Kuva HS, ruutukaappaus

VAIHTEEKSI JOURNALISMIA

Jos Venäjän ja USA/Naton välille syttyy sota, jota valtamedia tuntuu kaipaavan, olemme omasta tahdostamme etulinjassa, tuhon vyöhykkeellä.

Mauno Saari

Olemme saaneet huomiota. Pitkän mietittyään Helsingin Sanomat julkaisi tänään (27.5.25) laajan jutun 9.5.25 järjestetystä Voitonpäivän vastaanotosta Tehtaankadulla. Toimittaja Tommi Niemisen kertomus tapahtumasta on asiallinen, josta vilpitön kiitos. Journalismia, vaihteeksi.

Tietysti tekstin alkupuolelle on sijoitettu lehden agendan mukainen sadevakuutus:

”Venäjä on jo kolmen vuoden ajan pommittanut, ryöstänyt ja raiskannut ukrainalaisia, siepannut lapsia, kiduttanut sotavankeja, uhkaillut koko muuta Eurooppaa ja käynyt propagandasotaa myös Suomea vastaan.”

Nieminen hämmästelee, että tästä huolimatta yli sata suomalaista ”meni” vastaanotolle.

Olisiko tuo taustoitus vähän yksipuolinen? Eikö HS muista sodan syitä ja lähtökohtia? Minne on kadonnut tieto siitä, että Ukraina pommitti ja tappoi omia kansalaisiaan Donbassissa kahdeksan vuoden ajan; arviolta 14 000 sai surmansa ennen kuin Venäjä tuli väliin.

Nato oli työntymässä Ukrainaan. Venäjä koki sen ”eksistentiaaliseksi uhaksi”. Vuoden 2021 lopulla se ehdotti neuvotteluja Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista ja muistutti sovitun, ettei mikään maa voi rakentaa puolustustaan niin, että se aiheuttaa uhkan jollekin toiselle maalle. Suomi lännen osana torjui neuvotelut nokka pystyssä.

***

HS:n taustoitus antaa ymmärtää, että sodassa on vain yksi paha osapuoli, Venäjä. Ukrainan asevoimat ovat siis toimineet lähinnä humanitaarisen avun antajana.

***

Naapuriseuran sääntöjen mukainen periaate on, että Suomella tulee olla hyvät suhteet kaikkiin naapureihinsa. 

Yhdistys perustettiin kahdesta toisiinsa liitttyvästä syystä: vastalauseeksi sille, että valtamedia on hylännyt journalismin ja muuttunut amerikkalaisperäisen propagandan megafoniksi, ja että Suomi käänsi ulkopolitiikkansa rauhanomaisesta puolueettomuudesta osaksi USA/Nato/CIA:n Venäjä-vastaista, sotaista leiriä.

Onko turha muistuttaa, että Naapuriseura kannattaa diplomatiaa ja Urho Kekkosen linjausta, jonka mukaan Suomen tulee pysytellä suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella?

Oikeiston, lähinnä kokoomuksen, unelman mukaisesti Suomi on toiminut päin vastoin, etsiytynyt kepulikonstein tehdyin päätöksin suurvaltojen vastakkainasettelun polttopisteeseeni. Jos Venäjän ja USA/Naton välille syttyy sota, jota valtamedia tuntuu kaipaavan, olemme omasta tahdostamme etulinjassa, tuhon vyöhykkeellä.

Naapuriseura on sotaa vastaan. Miksi siis osallistuimme Voitonpäivän vastaanotolle? Kunnioittaaksemme Puna-armeijan ja Venäjän kansan järkyttävän suurin uhrauksin saavuttamaa voittoa natsi-Saksasta – juuri nyt, kun fasismi ja natsismi ovat taas nostaneet päänsä.

***

Ilman ulkopolitiikan täyskäännöstä sota Ukrainassa ei olisi meidän sotamme. 

Puolueettoman ja rauhaa rakentavan Suomen eduskunnan puhemies ei signeeraisi venäläisten tappamiseksi lähettämääsä ammusta, eikä tasavallan presidentti uhoaisi, että Venäjä uskoo vain voimaan. 

