Venäjän talouden ”romahdusta” odotellessa

Venäjän talousromahduksen odottelu muistuttaa ainakin meillä Suomessa Samuel Beckettin näytelmän ”Huomenna hän tulee” juonta. Eikä vain siksi, että näytelmän toinen sankari on nimeltään Vladimir. Venäjällä puolestaan odoteltiin talouskasvua vuosikausia sen jälkeen, kun nopean kasvun kausi loppui globaaliin finanssikriisiin vuonna 2008. Toisin kuin Beckettin tarinassa ja sen nykyisessä läntisessä sovelluksessa, Venäjällä hän, jota niin hartaasti odotettiin, lopulta myös saapui.

Talouselämän kermaa palveleva Kommersant-julkaisu nimesi yhden Venäjän talouden rajapyykin kauniina lukuna. Kyse on nimellisestä bruttokansantuotteesta, joka ylitti ensimmäistä kertaa

200 000 tuhatta miljardia ruplaa. Kommersantin mukaan rajanylityksestä voi kiittää koronapandemiaa, sotilaallista erityisoperaatiota ja valtion talouden ohjauksen ”teknologisuutta”.

Kommersant ei myöskään unohtanut rajanylitysten mukanaan tuomia ongelmia eli talouden eri sektoreiden tasapaino-ongelmia ja inflaatiota.

Viime kuukausina on nähty toinenkin rajan ylitys. Pankkien kotimaisten asiakkaiden määrä ylitti 50 miljoonaa. Tämä luku puolestaan kertoo paljon Venäjän talouden luonteesta, sillä alle puolella Venäjän aikuisista kansalaisista on pankkitili. Jos tämän luvun kertomaa tosiasiaa ei ymmärrä, niin ”häntä” saamme odottaa vielä pikemminkin vuosikymmeniä kuin vuosia. Venäjällä rahan rooli taloudessa on erilainen kuin Euroopan unionin jäsenmaiden taloudessa. Yhdysvaltojen talouteen sitä ei kannata ryhtyä edes vertailemaan.

Onko keisarilla vaatteita ollenkaan?

Venäläiset ystäväni jakoivat aikoinaan valokuvia, joissa ihmiset kävelivät kadulla alastomina. He olivat maalanneet vartaloonsa vaatteiden kopiot niin hyvin, että kukaan ei huomannut heidän alastomuuttaan. Tämä H.C. Anderssonin kirjoittaman sadun nykyversio huvitti venäläisiä ehkä siksi, että heistä useat tiesivät työnsä puolesta, mitä Länsi-Euroopassa kirjoitetaan Venäjästä. Tässä vaatemaalaukset ovat vertauskuva rahasta, jota lännessä on totuttu näkemään kaikkien talouksien asuna.

Venäjän keskuspankki on eräänlainen Venäjän talouden puvustaja tai räätäli. Sen päätöksiä seurataan tarkemmin kuin itse asiassa rahatalouden rooli Venäjällä edellyttäisi. Niin nytkin, sillä pankin johtokunta kokoontuu perjantaina päättämään ohjauskorosta.

Venäjän talouden vaatetus koostuu korkojen ohella valuuttakursseista, pörssikursseista, palkkojen muutosvauhdista sekä yritysten voittoasteen kehityksestä. Ne vaihtelevat päivittäin ja niiden liikettä tarkkaillaan kuin sairaan ihmisen kuumetta.

Vaatetuksen alta löytyy varsinainen talouden keho: työllisyys- ja työttömyysaste, talouden pääoma- ja materiaalivaltaisuus sekä tuottavuus. Ne määrittävät niin rahapolitiikan mahdollisuudet kuin Kommersantin kauniin luvun muutokset.

Erimielisyyttä räätälin aikeista

Ohjauskorko on keskuspankin eli räätälin kaava, jonka mukaan vaatteet tulisi valmistaa. Tällä hetkellä korko on korkeammalla kuin koskaan 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Kaava meni uusiksi marraskuussa 2024, kun keskuspankki nosti koron 21 prosenttiin.

Venäjällä ainakin keski-iän saavuttaneet kansalaiset muistavat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen eräänlaisena selviytymistarinana. Silloin reaalituotanto kasvoi 5–10 prosentin vuosivauhtia. Silloin korotkin olivat lähempänä sataa prosenttia kuin kymmentä tai 20 prosenttia.

