VENÄJÄN VARAT LÄNNESSÄ KASVAVAT JÄÄDYTYKSESTÄ HUOLIMATTA

Venäjän valuuttavarannot saavuttivat uuden ennätyksen lokakuun puolivälissä. Kyse on peräti 742 miljardin dollarin valuuttavarannosta. Jäädytetyistä Venäjän varoista on syntynyt ongelma: entä jos Venäjä ei suostu maksamaan sotakorvauksia? Minne varat silloin päätyvät, ja kuka maksaa viulut?

Venäjän keskuspankin lännessä olevista valuuttavaroista on tullut ongelma, jolla on poliittisia, oikeudellisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Euroopan Unionin johtajat eivät kyenneet huippukokouksessaan lokakuussa sopimaan niiden siirtämisestä Ukrainan käyttöön, vaikka asia oli yksi kokouksen pääkysymyksistä. Varojen käyttöä on käsittelty aiemmin myös G7-maiden huippukokouksessa Italiassa vuonna 2024 ja myös Kanadassa tänä vuonna.

Reutersin mukaan Venäjän valtion varoja on jäädytetty maailmanlaajuisesti yli 250 miljardin euron arvosta. Niistä suurin osa on alun perin Venäjän keskuspankin pääasiallisesti eurooppalaisille valtioille myöntämiä lainoja. Suomikin on ollut näiden velallisten joukossa. Näistä lainoista velalliset ovat maksaneet takaisin 176 miljardia euroa. Loput yhdeksän miljardia ovat vielä velallisten hallussa.

Venäjän valuuttavarannot saavuttivat uuden ennätyksen lokakuun puolivälissä. Kyse on dollareissa ilmaistuna peräti 742 miljardin suuruisesta valuuttavarannosta. Vuoden 2022 alusta varat ovat kasvaneet lähes saman summan dollareissa kuin Venäjän varoja on blokattu euroissa eli 175 miljardin dollarin verran.

Kullan hinnan nousun ansiosta Venäjän keskuspankin varat ovat kasvaneet jo lähes saman verran kuin niitä on jäädytetty Euroopassa. Myös euron, dollarin ja ruplan keskinäisillä vaihtokursseilla on vaikutusta näihin suhteisiin.

Puolesta ja vastaan

Euroopassa on paljon maita, jotka kannattavat Euroopan keskuspankin tileille jumiutuneiden varojen siirtämistä tavalla tai toisella Ukrainalle. Jyrkimmin tätä vastustaa Belgia, jossa varojen haltija Euroclear sijaitsee. Euroclear on yksi maailman johtavista arvopaperikauppojen selvitykseen erikoistuneista keskuksista.

Uutissivusto Bloombergin mukaan sekä Euroopasta että Yhdysvalloista löytyy vaikutusvaltaisia tahoja, jotka joko vastustavat Venäjän varojen luovuttamista tai vaativat operaation juridisesti kestävämpää valmistelua. Euroopan keskuspankin pääjohtaja on yksi heistä. Hän kannattaa ajatusta omaisuuserien käyttämisestä vakuutena. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että hankkeen oikeudelliset riskit jaettaisiin. Samaa on vaatinut myös Belgian pääministeri.

Vaikutusvaltaisia vastustajia löytyy nyt myös Yhdysvalloista, jossa jäädytettyjä varoja ei ole läheskään niin paljon kuin Euroopassa. Venäläisiä varoja on Yhdysvalloissa vain muutaman miljardin dollarin arvosta. Vastustus perustuukin pelkoihin, että varojen luovutus Ukrainalle voisi ajaa globaalin rahoitusjärjestelmään kriisin. Yhdysvaltain valtiovarainministeri sanoo kuitenkin periaatteessa kannattavansa varojen luovuttamista.

Onko laki sellainen, miten sitä luetaan?

Viime aikoina lännessä ei enää ole puhuttu varojen varsinaisesta luovuttamisesta Ukrainalle. Nyt selvitettävänä on se mahdollisuus, että Venäjän jäädytettyjä varoja käytettäisiin Ukrainalle myönnettävän lainan vakuutena. Tässä mallissa Venäjän olisi maksetttava Ukrainan velkojille laina takaisin sotakorvauksina sen jälkeen, kun sota on päättynyt.

Keskustelu on paljastanut eräänlaisen rahamaailman realistisen koulukunnan olemassaolon. Koulukunnan jäsenet kysyvät, mitä tapahtuu, jos Venäjä ei suostu maksamaan sotakorvauksia tai että varat loppujen lopuksi päätyvätkin niiden omistajan eli Venäjän keskuspankin tileille. Ovatko lainan takaisinmaksajia silloin jäsenvaltiot vai Euroopan Unioni? Ja jos ovat, niin kuka on valmis menemään tuomioistuinten kuultavaksi.

Varojen luovuttamisessa Ukrainalle on siis useita oikeudellisia ongelmia. Venäjällä sen keskuspankin varojen pysäyttämistä kutsutaan varkaudeksi, jota on rangaistava asianmukaisesti. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö Venäjän instituutiot olisi valmiita viemään asiaa eri maissa oikeusistuimiin. Ranskan presidentti Emmanuel Macron vakuutti jokin aika sitten CBS Newsin haastattelussa, että Venäjän varojen käyttö on vastoin kansainvälistä lakia. Haastattelusta voisi päätellä myös, että Macronin mielestä itse varojen käyttö vakuutena on vastoin lakia, mutta ei varoista saatavien tulojen käyttö.

Kuka loppujen lopuksi maksaa viulut?

Kysymys vakuuksien roolista jakaa lännessä mielipiteitä. Markkinataloutta pystyssä pitävien lakien mukaan vain varojen omistaja voi käyttää varojaan vakuutena. Venäjällä ollaan myös sitä mieltä, että amerikkalaisten kieltäytyminen osallistumisesta prosessiin ei johdu niinkään oikeudellisista ongelmista, vaan siitä, että laskun lopulliseksi maksajaksi voisi pahimmassa tapauksessa joutua Yhdysvaltain keskuspankki.

Jos varoja ei voi käyttää vakuutena, niin Ukrainan rahoittaminen voi osoittautua Euroopan pankkijärjestelmän kannalta hankalaksi. Venäläinen Vzgjad-uutisivusto väittää, että Yhdysvaltain keskuspankki joutuisi rahoittamaan Euroopan keskuspankkia valuutanvaihto-operaatioilla. Se taas on hankalaa, koska amerikkalaisten sijoittajien keskuudessa on leviämässä käsitys, että maan keskuspankin harjoittaman politiikan takia Yhdysvaltojen rahamarkkinat ovat muutenkin ajautumassa likviditeettiongelmiin. Näin ainakin Reutersin mukaan.

Myös Suomessa on kiinnitetty huomiota maksumiehen rooliin. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen ylijohtaja Peter Nyberg, joka toimi myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vanhempana tutkijana, pitää Venäjän keskuspankilta jäädytettyjen varojen käyttöä huonona ajatuksena.

Nyberg kirjoittaa blogissaan, että  syntyisi rahoitusongelma, jos Venäjän jäädytetyt varat palautettaisiin ilman, että Venäjä on maksanut Ukrainalle sotakorvauksia. Hänen johtopäätöksensä on, että Ukrainan tukilainajärjestely vaikuttaisi Euroopan unionin jäsenmaiden luottokelpoisuuteen ja supistaisi niiden talouspoliittista liikkumavaraa.