Puolueettoman Suomen ei tarvitsisi tuhota hyvinvoinnin rakenteita asemiljardien ja itsetuhoisen pakotepolitiikan vuoksi. 

Puolueeton Suomi olisi voinut olla Helsingin hengen mukaisesti paikka, jossa neuvoteltaisiin rauhasta ja Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista. Ehkäpä sota olisi voitu osittain meidän avullamme estää.

***

Tämän hetken sokeutta ei voi kuin hämmästellä. Esimerkiksi käy älykkäänä pitämäni ulkoministerin lausunto. Hän kertoi olevansa järkyttynyt Venäjän äskettäisistä hyökkäyksistä ”siviilikohteisiin”. 

Ei ole selvillä, olivatko 12 kuollutta siviilejä vai sotilaita. Mutta vaikka jokainen kuollut on liikaa, ulkoministeri ei halua käsittää, millaisesta uhrien luvusta on kysymys verrattuna tuhoon, joka aiheutuisi, jos Venäjä todella haluaisi tappaa siviilejä. Se kykenisi tuhoamaan Kiovan tai minkä tahansa muun Ukrainan kaupungin maan tasalle. Silloin uhrien lukumäärään pitäisi lisätä monta nollaa.

Paksun pajunköyden syöttäminen on osa median ja valtionjohdon yhteistä projektia. Suomalaisia ajetaan nöyrään paniikkiin, vapisemaan Venäjä-uhan alla. Viisasta politiikkaa se ei ole vaan umpityhmää, koko valtakunnan olemassaololla leikkimistä.

***

Toivotan jokaisen itsenäisesti ajattelevan ja rauhaa rakastavan kansalaisen tervetulleeksi Naapuriseuraan.


 

19 kommenttia julkaisuun “VAIHTEEKSI JOURNALISMIA

  1. On vaikea sanoa, mihin Trump perusti uskonsa nopeaan rauhaan Ukrainassa. Varmaan se oli vain tyhjää vaalipuhetta. Ratkaisun perustahan olisi yksinkertainen tässä tilanteessa, mihin Ukraina tukijoineen on asiat päästänyt: Venäjään liittyneet alueet jäävät osaksi Venäjää ja Ukraina ei liity Natoon eikä muulla tavoin muodostu Venäjälle sotilaalliseksi uhkaksi.

    Aiemmin Ukrainalle oli tarjolla monta ainakin alueellisesti sen kannalta ajatellen parempaa ratkaisua, mutta jokainen kieltäytyminen tietää huonompaa tarjousta seuraavalla kerralla. Tosin saapa nähdä, pysäyttääkö Venäjä etenemisensä siinä vaiheessa, kun ja jos se saa kokonaisuudessaan haltuunsa siihen liittyneet alueet puskurivyöhykkeineen, vaikka rauhansopimusta ei olisi vielä solmittu.

    1. Kun katsoo karttaa, niin nykyiset miehitetyt alueet tulevat säilymään Venäjällä. Ja luulen, että on vielä yksi kaupunki, joka siirtyy Venäjälle, ja se on ODESSA. Sitten koko Mustanmeren rannikko on siirtynyt Venäjän hallintaan.

    2. Sanoinkohan tuon lopun epäselvästi. Tarkoitin, että jos rauhansopimusta ei kyetä solmimaan (vaan länsi aseistaa ja Ukraina itsekin jurnuttaa vastaan) ja Venäjä etenee mainitsemaani tilanteeseen, niin mitä Venäjä silloin tekee. Veikkaan, että ehdottaa pelin viheltämistä poikki ja asetelman laillistamista sillä lisäyksellä, että sovitaan myös ns:sta Ukrainan demilitarisoinnista.

      Mikäli länsi haluaa edelleen jatkaa sotimista (ja miksipä ei haluaisi, kun Ukraina noin alttiisti uhrautuu sen etuja ajaakseen) eikä Ukraina itsekään tee irtiottoa, niin mitä Venäjä silloin. Linnoittautuuko asemasotaan tuhoten lähinnä ohjuksilla ja lennokeilla Ukrainan hyökkäysvoimia vai jatkaako matkaa?

