Venäjä toteutti ison rakennemuutoksen kahdessa vuodessa

Vaikka lännen ja näiden asiantuntijoiden aiemmin povaama romahdusta ei sanktioiden myötä tullutkaan, suomalaisesta mediasta osa näkee edelleenkin toiveunia Venäjän talouden umpikujasta.

Venäjän talous on kokenut kahdessa vuodessa rakennemuutoksen, jonka ennen Ukrainan sotaa ajateltiin vievän ainakin kymmenen vuotta. Venäjän duuma ja liittoneuvosto ovat hyväksyneet budjettilain, joka ennustaa kasvun kiihtyvän seuraavan kolmen vuoden aikana. Nyt Venäjällä keskustellaan siitä, mikä olisi paras keino ratkaista nopean kasvun aiheuttamat inflaatiopaineet.

Ne, jotka ovat seuranneet Suomen tai muiden G7-maiden vaikutuspiiriin kuuluvien maiden mediaa, ovat voineet lukea mitä hurjimpia ennustuksia Venäjän talouden romahduksesta. Ennustusten lähteenä ovat olleet Venäjän oppositiovoimien ulkomailla nykyisin asuvat johtajat, erilaiset talousasiantuntijat, Venäjään erikoistuneet tutkijat ja hännän huippuna eri maiden entiset pääministerit.

Vaikka lännen ja näiden asiantuntijoiden aiemmin povaama romahdusta ei sanktioiden myötä tullutkaan, suomalaisesta mediasta osa näkee edelleenkin toiveunia Venäjän talouden umpikujasta. Maan talouden tilasta yritetään löytää samanlaisia piirteitä kuin mitä nähtiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Neuvostoliiton romahduksen edellä.

Helsingin Sanomat ja Yleisradio ovat sentään antaneet palstatilaa niillekin Venäjän oppositiota edustaville taloustieteilijöille, jotka huomauttavat, ”etteivät länsimaat ymmärrä, miten Venäjän talous toimii”. Iltasanomien ja jopa Talouselämän artikkelit viime päivinä osoittavat, että nämä ekonomistit ovat oikeassa.

Mitä pitemmälle Venäjän talous etenee rakennemuutoksessaan, sitä kiihkeämmäksi käyvät läntiset valitukset siitä, että Venäjän talous jatkaa kasvuaan. Kun romahdusta ei ole kuulunut, osa mediasta siirtyi uuden romahduksen povaamisesta Venäjän talouden väitettyyn ”sairaskertomukseen”. Sairaus diagnosoitiin sotataloudeksi, joka johtaa kasvuun ilman kehitystä.

Kun nyt näyttää siltä, että kasvu johtaakin kehitykseen, median huomio on siirtynyt iltapäivä- ja talouslehtien johdolla voivarkaisiin ja oligarkkien huoliin heidän rikastumisen mahdollisuuksien heikkenemisestä. Jotta siirtymistä lillukanvarsiin ei huomattaisi, kerrotaan, että rautatiet ovat hajoamispisteessä ja osa lentokoneistakin on jäänyt kentille odottamaan aikoja parempia.

Suomen pankin tutkijat sentään yrittävät ymmärtää Venäjän talouden kehitystä. Heidänkin on kuitenkin kehuttava pakotteiden vaikuttavuutta jo pelkästään virkansa puolesta. Seurauksena on suhteellisen objektiivisia analyysejä, joiden otsikot ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa sisällön kanssa.

Muutoksen suunta

Bruttokansantuotteen kasvun pitkäaikaisia tekijöitä ovat investoinnit. Venäjällä niiden lisääntyminen on jo usean vuoden ajan ylittänyt bruttokansantuotteen kasvuvauhdin.

Uusien investointien avulla Venäjän talous käykin läpi rankkaa rakennemuutosta. Investointien volyymi kasvoi viime vuonna 9,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tänä vuonna kasvunarvioidaan ylittävän kymmenen prosenttia.

Rakennemuutoksen sisältö muistuttaa Joseph Schumpeterin teoriaa ”luovasta tuhosta”. Tämä teoria on ollut suosittu myös Suomessa innovaatiohankkeiden visioissa viimeisen kymmenen vuoden ajan.

”Luova tuho” perustuu siihen, että uudet teknologiat, uudet markkinat ja uudet voimavarojen lähteet tuhoavat vanhentuneita yrityksiä ja kasvattavat uusia. Näin myös Venäjällä. Venäläiset yritykset ovat joutuneet poistuneet euroskleroosista kärsivistä Euroopan markkinoista nopeasti kasvaviin BRICS-maiden markkinoille erityisesti Aasiassa.

