Kiinan presidentti, Xi Jinping, keskusteli Suomen presidentti Alexander Stubbin kanssa Pekingissä kuluvan vuoden lokakuussa. Maailman, Euroopan ja Suomen epävarmuustekijät puhuttiin selviksi muun muassa pointteja käyttäen. Yhden pointin mukaan taloudessa on nähtävissä positiivista puhtia kaikkialla. Euroopassa käynnissä oleva konflikti on kuitenkin välillisesti uhka Suomelle.
Me emme ole koskaan uhkailleet Venäjää millään tavalla. Eikä Venäjän federaation presidenttiin voi luottaa. Xi Jinping ei ollut tätä pointtia ennen kuullut. Sen kuultuaan Xi hymyili entistä enemmän. Monet pienet kiinalaiset lapset heiluttivat Suomen lippuja.
Yhdellä puhelinsoitolla sota ei pääty Ukrainassa. Jos päättyisi, olisivat sadat tuhannet nuoret miehet kuolleet tai haavoittuneet turhaan. Xi oli hyvä keskustelija, vieraanvarainen ja sydämellinen.
Suomalaisia on arvovaltaiselta taholta kehotettu pitämään kotivaraa suurten katastrofien varalta, mukaan lukien ydinsota. Sellainen sota todellakin kestää vain kolme päivää. Vaikka kuinka riehuisimme maan päällä, olemme kuitenkin viimeisessä kädessä suunnattomassa avaruudessa yksin. Siten olemme kaikista teoistamme vastuussa toisille ihmisille ja itsellemme.
Suomen pitää ratifioida ydinaseiden kieltosopimus, se on ensiarvoisen tärkeää. Eliitti voi omassa ajassamme tehdä kaiken haluamallaan tavalla. Mahdollinen siitä koituva kärsimys lankeaa kansalaisten kannettavaksi. Suomi on ottanut monta askelta kohti sotaa Venäjää vastaan. Eliitti tekee tarvittaessa kovia päätöksiä, sillä se itse huutaa niitä kaiken aikaa lisää. Pienten valtioiden poliittiset toimijat sanovat ja tekevät asioita, joihin heidän edustamansa kansalliset voimavarat eivät riitä.
Niinpä he tarvitsevat suuren suojelijan hyväksynnän kaikelle ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoille. On surullista, että väkivallan käyttämisen äärimmäiset muodot ovat saaneet yliotteen myös monista muutoin rauhallisesti käyttäytyvistä poliitikoista. Monet poliitikot luulevat ajassamme, että pienet valtiot voivat haastaa suurvallan ydinteknologian aikakaudella. Monet ihmiset saattavat ajatella voitavan oikeassa sodassa käyttää ydinaseita. He usein luulevat olevansa parhaiten turvassa ydinasesateenvarjon alla. Ydinaseet eivät ole aseita ollenkaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Vetypommi voi nostattaa suurkaupungin pölynä ilmaan. Siten ne ovat automaatteja, joiden sisäpuolella on pelkkää kuolemaa. Se on toiseuden horisontti, jossa ei ole elämää.
Suuret ihmisjoukot eivät suostu ymmärtämään, miten helposti voidaan tuhota satoja miljoonia ihmisiä kaikkine kulttuureineen ja infrastruktuureineen. Se kaikki kuolema voidaan tuoda ihmisten keskuuteen poliitikoiden toiveajattelun ja harhanäkyjen toimesta.
Euroopan unionin jäsenmaista ydinaseiden kieltosopimuksen ovat ratifioineet vain Irlanti ja Itävalta. Valitettavasti elämme aikaa, jossa järjelliset poliittiset välttämättömyydet eivät toteudu. ”Kriton, olemme Asklepiokselle velkaa kukon. Uhratkaa se hänelle, älkää unohtako!” Nämä olivat Sokrateen viimeiset sanat vuonna 399 eaa. Tämän jälkeen hän joi oikeuden määräämän myrkkymaljan ja kuoli. Sokrates sai kuolemantuomion jumalien uhmaamisesta ja nuorison turmelemisesta. Se voi olla myös niiden ihmisten kohtalo, jotka uskaltavat puhua maailmanrauhan puolesta.