  2. Trump alkaa lässähtää pahanalaisesti. Jos Trump ei kykene karistamaan sotakiihkoilijoita. kuten Lindsey Grahamia lähipiiristään, niin huonosti käy. Kysyä sopii, onko Trump enää edes kiinni vallan kahvassa.

  3. Sotilaat ovat johtaneet Suomea aina siitä lähtien kun rankasti ylimitoitetut Hornet hankinnat tehtiin 90-luvulla. Kun mainitsemani MH 17 alasampuminen tapahtui kesällä 2014 sattui seuraavana aamupäivänä erikoinen veto lähellä Utin sotilaslentokenttää Kymenlaaksossa. Kesken kauniin kesäpäivän kuului taivaalta valtava jysäys, kone puhkaisi äänivallin koko lähialueen säikäyttämiseksi. Pidän ilmeisenä, että tämä tempaus liittyi Ukrainan sotaan. Koneen alasampuminen siellä ei tarkoittanut pelkästään Venäjän syyllistämistä johonkin mitä se ei ollut tehnyt vaan pyrkimystä sodan eskalaatioon. Kiovan joukot olivat joutuneet uhanalaiseen asemaan ja tähän piti löytää ulospääsy. Lentokoneen pudottamisen tarkoituksena oli saada Nato-maat mukaan. Jokin kuitenkin meni pieleen. Saksan Merkel ilmeisesti kieltäytyi ja hankkeesta jouduttiin luopumaan. Mutta viestit olivat myös saavuttaneet Suomen josta tapahtumia näin taivaalta käsin säestettiin.

    Parikymmentä vuotta sitten ilmeistyi hupiteos ”Elimäen tarkoitus” jota teoksessa pohdittiin. Nyt Nato näyttää lopultakin löytäneen Elimäen tarkoituksen ja se on sota. Viitteitä sotaharjoituksista on aina silloin tällöin näkynyt Suomen maanteillä. Sellaista ajoneuvojen määrää kuin Elimäen ympäristössä tänään on nähty ei ole ennen tapahtunut.

    Terveisiä myös upeiden lauluäänien Walesiin. Näiden osuvien viittausten lisäksi voi kesälukemiseksi suositella Scott Hortonin kirjaa ”Provoked”, niille jotka vielä luulevat että Ukrainan sota oli provosoimaton ja miksei myös niille jotka jo tietävät, ettei näin ollut.

    1. Nyt kun on nähnyt, miten kierosti Ukrainan uudet vallanpitäjät toimivat (esim. kaasuputki, Bucha), on herännyt kohtuullinen epäilys, että Ukraina olisi tämänkin teon takana.

      Viikon sisään onnettomuudesta Venäjällä ilmestyvä toisinajattelijoiden lehti Novaja Gazeta julkaisi otsikon: ”Anteeksi Hollanti!”, eli ikään kuin Venäjän puolesta pyysi anteeksi. (Koneen matkustajistahan oli suurin osa alankomaalaisia.)

      Tosin tutkijalautakunnan raportti onnettomuudesta julkaistiin vasta kaksi vuotta myöhemmin, mutta Gazetan tutkivat journalistit olivat selvittäneet tapahtumakulun viikossa?

      1. 2 versiota siitä miten MH17 joutui taistelukentän yläpuolelle:

        1. Versio huolimattomuudesta ja tiedon puutteesta

        Tämän version mukaan:

        Malaysia Airlines ja muut kansainväliset lentoyhtiöt eivät tienneet tai eivät täysin ymmärtäneet Itä-Ukrainan konfliktialueen uhkaa.

        Tuohon aikaan Ukrainan ilmatila (yli 32 000 jalan korkeudessa) oli virallisesti auki, vaikka alemmille korkeuksille oli jo asetettu rajoituksia.

        Monet muutkin lentokoneet käyttivät samaa reittiä samoina päivinä pitäen sitä turvallisena.

        Vastuu ilmatilan turvallisuudesta oli Ukrainan ilmailuviranomaisilla, mutta he eivät sulkeneet sitä kokonaan, vaikka tietoa ilmatorjuntaohjuksista oli saatavilla.