Ukrainan sota on pakottanut Venäjän konepajateollisuuden toteuttamaan myös teknologisia uudistuksia. Viimeiset kaksi vuotta ovat muuttaneet maan talouden rakenteita lähes yhtä perusteellisesti kuin Neuvostoliiton romahduksesta käynnistynyt pakollinen talouden uusiutuminen.

Venäjän teknologinen osaaminen 1990-luvulla kärsi resurssien pakenemisesta öljyn, kaasun ja raaka-aineiden tuotantoon. Nyt on meneillään päinvastainen kehitys, joka perustuu teknologisen osaamisen nopeaan paranemiseen.

Nopeat rakennemuutokset eivät tapahdu ilman julkisen vallan ohjausta ja kannusteita

Venäjällä julkisen kulutuksen kasvu on kiihdyttänyt talouskasvua myös siksi, että pakotteet ovat estäneet julkisten ja yksitysten varojen aiemman kaltaisen holtittoman virtaamisen ulkomaille. Venäläiset yritykset ovat joutuneet turvautumaan kotimaisiin resursseihin myös tuonnin rajoitusten vuoksi.

Rakennemuutokset aiheuttavat aina kiivastahtisia resurssien virtoja tuotantoaloilta toisille. Ne johtavat yleensä tuotantokapasiteetin ja työvoiman puutteisiin yhtäällä ja niiden liikarunsauteen toisaalla. Tällainen tilanne on nyt myös Venäjällä.

Suomen Pankin Bofit-tutkimuskeskuksen tilastojen mukaan Venäjän aikaisemman talousveturin eli kaivannaisteollisuuden kasvuvauhti on pysynyt nollan tuntumassa vuoden 2022 alkupuolelta saakka.

Rakentamisen kasvuvauhti on hiipunut jo vuoden 2023 puolivälistä lähtien. Saman vuoden loppupuolella alkoi myös kaupan kasvuvauhdin hidastuminen. Jalostusteollisuudenkin kasvuvauhti on nyt jonkun verran yli viisi prosenttia, kun se vuoden 2023 alun negatiivisesta kasvusta hypähti yli kymmenen prosentin kasvuun vuoden puolivälissä.

Kun rahapolitiikka ei pure, tarvitaan reaali-investointeja

Rakennemuutoksen synnyttämä uusien resurssien kysyntä on kasvattanut inflaatiopaineita erityisesti tänä vuonna. Kausivaihteluista puhdistettu kuluttajahintaindeksi on tänä vuonna seitsemän prosenttia.

Venäjän keskuspankki on reagoinut inflaatioon nostamalla ohjauskoron 21 prosenttiin. Siitä eivät pidä sen paremmin oligarkit kuin reaalitalouden investointien rahoitusta tarvitsevat teollisuuskonsernien johtajatkaan.

Venäjän tiedeakatemian Kansallisen talousennusteen instituutin (INP) ekonomistit peesaavat yritysjohtajia. Heidän mielestään tarjonnan lisääminen on ainoa tekijä, joka voi nykytilanteessa hidastaa inflaatiota Venäjällä. Näin siksi, että rahapolitiikan kiristymisellä on suhteellisen rajallinen vaikutus hintojen muutosdynamiikkaan.

Nyt näyttää siltä, että INP:n ekonomistit ovat oikeassa. Julkisen vallan toimista johtuen palkkojen korotukset jatkavat nousuaan. Nyt niiden nousuvauhti on lähes yhtä korkea kuin investointien kasvuvauhti eli noin kahdeksan prosenttia vuositasolla.

Venäjän keskuspankin hiljattain julkaiseman pankkisektorin kehitystä analysoivan kuukausijulkaisun mukaan niin yritysten kuin kansalaisten luottokanta on jatkanut kasvuaan korkeista koroista huolimatta. Lokakuussa yritysluottokanta kasvoi 2,3 prosenttia eli enemmän kuin syyskuussa.

Pankin mukaan investointihankkeiden toteuttamiseen myönnettiin useita suuria lainoja. Myös asuntolainojen lainananto pysyi vakaana. Vain vakuudettomat kulutusluotot laskivat ohjauskoron nousun johdosta.

Miten saavuttaa budjettilain tavoitteet?