12 kommenttia julkaisuun “Yhdellä puhelinsoitolla sota ei pääty Ukrainassa”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
On käsittämätöntä tämä laaja russofobia. Kuten tiedetään koko Ukrainan sodan sai aikaan maan lahjottu johto CIAn ohjeistuksella. Maidanin vallankumous aloitti selkkauksen ja sen jälkeen Poroshenko kumppaneineen aloitti Ukrainan itä ja eteläosan asukkaiden murhaamisen. Lopulta kärsivällinen Putin vihelsi pilliin ja meni suojaamaan syyttömiä ukrainalaisia. Palkinnoksi on tullut Venäjälle pakotteet ja omaisuuksien varastamiset sekä tämä kaiken kattava russofobia. Toivotaan, että Trumpilla olisi sellainen pilli taskussa, jolla voisi viheltää sodan poikki ja pysyvän rauhan maahan.
Esim. Suomessa pidetään nyt Heidi Hautalaa suurena näkijänä, kun hän muka ennakoi Venäjän toimia varoitellessaan Venäjän uhkasta. Esim. vuonna 2022 Hesari otsikoi: ”Heidi Hautala on ollut kaksikymmentä vuotta oikeassa Venäjästä. Nyt hän kertoo, miksi niin monet muut olivat niin pitkään niin väärässä.”
Ei tajuta, että Hautala ja Häkämies olivat mukana luomassa yleistä mielipidettä, jossa Venäjää pidetään Suomen uhkana. Itse asiassa siis pohjustamassa Suomen onnetonta Nato-päätöstä. Lieneekö Hautala siitä nyt mielissään. (Ainakaan NATO-jäsenyyden seuraukset Lapissa eivät näytä kovin luontoystävällisiltä.)
Häkämies sanoo muistelmissaan (2021), että hän kuuluisassa ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” -puheessaan Washingtonissa 2007 mielestään vain ennakoi geopolitiikan paluuta ja puhui Venäjän ”haasteesta” Suomelle, mutta Yle alkoi rummuttamaan ”Venäjän uhkaa”.
Se herättää kysymyksen, miksi Ylellä on tällainen ”Venäjän uhka” -missio ollut ja on. Häkämiehen selitys muistelmissa tähän Ylen kovempaan muotoiluun on: ”Jos uutisia ei ole, niitä tehdään”.
Tämä oli siis lisäys Naalin kommenttiin, mutta meni väärään kohtaan.
Niin, kun Venäjää pidetään syypäänä Ukrainan kriisiin ja ns. hyökkäystään provosoimattomana, niin se olisi todiste siitä, että Venäjällä pelotelleet olisivat olleet oikeassa. Totuushan on toisenlainen. Venäjä pakotettiin sellaiseen, minkä Yhdysvallat olisi vastaavassa tilanteessa toteuttanut jo vuosia aikaisemmin. Silloin valtamediamme ja puhuvat päämme olisivat kilvan kiitelleet Yhdysvaltojen oikeutettua toimintaa.
Hautala ja Häkämies ovat kuin tuo meidän vanha (toimimaton siis pelkkä koriste) seinäkello. Sekin on kaksi kertaa vuorokaudessa oikeassa, vaikka sen kellokoneistossa ei mikään värähdäkään. 🙂
Mitä Ukrainan kriisiin tulee, niin suuret ihmisjoukot Suomessa ja muualla länsimaissa on saatu uskomaan Ukrainan tukemisen sotatoimissaan olevan oikeutettua. Kansat on saatu uskomaan, että paha Venäjä vielä pahemman presidenttinsä johdolla on käynyt häikäilemättömästi ilman syytä pienemmän naapurinsa kimppuun rakentaakseen demonista imperiumiaan.