        Tämä versio korostaa järjestelmävirheitä ja uhkien aliarviointia.

        2. Versio tietoisesta ohjaamisesta konfliktialueen ylle

        Tämän version mukaan (yleisempi salaliittoteorioissa):

        MH17 ohjattiin tarkoituksella konfliktialueen ylle, joko provokaation vuoksi tai inhimillisen virheen seurauksena.

        Jotkut esittävät, että konetta olisi voitu käyttää ”ihmiskilpenä” tai että se olisi ollut ”houkutin”, mutta tällaisille väitteille ei ole virallista näyttöä.

        Tällä versiolla ei ole tukea virallisissa tutkimuksissa ja se esiintyy lähinnä poliittisissa spekulaatioissa.

        Yhteenveto:

        Viralliset tutkimukset (mukaan lukien Alankomaiden turvallisuusneuvoston raportit) tukevat ensimmäistä versiota, ja syyttävät Ukrainan viranomaisia ja lentoyhtiöitä riittämättömistä toimista ja uhan vakavuuden aliarvioinnista.

        1. Kumma että tekoäly ei mainitse Alankomaiden tuomioistuimen päätöstä, jonka mukaan kaksi venäläistä separatistia ja yksi ukrainalainen tuomittiin poissaolevina alasampumisesta. En tiedä, millä perustein, mutta tekoa pidettiin Venäjän syynä sillä perusteella, että kyseinen BUK oli venäläisvalmisteinen ja että se laukaistiin alueelta, joka oli separatistien hallinnassa.

          1. Nimenomaan Ukrainalla oli tuolloin käytössään venäläisiä ohjuksia Neuvostoliiton ajalta mm. BUK. Muunlaisia ei silloin tainnut vielä ollakaan. Venäjällä taas oli käytössään jo paljon uudempia aseita. Lienevät BUKit olleet jo museoissa.

            Malesialainen kone on todennäköisesti eksynyt ihan vahingossa Ukrainan alueelle, koska tuskin Malesiassa tuolloin edes tiedettiin ”pienestä sisällisodasta” eurooppalaisessa valtiossa. Lentäjät siis lensivät Ukrainan ilmatilassa kuten olivat siihen astikin tehneet aavistamatta mikä vaara siellä uhkaa. Eurooppalaiset lentoyhtiöt kuten esimerkiksi Finnair olivat hyvin tietoisia sotatilasta ja kiersivät Ukrainan ilmatilan vapaaehtoisesti (ilmatila ei ollut suljettu, josta leviäisi tieto kaikkialle ilmailuliikenteeseen).

            Valtamedia ei ole kertonut siitä, että Ukraina ei tuolloin ollut julistanut kansainvälisesti ilmatilaansa suljetuksi sodasta huolimatta. Ihan kuin ne olisivat odottaneet sinne eksyvän jonkun yhtiön matkustajakoneen. Sen alasampuminen ja Venäjän syyttäminen siitä olisi suuri propagandavoitto (satojen syyttömien ihmisuhrien kustannuksella).

            Samasta syystä Venäjällä ei ollut pienintäkään motiivia ampua konetta alas. On muistettava, että ohjustorjunnan henkilökunta sekä Ukrainassa että Venäjällä on hyvin koulutettua ja erottaa kyllä sotilaskoneet siviilikoneista. Sopii hyvin Ukrainan linjaan, että pommitetaan siviilikohteita ja syytetään siitä Venäjää. Se on jatkunut koko tämän sodan ajan (joka siis alkoi jo 2014 eikä vasta 2022).

            Tapausta tutkittiin lännessä, joka jo tuolloin oli Ukrainan puolella (joskaan ei vielä aseistanut sitä). Uskokoon ”virallista” raporttia ken haluaa.

  4. Pääministeri Petteri Orvon Turussa 26.5. lausuman mukaan hän pitää Venäjää arvaamattomana ja pysyvänä uhkana Euroopan turvallisuudelle.

    Suomen hallituksen ykkösmies pitää Suomenniemen kupeessa reilut tuhat vuotta ollutta naapurivaltiota, Venäjää, joka muodostaa lähes puolet Euroopasta ja Euroopan suurin entinen kansakunta ovat 140 miljoonaa Euroopassa asuvaa venäläistä, pysyvänä uhkana Suomen valtionkin turvallisuudelle?

