Venäjän keskuspankki on päättänyt pitää ohjauskorkonsa ennallaan eli 21 prosentissa. Päätös on vastoin niitä oletuksia, joita mm. Suomen valtamediat ovat viime päivinä esittäneet. Oletukset on kopioitu Yhdysvaltojen ja keskeisten EU- onmaiden mediasta.
Keskuspankki perusteli päätöstään sillä, että pankin rahapolitiikasta riippumattomat tekijät ovat hidastaneet hintojen nousuvauhtia. Keskuspankin mukaan pankkikorkojen nousu ja siihen liittyvä luottojen kysynnän heikkeneminen on johtamassa inflaatiopaineiden heikkenemiseen. Venäjä saavuttaa keskuspankin arvion mukaan neljän prosentin inflaatiotavoitteensa vuonna 2026.
Ohjauskoron nostojen syinä ovat olleet Venäjän keskuspankin mukaan kiivaana jatkunut hintojen nousu, hitaasti heikkenevät inflaatio-odotukset, vahva kotimainen kysyntä, talouden korkeat kasvuluvut sekä palkankorotukset, jotka ovat ylittäneet tuottavuuden kasvun.
Ohjauskorkoa koskeva päätös on odotetun kaltainen, kun katsoo keskuspankin korkopolitiikan pitkän ajan linjaa suhteessa inflaatiovauhtiin. Lokakuussa tehdyn ohjauskoron nostopäätöksen jälkeen nimelliskoron ja inflaatiovauhdin ero kiipesi reippaasti yli kymmenen prosentin. Reaalikorko ei ole koskaan aikaisemmin Venäjällä ylittänyt kymmentä prosenttia 2000-luvun alun jälkeen.
Keskuspankki on oikeassa siinä, että sen rahapoliittisilla päätöksillä ei inflaatiota nujerreta. Yksi syy on sota Ukrainassa, joka vauhdittaa talouden rakennemuutosta ja siihen liittyviä epätasapainoilmiöitä. Itse asiassa myös Venäjän aiemmat korkopäätökset ovat osasyy nykyiseen tilanteeseen.
Venäjällä vuosittainen korkotaso on ollut negatiivinen vain kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla 2007–2008 syynä oli finanssikriisi. Vuosina 2014–2015 korkotaso oli negatiivinen öljyn maailmanmarkkinahinnan rajun laskun seurauksena.
Nykyisen inflaation ajureita voi etsiä Ukrainan sodan ohella koronakriisin torjunnan keinoista.
Inflaatiovauhti ylitti korkotason tai oli korkotason suuruinen vuosina 2020–2022. Kun reaalikorko on negatiivinen, niin huonosti kannattavat yrityksetkin voivat ottaa lainaa. Kun lainat käytetään pitkäkestoisiin hankintoihin, niiden vaikutusta ei voida eliminoida korkopäätöksillä.
Venäjän keskuspankissa tilanne ilmeisesti tiedostetaan.
”Nykyinen hintojen nousu jatkuu jonkin aikaa. Tämä johtuu budjettikannustimien kumuloituneista vaikutuksista, aiempien kuukausien korkeasta luotonantoaktiivisuudesta ja ruplan heikkenemisen hintoihin siirtymisen hitaudesta”, keskuspankki toteaa. Sen mukaan inflaatiopaineet alkavat hidastua lähikuukausina. Tärkeimpinä syinä tähän ovat tiukkana jatkuva rahapolitiikka ja sitä seuraava luotonannon hidastuminen.
On ilmeistä, että ensi vuonnakin korkealla pysyttelevät korot kiihdyttävät talouden rakennemuutosta ja siihen liittyviä tasapainottomuuksia.
Venäjällä on kasvava joukko yrityksiä, joille kymmenen prosentin reaalikorko ei ole ongelma. Kolmasosa venäläisistä yrityksistä rahoittaa toimintansa tuloillaan ja omalla pääomalla. Ne selviävät korkeista koroista entistä vahvempina. Tällaiset yritykset toimivat markkinoilla, joissa Ukrainan sodan aiheuttama kysyntä kasvattaa kannattavuutta. Tästä ehkä näkyvin esimerkki on tutkimus-, tuotekehittely- ja suunnittelupalvelujen kasvu.
Sektori on kaksinkertaistunut vuodesta 2018. Viime vuoden lopussa tekniseen suunnitteluun erikoistuneissa yrityksissä ja organisaatioissa bruttokansantuotteen arvo oli 2,3 kertaa suurempi kuin vuonna 2018.
P.s. Kiitän lukijoita kommenteista. Rosneftin tuloslaskelma hämmentää usein. Verojen osuus on 40 prosenttia liikevaihdosta, ei voitosta. Viime vuonna liikevaihto oli 9 163 miljardia ruplaa. Siitä yhtiö maksoi veroja noin 3 600 miljardia ruplaa.
Yhtiön tilinpäätöksiin voi tutustua sen kotisivuilla:
https://www.rosneft.com/Investors/Reports_and_presentations/Consolidated_financial_statements/
