Samalla kun Ukrainaan puuhataan tulitaukoa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja läntisessä Euroopassa katseet ovat nauliutuneet sellaisiin talouden mittareihin, joiden perusteella voi päätellä taantuman todennäköisyyttä. Venäjän keskuspankki vaikuttaa olevan muita keskuspankkeja välinpitämättömämpi taantumavaarasta. Sen hallintoneuvoston arvion mukaan Venäjän talous on
pehmeän laskun radalla, johon ei sisälly jyrkkiä heilahteluja.
Tilastotkin puhuvat sen puolesta, että keskuspankin arvio ”pehmeästä laskusta” pitää paikkansa. Viime vuonna Venäjän talouskasvu oli neljä prosenttia. Se oli neljänneksi nopeinta G20-maiden joukossa. Vain Intian, Indonesian ja Kiinan kasvuvauhti oli Venäjää nopeampaa.
Keskuspankin seuraamat maksuvirrat osoittavat, että ne lisääntyivät lähes kaikilla päätoimialaryhmillä. Viimeiset tiedot ovat helmikuulta. Ne osoittavat, että julkisen vallan tilaukset ovat suhteellisesti ottaen pienenemässä. Tätä voidaan pitää myönteisenä budjetin tasapainon kannalta.
Venäjän keskuspankki haastattelee kuukausittain 25–30 asiantuntijaa maan talouden näkymistä. Haastateltavien näkemykset talouskasvusta ovat käyneet keskimääräistä optimistisemmiksi viime vuoden syyskuusta lähtien.
Kasvu jatkuu riskeistä huolimatta
Tilastojen mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa edelleen Euroopan suuria maita voimakkaammin. OECD arvioi pari viikkoa sitten, että euroalueen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain prosentin. Saksan kasvu jää 0,4 prosenttiin, Ranskan 0,8 prosenttiin ja Italian 0,7 prosenttiin. Vain Espanjan kasvu on samaa luokkaa kuin Venäjän budjetissa arvioitua kasvu eli 2,6 prosenttia.
Yhdysvaltojen välittämään sopimukseen vilja- ja lannoitekuljetusten turvallisuudesta Mustallamerellä sisältyy Venäjän asettamia ehtoja sopimuksen toteuttamiselle. Kyse on luopumisesta monista pakotteista ja Venäjän paluusta SWIFT-järjestelmään. Jos ehdot toteutuvat, ne muuttavat oleellisesti Venäjän talouskasvun näkymiä nykyistä paremmiksi.
Keskuspankki päätti maaliskuun kokouksessaan pitää ohjauskoron jälleen kerran ennallaan 21 prosentissa. Syyt olivat sekä reaalitaloudellisia että rahapoliittisia. Talous jatkaa kasvuaan, vaikka työvoiman kysyntä ylittää edelleen tarjonnan. Reaalipalkkojen kasvun ansiosta sekä kansalaisten kulutus että säästöt ovat kasvussa.
Riskitkin ovat pysyneet ennallaan. Niitä kasvattavat kotimaisen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä ulkomaankaupan ylijäämän supistuminen. Kun reaalikorko on jatkanut laskuaan jo vuosineljänneksen, niin epätasapainon kasvun uhka on edelleen olemassa.
Eräiden suurten säätiöiden kuukausittain mittaama talouspolitiikan epävarmuusindeksi (Economic Policy Uncertainty Index) osoittaa, että tämän vuoden alussa Venäjän riskitaso on suurin piirtein samalla tasolla kuin se keskimäärin on ollut 2020-luvulla. Viime vuonna se oli ennätyksellinen alhainen.
Jotta kasvu jatkuisi samalla kun talous palaa normaaliin tasapainotilaan, tuottavuuden kasvua on kiihdytettävä niin, että se ylittää palkkojen lähes kymmeneen prosenttiin yltävän kasvun. Tuottavuuden kasvun näkökulmasta on positiivista, että työvoiman siirtyminen julkisesta taloudesta jalostusteollisuuteen sekä palvelualoille on kiihtymässä. Myös yritysten ilmoittama työvoimapula on hellittämässä.
Keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina perustelee ohjauskoron pitämisestä ennallaan inflaation käyttäytymisellä sekä talouden ja rahapolitiikan tilanteella. Jos keskuspankin ilmoituksessa käsitellään tiukan rahapolitiikan myönteisiä vaikutuksia, pääjohtaja nostaa esiin enemmän uhkatekijöitä. Tyypillinen keskuspankin tapa viestittää omaa tulkintaansa talouden tilasta.
Inflaatiovauhti on hidastunut vain hieman
Viime vuonna korkeasta inflaatiovauhdista tuli Venäjän talouden suurin uhkatekijä. Nyt inflaatio on hidastumassa, mutta vain hieman. Korkean inflaation perussyynä pysyy tarjonta, joka ei pysy maksukyisen kysynnän perässä. Vauhdin hidastuminen johtuu siitä, että kansalaiset käyttävät aikaisempaa enemmän varojaan säästöihin. Pankkien luotonannon vähenemisellä on sama vaikutus. Kun palkat nousevat tuottavuutta nopeammin, inflaatiopaineet hellittävät vain vähän säästöjen kasvusta huolimatta.
Keskuspankin pääjohtajan mukaan tiukan rahapolitiikan ja ruplan vahvistumisen ansiosta elektroniikan, autojen ja muiden kestokulutustavaroiden myynti laskee. Maan talouskehitysministerin mukaan vuoden 2024 lopusta lähtien kysyntä on supistunut
elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa, puunjalostuksessa ja tietyillä konepajateollisuuden aloilla.