    Eduskunnan puolustusvaliokunnan tilaamassa asiantuntijalausunnossa professori, kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt tietokirjailija Pekka Visuri toteaa 5.5.2022 ettei Suomen valtiorajoilla ole havaittu 75 vuoteen minkäänlaista sotilaallista uhkaa mistään suunnasta.

    Nuoren Suomen valtion ulkopolitiikassa on vaiettu pitkään eilisen vahvasta vaikutuksesta tähän päivään: mitkä tapahtumat tai toimet 1990-luvulla johtivat Yhdysvaltojen ja Venäjän valtiosuhteiden vaikeisiin jännitteisiin?

    Venäjän presidentti Boris Jeltshinhän esitti Yhdysvaltojen kongressin puheessa vuonna 1993 yhteistyönkättä Yhdysvalloille. Tarjous torjuttiin.

    Yhdysvaltojen ulkoministeri James Bakerin johtama valtuuskunta tapasi 9.2.1990 Moskovassa presidentti Mihail Gorbatshovin ja ulkoministeri Edward Shevardnazen. Baker esitti Gorbatshoville kysymyksen:

    ”Halautteko ensi sijassa nähdä yhtyneen Saksan Naton ulkopuolisena valtiona, itsenäisenä ja ilman Yhdysvaltojen sotilaita, vai pidättekö etusijalla Saksaa sitoutuneena Natoon ja siihen liittyvää vakuutusta, että Naton toimintaa ei uloteta tuumaakaan itään nykyisiltä rajoilta?

    Kansainvälisen politiikan professori Joshua Shifrinsonin löysi vuonna 2021 Lontoosta British National Archivista salatun asiakirjan.

    Asiakirjan mukaan Bonnissa pidettiin 6.3.1991 Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan ulkoministeriöiden kansliapäälliköiden kokous. Kokous pidettiin puolen vuoden viiveellä Moskovassa 12.9.1990 allekirjoitetusta Saksojen yhdistymissopimuksesta.

    Ulkoministeriöiden pomot vakuuttivat ettei Naton itälaajentuminen ole laillisesti mahdollista Saksojen yhdistymissopimusta koskevissa neuvotteluissa sovitun ja ulkoministeri James Bakerin kahdesti Naton nimissä Moskovassa antamien (9.2.1990 ja 6.9.1990) vakuutusten takia.

    Martti Pelho
    Saundersfoot
    Cymru (Wales)

  5. Eurooopassa kriisiytyneillä valtiosuhteilla on pitkä historiansa ja omat seppänsä, Yhdysvaltojen hallitukset ja ulkoministeri James Baker ovat pääseppiä.

    Ukrainan presidentti ja kolmen oppositiopuoleen johtajat allekirjoittivat helmikuussa 2014 Kiovassa Puolan, Rankskan, Saksan, Venäjän ja Yhdysvaltojen hallitusten opastuksella vallanvaihtosopimuksen uusine vaaleineen.

    Huhtikuussa 2014 Genevessä allekirjoitettiin Yhdysvaltojen ja Venäjän johdolla Ukrainan rauhansopimus, jonka mukaan puolisotilallisten järjestöt riisutaan Kiovassakin kaikista aseistaan.

    Sitten laadittiin vuosina 2014 ja 2015 Minskin kaksi rauhansopimusta.

    Joulukuussa 2021 Venäjän hallitus esitti Yhdysvalloille ja Natolle sitovaa YKn vahvistamaa turvasopimusta, jonka mukaan Naton itälaajeneminen puretaan Venäjän rajoilta ja tilanne palautetaan toukokuussa 1997 sovitulle tasolle.

    Ukrainan ja Venäjän hallitusten valtuuskunnat neuvottelivat ja niiden puheenjohtajat allekirjoittivat viidennellä kierroksella maaliskuussa 2022 Turkin presidentin johdolla aselevon ja rauhansopimuksen. Kuudennella kierroksella, toukokuussa 2025, Turkissa Venäjä esitti Ukrainalle ehtonsa aselevolle ja rauhansopimukselle.

