Yle väittää toimittaja Yrjö Kokkosen 15.3.2026 tekemässä arviossa, että Iran on tekemässä yllättävän liikkeen, joka voi horjuttaa Yhdysvaltain mahtiasemaa taloudessa. Tämä tapahtuisi vaatimalla, että sen myymä öljy maksetaan jatkossa dollareiden sijasta Kiinan juaneina. Tätä on suunniteltu ja haikailtu pitkään eri tahoilla dollarin ja samalla Yhdysvaltain mahtiaseman heikentämiseksi.
Esimerkiksi öljyvaltio Irakin hallitsijan Saddam Husseinin sanotaan halunneen vaihtaa öljyn laskutusvaluutan kokonaan euroihin ja joutuneen Yhdysvaltain hampaisiin juuri siksi. Muitakin syitä taisi olla.
Ylen jutun mukaan ”öljykauppa on ollut tiukasti sidoksissa Yhdysvaltain dollariin vuodesta 1974 saakka. Tuolloin luotiin itseään vahvistava kehä, joka ruokkii Persianlahden maiden rikkauksia ja samaan aikaan vahvistaa Yhdysvaltain taloutta, kertoo esimerkiksi European Business Magazine -julkaisu.
Järjestelmä toimii siten, että koska kaikki öljykauppa käydään dollarissa, kaikilla öljyä ostavilla mailla on oltava keskuspankeissaan mittava dollarivaranto. Tästä syystä dollarin arvo pysyy korkealla. Öljyä myyvät maat sijoittavat voittonsa Yhdysvaltain arvopapereihin, joilla on siten jatkuva kysyntä.”
Ylen lainaama Middle East Monitor -lehti puolestaan kertoo, että järjestelmän pystyssä pysyminen edellyttää kolmea asiaa: säännöllistä öljyvirtaa Persianlahdelta, dollarin valta-asemaa sekä Yhdysvaltain ylläpitämää laajaa turvallisuusarkkitehtuuria. Nyt kaikki nämä peruspilarit ovat uhattuina.
Rauhanpuolustaja-lehden liitteenä ilmestyvän Le Monde Diplomatiquen (5–6/2025) artikkelin mukaan järjestelmä luotiin presidentti Richard Nixonin luovuttua dollarin kultakannasta ja samalla devalvoitua valuutan. Tämän jälkeen Henry Kissingerin väitetään tehneen Saudi-Arabialle – OPEC:n voimavaltiolle – tarjouksen, jonka mukaan Saudi-Arabia voi laskuttaa öljystään niin paljon kuin haluaa, mutta vain dollareissa.
Voitot tuli sijoittaa Yhdysvaltain valtionobligaatioihin. Seuraavan seitsemän vuoden aikana OPEC-maiden koko 450 miljardin dollarin voittopotista ”huomattava osa” sijoitettiin Yhdysvaltain velkapapereihin. ”Petrodollari kerrallaan Yhdysvallat palautti rahallisen ylivalta-asemansa. Tällä kertaa ei ole tarpeen käyttää merijalkaväkeä.”
Yhdysvallat näyttää huolestuneen dollarin asemasta taas kerran nähtävästi Iranin, Kiinan ja muun Brics-alueen vahvistumisen ja samalla Persianlahden ehtyvän öljyvirran vuoksi.
Pahin ajankohtainen uhka on öljyvirran toistaiseksi katkaissut Iran. Kuten Yle kertoo, Iran on antamassa Kiinan juanille vauhtia öljyvaluuttana. Ja samalla myös kysyttynä varanto- ja turvavaluuttana, jonka varassa Yhdysvaltain mahti seisoo.
Diplon artikkelista voi myös lukea, kuinka Yhdysvallat on nähtävästi varautumassa pidemmällä aikavälillä öljyn katoamiseen ja rakentamassa dollarihegemoniaa kryptovaluuttojen ja niistä tarkemmin ottaen taalapohjaisten vakaavaluuttojen varaan.
Toinen työkalu tässä yhteydessä on Yhdysvaltain hallinnoima ja säännöstelemä siruteknologia sekä Yhdysvaltain rajojensa ulkopuolelle ulottama lainsäädäntö. ”Riittää, että siru, piikiekko tai ruuvi on joskus ollut tekemisissä yhdenkin amerikkalaisen koodirivin tai tutkimusprojektin kanssa, niin Yhdysvaltain ekstraterritoriaalinen toimivalta astuu voimaan.” Ja tämä olisi vasta alkua.
Vakaavaluutoista ylivoimaisesti suurin on Tether. Sen hallinnoija Tether Operations Limited sijoittaa käyttäjiltään keräämänsä dollarit Yhdysvaltain valtionvelkakirjoihin. Tällä hetkellä yhtiön hallinnoima valtionvelkasalkku on noin 140 miljardin arvoinen, mutta summa kasvaa eksponentiaalisesti.
Kaikkien vakaavaluuttojen, myös muiden kuin dollaripohjaisten, arvo käväisi 318 miljardissa dollarissa tämän vuoden alussa. Toistaiseksi kyse on pikkusummasta siihen nähden, kuinka paljon Yhdysvalloilla on velkakirjoja ulkona.
