Kuin jäätyneen järven pinta
on tämä kansa hiljaa,
kun sitä teuraalle viedään.
Pahuus on astunut ohjaksiin.
Se veisaa ahneuden korkeinta veisua
eikä omaa tuhoaan huomaa.
Yksinäinen aamutähti vilkuttaa taivaalla
kuin tuikkeessaan ivaa olisi.
Voi ihmiskuntaa!
Annikki
1 kommentti julkaisuun “Ahneuden korkea veisu”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Tätä pahuutta ilmentää hyvin vallassa oleva ääretön ahneus ja vain omaan napaan tuijottaminen.