Väestön inflaatio-odotukset ovat jatkaneet laskuaan maaliskuussa. Nyt ne ovat alhaisimmillaan sitten viime vuoden syyskuun. Myös yritysten inflaatio-odotukset ovat normaalitasoon verrattuna edelleenkin liian korkealla.
Rahoitusvirtojen suunta
Julkisen vallan tilaukset ovat viime vuonna kiihdyttäneet inflaatiota. Keskuspankin seuraamat saapuvien maksujen virrat supistuivat yrityksissä, joiden asiakkaana on julkinen valta. Tätä voidaan pitää positiivisena merkkinä talouden tasapainon kannalta. Samoin myös sitä, että vientitoimitusten maksuvirrat kasvoivat vain hieman. Se on merkki siitä, että Venäjän talouden riippuvuus fossiilisten polttoaineiden viennistä on vähenemässä.
Talouden rakennemuutoksen jatkumisesta kertoo myös se, että investointitavaroita tuottavien yritysten saapuvat maksut kasvoivat yli 25 prosenttia suhteessa tammikuun maksuvirtojen volyymiin. Tammikuun kasvu suhteessa joulukuuhun oli 21,1 prosenttia. Toiseksi eniten kasvoi niiden yritysten saapuvien maksujen volyymi, jotka tuottavat kulutustavaroita. Helmikuun volyymi suhteessa tammikuun volyymiin oli 14,6 prosenttia. Joulukuusta tammikuusta kasvu oli kahdeksan prosenttia.
Jos tarkastellaan yksittäisiä toimialoja, niin helmikuussa tieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä harjoittavien yritysten ja organisaatioiden saapuvat maksut kasvoivat eniten – peräti 82,4 prosenttia. Alan yritysten ja organisaatioiden tulo- ja sijoitusvirtojen kasvu ei ole satunnaista. Tammikuussa vastaava kasvu oli 87,5 prosenttia ja vuoden 2024 joulukuussa 47,2 prosenttia. Toimialan nopea kasvu luo edellytyksiä talouden pitkän aikavälin kasvulle.
Toimialoja, joissa yritysten saapuvien maksujen arvo ylitti 60 prosenttia, oli useita. Muiden kuin henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen kuljetusvälineiden saapuvat maksut kasvoivat yli 70 prosenttia. Jätehuoltopalveluja tarjoavien yritysten ja organisaatioiden saapuvat maksut kasvoivat yli 60 prosenttia.
Muita 60 prosentin kasvun ylittäneitä aloja olivat elektroniikka ja metallituotteiden valmistus. Elintarvikealan yritysten ja organisaatioiden saapuvat maksut kasvoivat lähes 50 prosenttia. Eniten saapuvat maksuvirrat vähenivät kotitalouspalveluissa, postinjakelussa, rahoituspalveluissa sekä julkisen vallan toimialoilla.
Riittävätkö rahat?
Suomalaisessa mediassa on virheellisesti väitetty, että Venäjän hyvinvointirahaston varat ovat loppumassa. Asialla ovat olleet niin europarlamentaarikot kuin elinkeinoelämän järjestöjen toimihenkilöt. Ja osa toimittajista. Jotkut ovat tarkentaneet, että vain likvidit varat ovat loppumassa. Sekään väite ei pidä paikkaansa.
Pääosa likvideistä varoista on Kiinan valuutassa, kullassa ja ruplissa. Kun ruplan kurssi kävi joulukuussa 2024 pohjalukemissa, niin 34 prosenttia likvidistä varoista suli kurssimuutosten seurauksena. Likvidejä varoja voi kasvattaa myymällä rahastoon kuuluvia osakkeita ja obligaatioita. Nyt niiden arvo on kasvussa. Totta kuitenkin on, että sota syö rahaston varoja. Toisaalta Venäjän hallituksella on useita tapoja turvata varojen riittävyys. Veropolitiikka ja julkisen vallan velka ovat niistä yleisimmät.
Veropolitiikan mahdollisuuksiakaan ei ole vielä käytetty loppuun. Venäjällä kansalaisten perustulovero on 13 prosenttia tuloista. Suurituloisimmatkaan eivät maksa 22 prosenttia korkeampaa tuloveroa.
Valtion velka oli viime vuoden lopussa alle 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt Venäjän valtion liikkeelle laskemien velkapapereiden kysyntä on jälleen kasvussa. Maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla valtiovarainministeriö järjesti historiansa kolmanneksi suurimman velkakirja-annin.
Korkeat korot ovat saaneet aikaan sen, että määräaikaisten talletusten osuus on kasvanut elokuusta 2023 lähtien. Vuoden 2024 lopussa se saavutti historiallisen huippunsa. Pankkijärjestelmän ulkopuolella liikkeessä olevien seteleiden osuus on supistunut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2010 jälkeen. Koronapandemia kasvatti käteisen rahan osuutta niin, että sen osuus palasi koronaa edeltävälle tasolle vasta vuoden 2022 elokuussa.
Rahan tarve riippuu tavaroiden – niin fyysisten tavaroiden kuin palveluidenkin – tarjonnasta. Viimeisten kuukausien aikana tavaroiden tarjonnan ylittävän rahan tarjonta on talletusten kasvun ja pankkien myöntämien luottojen ansiosta vähentynyt. Jos julkista valtaa palvelevien yritysten saapuvien maksuvirtojen väheneminen jatkuu, niin se vähentää rahan tarjontaa markkinoilla.