Yhdysvallat voi myös kasvattaa taala- eli velkakirjapohjaisia vakaavaluuttoja yksinkertaisesti käyttäen kryptoihin tiukasti suhtautuvaa arvopaperi- ja pörssikomiteaa SEC:iä välineenään kieltämällä niiden kilpailijoiden käytön.
Dollarin arvolle ja Yhdysvaltain sääntelymahdille pyrittäisiin näin luomaan vaihtoehtoja öljyn jälkeistä tulevaisuutta ajatellen. Sitä ennen tarvitaan säännöllistä öljyvirtaa Persianlahdelta.
Mikäli Irania ei lyödä tässä sodassa, se voi uhata öljyliikennettä nyt ja tulevaisuudessa. Sen ei myöskään siksi haluta voittavan käynnissä olevaa sotaa ja vaihtavan laskutusvaluuttaa ja mahdollisesti vauhdittavan yleisempääkin pakoa dollareista.
Iran kuitenkaan ei ole häviämässä meneillään olevaa ohjus- ja droonisotaa, eikä Yhdysvallat voine käynnistää myöskään maahyökkäystä. Pelottavin, ellei jopa ainoa vaihtoehto ovat enää ydinaseet, jotka ovat monen arvauksen mukaan Israelin puntarissa kaiken aikaa.
Vakavimmin ja varteenotettavimmin Israelin ydinaseiden uhasta on varoittanut presidentti Donald Trumpin hallinnon tärkeimpiin neuvonantajiin kuuluva David Sacks. Hänet mainitaan yhtenä teknologiajättien ohjaksissa olevan kovaoikeiston jäsenenä muiden muassa maailman rikkaimman miehen Elon Muskin ja ”maailman vihatuimmaksi” yhtiöksi väitetyn Palantirin Peter Thielin mukana.
Sacks ei ole näin kuka tahansa korvaankuiskuttelija, vaan korkeassa asemassa Trumpin ”AI Crypto tsaarina” eli tekoäly- ja kryptopolitiikan neuvonantajana. Hän on se henkilö, jonka pitäisi ohjata vakaavaluuttojen kautta tulevaisuuden rahavirtoja Yhdysvaltain velkakirjoihin. Yllättäen juuri hän varoittaa Israelin ydinaseista, joilla jo pelkkä uhkaaminen voisi pyyhkiä pois monet Israelin elintärkeän tukijan, Yhdysvaltain, huolet dollarin asemasta.
Sacksin ulostulossa ja ajoituksessa tuskin on kyse mistään kähminnästä – pikemminkin sattumasta ja jopa aidosta huolesta.
1 kommentti julkaisuun “Yllättääkö Iran Yhdysvallat?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Yhdysvaltain taloutta ovat jotkut tutkijat kutsuneet valtiolliseksi Ponzi-huijaukseksi, jonka välineinä ovat maailman maiden kurkusta alas tungettu petrodollaripakko, joka on sidottu Yhdysvaltain velkakirjojen ostamiseen. Huijaus onnistuu, vaikka Yhdysvalloilla ei ole tarjota vakuudeksi muuta kuin lupauksen, ettei kukaan tai mikään voi järjestelmää kumota. Dollareitahan painetaan sen mukaan, miten paljon liittovaltio niitä tarvitsee. Myyjien on teeskenneltävä tyytyväistä, vaikka jäisivät dollarin romahtaessa rahattomiksi.
Vastuullisimmat Yhdysvalloissa sanovat suoraan, että liittovaltion velka on kasvanut hallitsemattoman suureksi. Vaikka painokoneissa riittäisi mustetta ja paperia, sitä tärkeintä eli luottamusta ei ole myytävänä, se täytyy ansaita. Juuri nyt Yhdysvallat näyttää ylivelkaantuneelta mielisairaalta, joka syytää rahaa sekä aseisiin että suorana tukena Israeliin. Em. vastuulliset ovat huolissaan, koska ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen näyttää periaatteessa mahdolliselta, että dollari voi menettää keinotekoisen vahvuutensa. Kiina on kasvanut niin vahvaksi, että sillä voi pian olla kyky vaatia saada nähdä USA:n kortit. On toinen asia, haluaako Kiinakaan vielä ottaa riskiä kaaoksesta, jonka valtiotason valuuttahuijauksen romahtaminen synnyttää. Se uhka jää kuitenkin leijumaan kansainvälisen politiikan ylle.
Ekonomisteissa on herättänyt huolta myös se, ettei Yhdysvaltain kultavarannosta huolta pitävä Fort Knox ole suostunut palauttamaan Saksalle sen haluamaa määrää omista kultatalletuksistaan. On vaikea keksiä muuta syytä kuin se, ettei Yhdysvalloilla ole niin paljon kultaa. Fort Knoxissa ei tiettävästi ole vuosikymmeniin tehty inventaariota ja hurjimpien huhujen mukaan aarrekammiot ovat tyhjiä. Vaikka ihan näin ei olisi, Saksan kohtelu herättää epäilyjä siitä, ettei Yhdysvalloilla ole edes sellaista varallisuutta, johon tähän asti on uskottu. Kun usko horjuu taloudessa, ollaan jo vaikeuksissa.