästä karkottamiseen ja kuolemaan. Sotapsykoosin – joka länsimaissa vallitsee – hurmoksessa olevan lauman vastustaminen voi johtaa akuuttiin vaaraan. Suomessakin Nato-vastustajat saivat ennen liittymistä tappouhkauksia. Homo Sapiensin erityisominaisuuksiin kuuluu myös kyky itsepetokseen. Siihen ei simpanssi pysty.
Diktatuuria yhtä kaikki.
Mikä ihme siinä Ukrainassa oikein on, että se takia pitää käynnistää kolmas maailmansota?
Ukrainassa on Euroopan suurin uraaniesiintymä. Lisäksi on muita kaivannaisia, jotka muiden resursseista puuttuvat. Ei ole kännyköitä ilman kaivoksia, lausui eräs kolleegani joskus. Tätä ajatusta voi jalostaa muidenkin nk. HighTech tuotteiden osalta. Ukrainan titaanimetallin resurssit vastaavat ko. metallin koko muun maailman 15 v. tuotantoa ko. metallin suhteen. Paneeko ajattelemaan.? Ihanko tosissaan Skandiumin osalta jokainen asiasta kiinnostunut, voi tutkailla USGS:n raportteja. Jos joku kuvittelee, että intresseissä olisi jokin muu kuin kaivannaistesurssit, ja niiden kähmintään liittyvä politiikka, niin hän uskoo vielä aikuisenakin Joulupukkiin?
Mitä on esim. Belgiassa, Ranskassa Hollannissa, ja Saksassa. Hollannissa on ainakin sianpaskaa. Euroopan Unioni on keskittynyt niiden jäsenmaiden kuppaamiseen EU-kolhoosin hyväksi, joilla on jotain mineraaliresursseja Unionin sosialisointitarpeita silmälläpitäen.
Siinä ne tärkeimmät. Ei pidä mennä nk. ”Halpaan”, kuten termi kuuluu, siihen johon Suomen poliitikot ovat repsahtaneet utopistissa kuvitelmissaan.
Sen verran pitää vielä jatkaa, että nk. Venäjällä kaikkia em. resursseja on. Globaalisosialisten aatekehyksissä myös Venäjä kuuluu tähän nk. Lännen kuppatouhun kohteisiin Ukrainan lisäksi. Suomikin on jo siinä kohteena. Vain nuijat eivät sitä tajua.
Ukraina kiinnostaa varmasti globalistien korporaatioita raaka-aineiden lähteenä, mutta ei sen takia ole tarvinnut sotia sytyttää. Ukraina oli/on erittäin korruptoitunut valtio. Sieltä on saatavissa ihan mitä vain raaka-aineita edullisesti (hallinnolle) sopivaa korvausta vastaan. Toisaalta Ukraina on pinta-alaltaan vasta 45. suurin valtio maailmassa (ennen sotaa, jonka jälkeen se väistämättä vielä pienenee). Eivät sen maan alla piilevät rikkaudet aivan ehtymättömiä ole.
Sen sijaan Venäjä on kooltaan ylivoimaisesti suurin valtio maailmassa (miltei kaksi kertaa niin suuri kuin seuraava eli Kanada. Toki Kanadakin jo kiinnostaa mm. Trumpia). Jo pelkän todennäköisyyden perusteella voi päätellä, että Venäjän luonnonvararikkaudet ovat Ukrainaankin verrattuina äärettömän suuret. Venäjän suhteen globalisteilla oli/on kuitenkin yksi ylikäymätön ongelma. Toisin kuin Jeltsinin aikaan 1990-luvulla nyt Putinin aikaan Venäjän ryöstely ei onnistu lainkaan. Kas siinä meillä on tämän sodan sytyttämisen todellinen syy.
Sodat eivät koskaa syty itsestään. Ne aina sytytetään.
Teräviä havaintoja.
Ideologien ei tarvitse välittää tosiseikoista.
Hyvä kirjoitus.
Menee suoraan oleellisiin asioihin, joiden terveen järjen puitteissa pitäisi olla myös poliitikkojemme ja nk. päättäjienme tiedossa sekä ymmärryskyvyssä kkonjunktuureineen.
Harjoitettu politiikka ja puheenvuorot viittaavat valitettavasti kuitenkin vain siihen, että päättäjiämme vaivaa krooninen kykenemättömyys faktoihin perustuvan päättelyn ja sitä seuraa van toiminnan harjoittamiseen. Tilalla on fiktioihin perustuvat ideologiat ja globalismiagendan mukainen ”Brysseljohtoinen” pakkopolitiikka puolueesta riippumatta. Sen Lopputulos on nyt Suomenkin osalta nähty kaikkiin suuntiin leviävänä taloudellisena ja moraalisena rappiotilana, jonka tunnusmerkkejä nk. johtajamme ovat kykenemättömiä näkemään, ja toistavat vain samoja virheitä kerta toisensa jälkeen. Toinen vaihtoehto on tietysti läpi yhteiskuntahietarkian ulottuva korruptio, jonka palkinnot sitten vasta vuosien kuluttua tulevat kansalaisten havaintopiiriin. Kummassakin tapauksessa on todettava, että ko. toimijat ovat tehtäviinsä kelvottomia.
Ukrainaa komentaa tällä hetkellä Ukrainan Cosa Nostra, jonka päämäärä on vain tehdä rahaa mahdollisimman paljon. Capona toimii Zelensky.
Meidän naarasleijonat eivät ymmärrä asiasta yhtään mitään, tunteilla eletään.
Tiedän, että Putinilla on paras tieto ja käsitys koko Ukrainasta, joten odotellaan nyt kaikessa rauhassa, minkälainen rauhan ja rahansopimus saadaan aikaiseksi. Saattaa olla, että Ukraina kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä. Ehkäpä niin olisikin paras ratkaisu.
Miksi Ukraina on niin hyvä aivottomille suomalaisille? No, sehän on selvä asia, russofobia eli Venäjä viha. Voi meitä suomalaisia reppanoita.
Se onkin ollut viime vuosien iso kysymys, että tietävätkö poliitikkomme mistä puhuvat. Jos tietävät eli ovat perillä asioista, he valehtelevat ja/tai ovat jonkinlaisten ideologioiden (vrt. Stepan Banderan jumalointi Ukrainassa, Slava Ukraine -huuodot, jne.) tai illuusioiden (vrt. Suur-Suomi -tyyppinen romantiikka) vallassa. Jos poliitikkomme eivät tiedä, mistä puhuvat, he ovat unohtaneet paljon asioita ja nielleet sen saman propagandan, jolla kansa on aivopesty.
Pres. Ninistön mukaan etupiirien rakentelu ei ollut nykyaikaa, mutta mistään muusta ei tunnu olevan kysymys eikä mikään muu tärkeää. Suomalaiset poliitikot ovat osoittaneet sitoutuneensa mihin lie poliittiseen ohjelmaan ja projektiin. Siksi tuollaiset keskusteluohjelmat ovat kansalaisille hyödyttömiä tai vahingollisia, mutta propagandan totaliteetin vuoksi välttämättömiä. Lainaus eräästä Arja Alhon artikkelista: ”Propagandasta on kyse silloin, kun keskustelusta suljetaan pois ryhmiä tai näkökulmia”. (Tuohon voisi lisätä, että valheesta on kysymys, kun se mitä puhutaan ei ole ole totta.)
Eikö noilla käväise mielessä, että heidän omat juttunsa ja ajatuksenjuoksunsa ei ehkä ole juuri demokratian periaatteiden kanssa linjassa vaikka demokratiaa kaiken aikaa korostetaan ja sillä kaikki perustellaan.