Dollari kärsii BRICS:n hankkeista siksi, että sen järjestelmät perustuvat vanhentuneeseen teknologiaan. Jopa jotkut läntiset asiantuntijat myöntävät tämän.
Presidentti Donald Trump syytti Brasiliassa äskettäin pidetyn BRICS-maiden huippukokouksen kulkua antiamerikkalaisuudesta. BRICS-maissa syytökset torjuttiin. Sekä Brasilian että Kuuban johtajat moittivat Trumpia ylimielisyydestä, joka pohjautunee dollarin kohtuuttomaksi etuoikeudeksi kutsuttuun asemaan. Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva totesi, että Trump on valittu Yhdysvaltojen johtajaksi ”eikä maailman keisariksi”.
Nokittelussa on vaikea olla näkemättä kahden erilaisen maailman yhteentörmäystä. Trump edustaa velalla vaurastuneen ”lännen” johtajaa. BRICS-maiden Brasiliassa kokoontuneet johtajat puolestaan maailmaa, joka pyrkii omilla resursseillaan eroon köyhyydestä tai resurssiriippuvuudesta.
Trump uhkaili BRICS-maita mieliaseellaan eli kymmenen prosentin lisätullilla. Aiemmin Trump on uhannut BRICS-maita 100 prosentin tullilla, jos ne irtautuvat omilla maksu- ja varantojärjestelyillään dollarista. Nyt Trump uhkasi panna uuden lisätullin ”poikkeuksetta jokaiselle maalle, joka liittoutuu BRICS:n antiamerikkalaisen politiikan kanssa”. Brasilialle Trump uhkasi asettaa 50 prosentin tullit heti BRICS-kokouksen jälkeen.
BRICS-maiden vastaus
BRICS-maiden johtajat ovat useaan otteeseen korostaneet, että yhteisön päätökset eivät ole suunnattu dollaria vastaan, vaikka dollarin käyttö pakotepolitiikan välineenä onkin uhka BRICS-maiden taloudelliselle suvereniteetille. Suvereniteettinsa puolustamiseksi BRICS-maat ovat tehneet päätöksiä, jotka pitkällä aikavälillä heikentävät dollarin asemaa johtavana globaalina valuuttana.
Rio de Janeiron huippukokouksessa BRICS-maat hyväksyivät julkilausuman yhteisen strategian painopisteistä. Yhtäältä maat sitoutuvat kehittämään sekä Yhdistyneitä kansakuntia, Bretton Woods -instituutioita että Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n toimintaa. Toisaalta ne ovat sitoutuneet vahvistamaan keskinäisen yhteistyönsä peruspilareita sekä kehittämään keskinäisen kauppansa maksujärjestelmiä käyttämällä omia valuuttojaan. BRICS-maiden yhteistyön kolme peruspilaria ovat poliittinen ja turvallisuusyhteistyö, talous- ja rahoitusyhteistyö sekä kulttuurinen ja ihmisten välinen yhteistyö.
Kulttuurinen ja ihmisten välinen yhteistyö kehittyy useita normaaleja kanavia pitkin alkaen turismista ja päätyen vaikkapa toistensa kielten opiskelun lisäämiseen. Kahden muun pilarin kehittämisessä BRICS-maat osallistuvat sekä jo olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen että omien rakenteiden luomiseen.
Poliittisen ja turvallisuusyhteistyön yhtenä tarkoituksena on sekä BRICS-maiden että globaalin etelän edustuksen vahvistaminen YK:ssa. Kiina ja Venäjä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvinä jäseninä tukevat Brasilian ja Intian pyrkimyksiä saada nykyistä suurempi rooli YK:n toiminnassa mukaan lukien jäsenyys turvallisuusneuvostossa. BRICS-maat solmivat toistensa kanssa myös omaa turvallisuuttaan koskevia sopimuksia.
Talous- ja rahoitusyhteistyö
BRICS esittää pitkälle meneviä vaatimuksia globaalien talous- ja rahoitusinstituutioiden kehittämiseksi. Samalla se keskittyy kansallisten valuuttojen käyttöön keskinäisessä kaupassa sekä keskinäisten maksujen ja maksuliikenteen viestinnän digitalisaatioon. Ja juuri BRICS-maiden keskinäinen yhteistyö talouden ja rahoituksen piirissä on Trumpin uhkailujen tärkein kohde.
Bretton Woods -instituutioista tärkeimpiä ovat Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki. Näitä uudistettaessa päävaatimuksena on kehittyvien markkinoiden ja maiden äänen ja edustuksen lisääminen molempien hallinnossa.
Globaalin finanssiturvaverkoston pitää BRICS-maiden mielestä olla uudistusten perustana. Globaali finanssiturvaverkosto on kasvanut Bretton-Woods -instituutioiden pohjalta. Turvaverkosto on nelikerroksinen. Pohjimmaisena on IMF resursseineen ja sääntöineen. Sen jälkeen tulevat kunkin maan omat valuuttavarannot, kahdenväliset valuutanvaihtosopimukset eli swap-järjestelyt, joissa keskuspankit vaihtavat valuuttoja tarjotakseen likviditeettiä rahoitusmarkkinoille, sekä alueelliset rahoitusjärjestelyt. BRICS-maat ovat yhdessä kehittäneet näitä kaikkia kerroksia.