Takana oli 1990-luvun kurjistuminen, jolloin talous todella romahti noin puoleen 1980-luvun lopun tasosta. Nyt analyytikot, joista joillakin on oma lehmä ojassa, yrittävät ymmärtää, mitä ohjauskorolle tehdään perjantaina. Keskuspankin oman kyselyn mukaan jotkut analyytikot olettavat, että ohjauskorko pysyy ennallaan koko vuoden 2025. Toisten mielestä se laskee, mutta vain vähän.

Talouslehti RBC:n kyselyn mukaan kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että keskuspankki ei nosta korkoja helmikuun kokouksessaan. Kaikki ovat myös sitä mieltä, että keskuspankki ei laske ohjauskorkoa. Sen sijaan he ovat eri mieltä siitä, että mitä tapahtuu helmikuun jälkeisissä kokouksissa.

Kyselyyn vastasi 30 suuren pankin ja sijoitusyhtiön edustajaa. Joulukuussa he odottivat, että keskuspankki olisi nostanut ohjauskorkoa silloisessa kokouksessaan. Kun näin ei käynyt, ennustajien varovaisuus on kasvanut.

Millainen on talouden lämpötila?

Jos ohjauskorko on kaava ompelijalle ja korot ja kurssit kaavan sovelluksia, niin inflaatio mittaa kehon eli talouden lämpötilaa. Se on yleensä lähes aina joko liian korkea tai alhainen. Niin myös Venäjällä. Keskuspankki julkaisee kuukausittain suuren määrän analyyttistä ja tilastollista materiaalia Venäjän taloudesta. Viimeiset analyysit löytyvät ”Mistä kertovat trendit” bulletinista. Sitä keskuspankki julkaisee 8–10 kertaa vuodessa.

Julkaisussa todetaan, että tammikuussa hintojen nousuvauhdissa on positiivisia merkkejä. Toisaalta varoitetaan, että julkisen kysynnän kasvu jatkuu korkeana. Se yhdessä joidenkin kulutustarvikkeiden hintojen nousun seurauksena kasvattaa inflaatiopaineita.

Pankkien myöntämät luotot yrityksille ja kotitalouksille supistuivat joulukuussa ja tammikuussa. Luottokannan kasvu on ollut yksi tärkeimmistä inflaatiota kiihdyttävistä tekijöistä julkisten menojen kasvun ohella. Nyt luottokannan kasvu on hidastumassa. Yleensä korkojen nostot ovat aiheuttaneet ongelmia siksi, että useat yritykset ja kansalaiset ovat olleet ylivelkaantuneita. Nyt tilanne on muuttumassa. Kansalaisten velkakuorma supistui joulukuussa ensimmäistä kertaan vuoden 2022 toukokuun jälkeen.

Luottojen kysynnän supistumisen uskotaan jatkuvan koko kevään. Vielä joulukuun kyselyssä odotettiin, että ohjauskorko nousee yli 26 prosenttiin. Tammikuun kyselyssä odotus oli laskenut 21 prosenttiin.

Pankkien ja yhtiöiden edustajat uskovat luottokannan supistumisen johtavan myös inflaatiovauhdin hidastumiseen. Kansalaisten ja yritysten inflaatio-odotukset ovat kuitenkin keskuspankin mielestä liian korkealla. Jos odotukset johtavat inflaatiovauhdin kasvuun, keskuspankki voi nostaa ohjauskorkoa vielä nykyisestä.

Inflaatiovauhdin ennustaminen on silti vaikeaa. Yhtäältä sen hidastumiseen viittaavat sijoitusten kasvuvauhdin hidastuminen, työvoiman kysynnän kasvun hienoinen tasaantuminen ja reaalipalkkojen nousuvauhdin hidastuminen.

Vaikka pankkien tarjoamat talletuskorot ovat parhaimmillaan ylittäneet 20 prosentin rajan, kansalaisten ja yritysten säästämisinto ei ole tarpeeksi kasvanut kysynnän kasvun hidastamisen kannalta.

Uusittu kaava näyttää toimivan

Keskuspankki julkaisi hiljattain kuukausittain ilmestyvän katsauksen rahoitusmarkkinoiden riskeihin. Sen sisällöstä voi päätellä, että 21 prosentin ohjauskorko näyttää toimivan keskuspankin haluamaan suuntaan.