Lisäksi tuo valhe on saatu uskoteltua siihen muotoon, että seuraavaksi vaarassa ja vuorossa on Suomi tai jokin muu Venäjän naapuri ja sitä rataa. Ironista (vai tarkoin suunniteltua) on se, että mukamas tuohon vaaraan varautuminen on todellakin saattanut ennen turvalliset maat – varsinkin Suomen – vaaralliseen asemaan. Suomelle (tai kuka nyt seuraavaksi uhrattavaksi valittaisiin) voi käydä huonosti, jos USA-Nato päättää laajentaa sotaa maastamme käsin tai jos sotilaallista ja varsinkin aseellista Suomi-uhkaa kasvatetaan siihen pisteeseen, ettei Venäjä voi enää sietää sitä.
Menemättä yksityiskohtiin NS:n lukijat lienevät kaikki tietoisia siitä, että Ukrainan kriisi on USA-Naton Venäjä-vastainen projekti sen alusta alkaen. Iso kysymys on se, jatkaako USA-Nato projektiaan Ukrainan hyväksikäytön mahdollisen epäonnistumisen jälkeen ja jos jatkaa, niin millä tavalla. USA:n presidentillä voi olla tähän paljon vaikutusvaltaa. Harris olisi mitä luultavimmin jatkanut Bidenin neuvonantajien politiikkaa, joten pieni toivo on Trumpin politiikassa.
Luulisi Atlantinkin takana ymmärrettävän, että he soveltavat Venäjään aivan päinvastaisia standardeja kuin sallisivat sovellettavan itseensä. Jos Yhdysvaltojen uusi johto arvostaa oikeudenmukaisuutta ja kansainvälisen oikeuden periaatteita, se lakkauttaa Venäjän hajoamiseen tähtäävät projektinsa. Toivottavasti saman tien poistetaan tai ainakin vähennetään Suomen Nato- ja DCA-sopimusten myötä Venäjään rakenteilla oleva uhka.
Tilanne näyttää siltä, että ”deep state” on noin kuukautta ennen vaaleja tehnyt sopimuksen republikaanien kanssa ja päättänyt antaa vapaat kädet aidolle äänestykselle, eli päättänyt olla vastustamatta Trumpia. Kansa äänesti. Mikä oli diili Trumpin kanssa? 1. Israel ja Saudi-Arabia hoitavat Iranin pois päiväjärjestyksestä. 2. Brasilia irtautuu BRICS:stä. 3. Kiina ja Venäjä häädetään pois Afrikasta. 4. Ukrainaa tuetaan niin kauan, että Venäjän talous romahtaa 5. Kiinan tavaroille asetetaan tullit 6. EU:n teollisuus houkutellaan USA:n
Mielenkiintoinen lista. Kuulostavat valitettavasti aivan uskottavilta ”DS:n” ulkopoliittisilta tavoitteilta ja kiinnostavaa tulee olemaan seurata lähtevätkö jotkin noista toteutumaan Trumpin kaudella – ja miten Trumpin hallinto ja Trump itse niiden suhteen toimii? Pyrkiikö edistämään tuollaisia tavotteita?
Kiitos pakinasta, josta osa oli kirjoitettu ”kieli poskessa”..
Kyllä se sota voisi loppua yhdellä puhelinsoitolla, mutta se puhelu olisi soitettava Zelenskylle. Siinä puhelussa olisi sanottava, että jos tämä esittämämme malli rauhasta ei kelpaa, niin täältä lähtee sellaiset voimat, että Ukrainaa ei enää ole.
Natokiimaista filmitähteä ei pysäytä mikään ja Nato roikkuu rinnuksilla edelleen!!
Kun Blinken pyysi Malesian pääministeriltä, ettei Malesia olisi liiaksi hyvissä väleissä Venäjän kanssa, niin tämä vastasi, että se, siis huonot suhteet, ovat teidän välisenne asia ja Malesia on itsenäinen valtio, tekee päätöksensä itse ja ylläpitää hyviä suhteita kaikkien kanssa (youtube, Janta Ka Reporter-kanava). Siinä mallia itsenäisen valtion edustajan vastaukselle. Liekö tuollainen, että kuljetaan pitkin maailmaa puhumassa älyttömyyksiä, osa jonkin veljeskunnan vihkiytymisriittiä, vaikka kuulostaa kyllä pikemmin lastentarhan kiusaajien puheilta ”älä leiki tuon kanssa”.