Maksu- ja viestintäjärjestelmät
Pisimmälle BRICS-maiden yhteiset maksu- ja rahoitusjärjestelyt ovat edenneet kansallisessa valuutoissa tapahtuvien keskinäisten maksujen hallinnoinnissa. Yhtäältä BRICS-maat ovat kehittäneet omia kansallisia maksuviestintäjärjestelmiä maailmanlaajuisen SWIFT-järjestelmän rinnalle. Toisaalta ne ovat kehittäneet rajat ylittäviä maksuja BRICS-maiden välillä. Näistä järjestelmistä käytetään yleisnimitystä BRICS-Bridge – BRICS-silta.
SWIFT on tärkein globaalien maksuvirtojen alusta. Se on verkko, jonka kautta kansainvälisten maksutapahtumien viestit siirretään. Varsinaiset maksut tapahtuvat erikseen. BRICS-maat kokeilevat keskinäisiä maksujen ja viestien siirtojärjestelmiä, joissa maksut ja viestit kulkevat samassa paketissa. Ne perustuvat keskuspankkien liikkeelle laskemiin digitaalisiin maksuvälineisin.
BRICS Pay on BRICS Bridge-hanketta konkreettisempi. Sen tarkoituksena on BRICS-maiden sisäisen rahoitusyhteistyön tehostaminen, kaupan esteiden minimointi sekä syrjimättömyys. Sen pohjana on vapaaehtoisuuteen perustuva BRICS-maiden rajat ylittävien maksujen aloite, joka mainitaan sekä Kazanin että Rio De Janeiron huippukokouksen julkilausumissa.
Mahdollisuuksia ja uhkia
Globaalissa keskustelussa BRICS-maiden maksu- ja rahoitusjärjestelmien kehittämishankkeet luokitellaan usein lännessä pyrkimyksiksi vahingoittaa dollarin asemaa maksujen ja arvon säilyttämisen välineenä. Todellisuudessa ne ovat hankkeita, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa kansainvälisen kaupan maksuliikenteen tehostamiseksi. Dollari kärsii näistä hankkeista siksi, että sen siirrot perustuvat vanhentuneeseen teknologiaan.
Jopa amerikkalaiset taloustieteilijät ja asiantuntijat ovat huolestuneita SWIFT-järjestelmän jälkeenjääneisyydestä. Kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääekonomisti Kenneth Rogoff myönsi eräässä haastattelussa, että ”järjestelmässämme on tiettyä mädäntymistä”.
Jälkeenjääneisyys ei näytä huolestuttavan amerikkalaisia lainsäätäjiä. Reutersin mukaan Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone äänestää ensi viikolla lakiesityksestä, joka kieltäisi Yhdysvaltoja laskemasta liikkeeseen keskuspankin digitaalista valuuttaa. Venäjän duuma puolestaan hyväksyi muutamia päiviä sitten lain, joka säätelee digitaalisen ruplan vaiheittaista käyttöönottoa. Kontrasti on ilmeinen.
3 kommenttia julkaisuun “BRICS TORJUU TRUMPIN SYYTÖKSET”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Yhdysvaltain imperiumi on ”sammuva tähti”, jonka vuoksi se yrittää kynsin hampain pitää maailmanpoliisin roolistaan kiinni tuli mitä tuli!
Brics on järkevä järjestelmä ja irti ”paperidollarista”. Siinä vaiheessa, kun dollarin alamäki syvenee, niin alkaa eri maat lisääntyvissä määrin liittyä Bricsiin, EU-maat, ja Suomi tietysti viimeisenä.
Dollarin romahdus tietää USAn talouden syvää sukellusta, muutenkin USA on monen tekniikan suhteen jäänyt jälkeen, paitsi tietenkin sota-aseissa.
Näin kaiken asiantuntijuuden ulkopuolella taaplaavana maallikkona huomio kiinnittyy siihen, kuinka härskisti Trump kiristää niitä maita, jotka ymmärtävät Ukrainan konfliktia myös Venäjän näkökulmasta eivätkä ole siksi lähteneet tukemaan USA-Naton Ukraina-projektia eli Venäjän heikentämistä ja vastaavasti Yhdysvaltojen globaalin hegemonian vahvistamista.
On paljon tuoreitakin esimerkkejä siitä, kuinka eri valtioiden johtajat ovat olleet oikealla asialla ja jopa tulleet valituiksi järkevillä teemoillaan, mutta kääntäneet sitten takkinsa. Heidän ja heidän edustamiensa maiden kiristäminen on ilmeistä, mutta en sulkisi pois myöskään lahjonnan mahdollisuutta. Toivottavasti Yhdysvallat putoaa pian pois asemasta, joka mahdollistaa sille toimimisen korruptoituneena maailmanpoliisina. Euroopassa (ja laajemminkin) EU jäljittelee Yhdysvaltojen härskiyttä tai toimii sen alaisuudessa.