Julkaisussa kerrotaan, että ruplan kurssi on jatkanut vahvistumistaan marraskuun pohjanoteerauksen jälkeen. Rupla on vahvistunut jopa dollariin nähden, vaikka dollari-indeksi eli dollarin arvo suhteessa tärkeimpiin valuuttoihin on noussut. Tiistaina 11. päivänä helmikuuta rupla on vahvistunut kaikkiin tärkeisiin valuuttoihin suhteutettuna yli 11 prosenttia.

Ruplan vahvistumisen syitä on useita. Vahvistumista ovat tukeneet maksutaseen ylijäämä, tiukka rahapolitiikka sekä verojen maksuaikataulu. Yksi tärkeä tekijä on kullan hinnan ennätysmäisen nopea nousu. Viime vuoden lopulla kullan hinta oli puolitoista kertaa korkeampi kuin vuoden alussa.

Ruplan vahvistuminen on seurausta ulkomaisten valuuttojen ostojen vähenemisestä. Russian Standard Bankin tutkimuksen mukaan venäläiset myivät tammikuussa käteisiä euroja kaksi kertaa useammin kuin ostivat. Dollareita venäläiset vaihtoivat kaksi kertaa useammin kuin eurooppalaisia valuuttoja.

Myös pörssikurssit ovat kääntyneet nousuun. Nyt Moskovan pörssissä kurssi-indeksi onyli 25 prosenttia korkeampi kuin kuukausi sitten. Kurssit ovat nousseet kaikilla toimialoilla.

Rakennusyhtiöiden kurssit ovat nousseet lähes 57 prosenttia. Myös volatiliteetti eli kurssien vaihtelu on lähes puolittunut joulukuun huippuarvoista.

Korkotason lasku vähentää paineita ohjauskoron nostoon. Yhtäältä talletuskorot ovat tulleet alaspäin. Toisaalla myös luottokorot ovat jo saavuttaneet huipun.

Valtion velkakirjojen myyntisuunnitelmat toteutuivat vuonna 2024. Tämän vuoden tammikuun vuoden pituisten velkakirjojen korkotaso oli jo viidenneksen alhaisempi kuin marraskuussa. Ainoastaan 10 vuoden velkakirjojen korkotaso oli hieman marraskuun korkotasoa korkeampi.

Myös yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen korkotaso on tullut alaspäin. Joulukuun alussa yritysten piti maksaa joukkovelkakirjojen ostajille keskimäärin korkoa 25,3 prosenttia suhteessa velkakirjan arvoon. Tammikuussa korko oli pudonnut 22,4 prosenttiin. Samaan aikaan velkakirjojen kysyntä kasvoi.

Huomenna hän tulee

Venäjän romahduksen odottelu muistuttaa todellakin Samuel Beckettin näytelmän ”Huomenna hän tulee” juonta. Kun sota Ukrainassa siirtyi nykyiseen vaiheeseensa helmikuussa 2022 Venäjän ennustettiin romahtavan Neuvostoliiton tapaan nopeasti.

Kun romahdusta ei kuulunut, median haastattelemat asiantuntijat ja poliitikot ryhtyivät puhumaan Venäjän talouden terveysmurheista. Näkemys oli, että vaikka sota on kiihdyttänyt Venäjän talouskasvua, se on epäterveellä pohjalla.

Nyt ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen. Talouden romahdus tuleekin vasta ensi vuosikymmenellä. Taloudellisesta romahduksesta huolimatta Venäjä pystyy näiden odotusten mukaan kuitenkin jatkamaan sotimista. Näin ainakin siinä tapauksessa, että historia etenee valtamediamme haastattelemien tai siteeraamien asiantuntijoiden mukaan.

Kuten tiedetään, ennustaminen on aina vaikeaa. Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Venäjällä johtavat taloustieteilijät ovat jo ryhtyneet ennustamaan Venäjän talouden näkymiä siinä tapauksessa, että sota Ukrainassa saadaan päätökseen.

Moskovan yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan tunnetuimmat edustajat ovat kiinnittäneet huomionsa siihen, millaisia töitä ja tehtäviä on tarjolla niille henkilöille, jotka palaavat rintamalta ja jotka ovat tottuneet korkeisiin palkkoihin.