VENÄJÄN TALOUS ON MAAILMAN NELJÄNNEKSI SUURIN

Maailmanpankki on tänä vuonna tarkentanut dollarin ostovoimaa eri maissa. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lokakuussa julkaistut tilastot perustuvat näihin tarkennettuihin lukuihin.

Venäjä sijoittui jo vuoden 2021 lopulla neljänneksi maailman talouksien joukossa, kun kyse on ostovoimakorjatusta bruttokansantuotteesta. Se kuvaa kansalaisten ostovoimaa kussakin maassa ottaen huomioon niiden hintatason. Se on myös yksi tärkeimmistä yleistä kasvua kuvaavista tunnusluvuista.

Aikaisemmissa tilastoissa Venäjän bruttokansantuote oli pienempi kuin Japanin ja suurin piirtein yhtäsuuri kuin Saksan. Nyt molemmat G7-ryhmään kuuluvat maat jäivät vuoden 2021 tilastoissa Venäjän taakse.

Venäjän edellä ovat Kiina, Yhdysvallat ja Intia. Venäjän bruttokansantuote vuonna 2021 oli 5 732 miljardia dollaria, Japanin 5 604 miljardia dollaria ja Saksan 5 237 miljardia dollaria.

IMF julkaisee säännöllisesti tilastoja useiden talouden tunnuslukujen kehityksestä. Nyt tilastot sisältävät tietoja aina vuodesta 1980 lähtien.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailman pankki kokoontuivat Washingtonissa samaan aikaan kuin BRICS-maat kumppaneineen Kazanissa Venäjällä. G7-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit antoivat oman julkilausumansa. Siinä Venäjä mainittiin useammin kuin mikään muu maa.

Julkilausuman lupaukset tuskin yllättivät ketään. G7-maat järjestävät Ukrainalle 50 miljardin dollarin suuruisen lainan. Sen vakuutena käytetään Venäjän jäädytettyjen valuuttavarojen korkotuloja. G7-maat ilmoittivat myös jo aikaisemmin päättämiensä pakotteiden kiristämisestä.

Kokousten aikoihin IMF ja Maailmanpankki julkistivat kaksi tärkeää tutkimustulosta. Toinen kertoo tietoja eri maiden bruttokansantuotteen suuruudesta ja toinen eri maiden panoksesta globaalin talouden kasvuun vuosina 2024–2029.

Kiina, Yhdysvallat ja Intia nyt kolme suurinta – BRICS ottamassa päävastuun kasvusta

Vuonna 2023 kolme suurinta olivat Kiina 34 541 miljardilla dollarilla ja 18,77 prosenttiosuudella maailmantaloudesta. Yhdysvallat kakkosena 27 721 miljardilla dollarilla ja 15,1 prosentin osuudella. Intian osuus oli 14 620 miljardia dollaria ja 7,95 prosenttia.

IMF:n tilastojen mukaan vuoden 2023 Venäjän bruttokansantuote oli 6 512 miljardia dollaria ja sen osuus maailmantaloudesta oli 3,54 prosenttia. Japanin vastaavat luvut olivat 6 398 miljardia dollaria ja 3,47 prosenttia sekä Saksan 5 876 miljardia dollaria ja 3,19 prosenttia.

On syytä tässä yhteydessä muistuttaa, että Suomen bruttokansantuote oli samana vuonna 353,6 miljardia dollaria ja osuus maailmantaloudesta 0,19 prosenttia.

IMF odottaa, että ostovoimaan perustuvien ennusteiden mukaan BRICS-maiden osuus vuonna 2029 tuotetusta bruttokansantuotteesta on jo lähes 40 prosenttia, kun G7-maiden osuus jää neljänneksen paikkeille.

Kiinan talous olisi näiden ennusteiden mukaan 38 prosenttia suurempi kuin Yhdysvaltojen talous. Venäjän talous olisi karannut Saksan talouden ohitse 16 prosenttia sitä suuremmaksi. Samat IMF:n tilastot osoittavat, että Venäjän osuus on 2,1 prosenttia globaalin talouden kasvusta seuraavien viiden vuoden aikana. Venäjän painoarvo tulevasta kasvusta nousee 0,3 prosenttiyksikköä.

Globaalin talouden kasvun moottoreita seuraavien viiden vuoden aikana ovat erityisesti Kiina ja Intia. Kiinan osuus kasvusta arvioidaan 21,7 prosentiksi ja Intian 14,8 prosentiksi. Johtavien G7-maiden – eli Yhdysvaltojen, Saksan ja Japanin – osuus kasvusta puolestaan laskee. Yhdysvaltojen osuus kaikesta kasvusta on kolmanneksi suurin eli 11,6 prosenttia.

BRICS on ottamassa päävastuun globaalin talouden kasvusta.

Ennusteet kaipaavat vielä tarkennuksia

Sekä Maailmanpankki että IMF ovat joutuneet viimeisen parin vuoden aikana parantamaan Venäjän talouden kasvuvauhtia koskevia ennusteitaan. Niin myös tänä vuonna. IMF on parantanut ennustettaan Venäjän BKT:n kasvusta jo kolme kertaa.

Vuosi sitten lokakuussa se ennusti, että Venäjän bruttokansantuote kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2024. Tammikuussa 2024 IMF nosti ennustettaan 2,6 prosenttiin, huhtikuussa 3,2 prosenttiin ja nyt lokakuussa 3,6 prosenttiin. IMF on aliarvioinut myös Kiinan kasvuvauhdin ja yliarvioinut euroalueen kasvuvauhdin.

Myös Venäjän keskuspankilla on taipumus aliarvioida maansa kasvuvauhtia. Se julkistaa vuoden loppupuolella ennusteensa kuluvalle vuodelle ja kolmelle seuraavalle vuodelle. Viimeisessä ennusteessaan keskuspankki arvioi tämän vuoden kasvun sijoittuvan 3,5–4,0 prosentin haarukkaan.

Vuoden 2023 ennusteessa keskuspankki oletti tämän vuoden kasvun jäävän 0,5–1,5 prosentin välille.

BRICS-maiden kasvunäkymät verrattuna G7-maiden näkymiin ovat synnyttäneet monenlaisia reaktioita. BRICS-maissa näkymät nähdään Kazanin huippukokouksen tuloksena aamunkoittona, G7-maissa ja niiden liittolaismaissa päinvastoin lähestyvän yön pimeytenä.

Laajentuneen BRICS-ryhmän huippukokouksen pääpaino oli institutionaalisissa järjestelyissä, joilla jäsenmaat kykenevät pitämään yllä G7-maita nopeampaa investointien ja hyvinvoinnin kasvua.

Mutta myös BRICS-maissa on huomattu, että maailmantaloutta varjostavat erilaiset epätasapainot. Globaalin etelän maiden velka yhdistettynä Yhdysvaltojen kasvavaan valtion velkaan ovat kaksi keskeistä huolta.