    Martti Pelho
    Saundersfoot
    Cymru (Wales)

  6. Minusta Voitonppäivä on Suomen toinen itsenäisyyspäivä. Se ensinmäinen on valkoisen suomen juhlapäivä. Pariisin rauhansopimus takasi Suomen valtion perustuslaillisen demokratian toteutumisen. On sitten aivan eri asia miten sitä vaalitaan ja käytännössä toteutetaan.

  7. https://sonar21.com/germany-major-criminals-should-keep-quiet/

    Eräs parhaita viime aikoina eteen tulleita juttuja Venäjän sotahistoriasta on tämä sveitsiläisen lakitieteen tohtorin Peter Hanselerin yhteenveto siitä mitä tapahtui Suomen tukeman Operaatio Barbarossan aikana. Idän sotasuunnitelmana oli Generalplan Ost’in mukaan surmata 30 miljoonaa siviiliä Neuvostoliitossa. Tavoitteesta saavutettiin puolet eli noin 16 miljoonaa. Tämä suunnitelma ei ollut mikään natsien pöytälaatikosta temmattu ohjelma vaan Saksan sotilasjohdon tekemä. Hanselerin mukaan Holokaustikin kalpenee tämän rinnalla joskin hän samassa jutussa myös muistuttaa siitä, että Holokaustin takia tuomituista vain muutaman tekijän kuolemantuomio pantiin täytäntöön ja monet palasivat siviiliin. Kylmän sodan alku käänsi asetelmat hyvin nopeasti ja rikolliset päästettiin takaisin yhteiskuntaan aivan kuten mitään ei olisi ollutkaan.

    Hanseler kehottaa nykysaksalaisia laittamaan vähän sordiinoa uholleen koska sodan jälkipyykkiä ei vieläkään ole pesty vaan teot on kätketty näkyvistä. Mukana on linkki venäläiseen elokuvaan josta erikseen varoitetaan ettei se sovi heikkohermoisille.

  8. Ei se ole sokeutta, tai jos on, niin aivopesun ja psykoosin aiheuttamaa. Pikemminkin uskon, että varsinkin johtavien kokoomuspoliitikkojen ja vastaavien tapauksessa kyse on vuosisadan ikäisestä russofobian perinteestä, joka sai nyt – vaikenemalla ja vääristelemällä Ukrainan kriisin taustat – tilaisuutensa puhjeta vanhaksi kunnon ryssävihaksi. Jää nähtäväksi, mihin tämä heidän nykyinen yrityksensä tuhota Venäjä johtaa tai päättyy.

  9. Länsimaiden hiljaisuus ja tekopyhyys
    Vaikka Venäjän siviileihin kohdistuu kasvava uhka, kansainvälinen reaktio on ollut raikuvan yksipuolinen. YK ei ole tuominnut Ukrainan lennokki-iskuja. Brysselissä ei ole hätäkokouksia, eikä CNN:llä ole erikoisohjelmia venäläislapsista, jotka juoksevat pommisuojiin. Sen sijaan keskitytään yhteen asiaan: Venäjän jokainen vastaus analysoidaan, tuomitaan ja demonisoidaan. Samat maat, jotka hurraavat Ukrainan teknologisesta kehityksestä sodankäynnissä, sulkevat silmänsä inhimillisille uhreille – niin kauan kuin kyseiset ihmiset ovat venäläisiä.

  10. Kieltämättä tuntuu vähän valheelliselta, kun ihmiset itkevät Ukrainan siviiliuhreja mutta missä olivat heidän kyyneleensä, kun 14 000 ihmistä kuoli Itä-Ukrainan sisällissodassa, mukaan lukien 3400 siviiliä ja 162 lasta?

    Kuvaavaa on, että kuolleitten lasten lukumäärä ajalta 2014-2021 minun piti kysyä Unicefilta, en onnistunut löytämään sitä muualta. Vielä sodan syttymistä edeltävänä vuonna 2021 kuoli yli sata siviiliä tässä ”jäätyneessä konfliktissa”. En nähnyt siitä otsikoita. Miksi en?

Vastaa