Nyt hyväksytty budjettilaki sisältää vuoden 2025 budjetin sekä raamit vuosille 2026 – 2027. Budjetti perustuu nyt oletukseen, että bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Vuoden 2023 budjettilaissa ensi vuoden kasvuksi oletettiin 2,6 prosenttia. Vuoden 2024 budjettilaissa vuoden 2025 kasvuennustetta pudotettiin 2,2 – 2,3 prosenttiin. Ensi vuoden budjetti perustuu siis viime vuotta korkeampaan kasvuoletukseen. Ensi vuoden budjettilaissa oletetaan bruttokansantuotteen kasvun kiihtyvän hienoisesti myös vuosina 2026 –2027.

Kasvun arvioidaan perustuvan sellaisiin tekijöihin kuin tuonnin korvaamiseen, ulkomaankaupan ja budjettimenojen kasvuun.

Mutta miten nopeuttaa talouskasvua tilanteessa, jossa resurssien kysyntä on tarjontaa suurempaa? Tietysti tarjontaa lisäämällä, päättelevät tiedeakatemian tutkijat. Koska tarjonnan lisääminen vaatii tuottavuutta lisääviä investointeja, se vaatii muutaman vuoden sopeutumisjakson.

Tiedeakatemian tutkijoiden mukaan Venäjän keskuspankin neljän prosentin inflaatiotavoite estää tai ainakin hidastaa tarjonnan lisäämistä. Tutkijoiden mukaan panoksia vaatii erityisesti koneiden ja laitteiden tuotanto konepajateollisuuden tarpeisiin. Se taas edellyttää panostusta teknologiaan.

Näillä toimenpiteillä on mahdollista luoda edellytyksiä työn tuottavuuden kasvattamiselle. Jotta yritykset voisivat käyttää edellytykset hyväkseen, niiden on löydettävä osaavaa työvoimaa. Siksi vaaditaan panostusta osaamista lisäävään koulutukseen.

Venäjän keskuspankin ja Tiedeakatemian lääkkeet sulkevat lähestulkoon pois toisensa. Tutkijoiden mukaan rakennemuutoksen toteuttamiseen sopiva inflaatiovauhti olisi noin 6 – 7 prosenttia seuraavan 3 – 5 vuoden ajan.

Olisiko aika oppia ymmärtämään Venäjän taloutta?

Viime aikoina Suomessa on kerrottu monista ulkomaisista arvioista, jotka näkevät Venäjälle tavanomaisessa keskustelussa merkkejä syvistä ristiriidoista Venäjän eliitin keskuudessa.

Jotkut ovat ennustaneet, että Venäjän keskuspankin pääjohtajaa Elvira Nabiullinaa odottavat potkut korkean ohjauskoron vuoksi. Toisten mielestä oligarkkien kriittiset lausunnot ovat
merkki niiden tyytymättömyydestä Venäjän käymään sotaan Ukrainassa.

Jotkut muut taas pitävät pahaenteisenä sitä, että Venäjän korkean teknologian viennistä vastaavan konsernin pääjohtaja kritisoi keskuspankin rahapolitiikkaa.

Tosiasia on, että nämä samat ilmiöt toistuvat lähes vuosittain Venäjällä. Erityisesti silloin kun inflaatio kiihtyy, korot nousevat tai ruplan kurssi laskee. Jos eurooppalaisten yritysten johtajat ovat tyytymättömiä Euroopan keskuspankin politiikkaan, sitä tuskin kukaan edes huomioi.

Sama koskee amerikkalaisten yritysten suhtautumista Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin päätöksiin.

Venäjää koskevien arvioiden hataruutta vähentäisi se, että maata tutkittaisiin taloutena, joka noudattaa niitä samoja taloudellisen kehityksen lainalaisuuksia, jotka toimivat kaikkialla ylemmän keskitulon maissa. Sama koskee myös Venäjän talouden kansallisia erityispiirteitä eli sitä, miten nämä lainalaisuudet realisoituvat.

Venäjän talouden ja politiikan tieteellinen analyysi on myös suomalaisten yritysten kannalta tärkeää. Monet niiden kilpailijat toimivat edelleen Venäjällä.

Kun Ukrainan sota loppuu, Venäjän markkinat saattavat olla jopa kiinnostavampia kuin ne olivat ennen sotaa. Jotta yritykset pysyvät kilpailukykyisinä Venäjällä tulevaisuudessakin, perehtyminen Venäjän markkinoihin on välttämätöntä.