”Kärsivällisyyttä”, sanoi suurlähettiläs

Naapuriseuran kesäjuhlia vietettiin Tammisaaressa lauantaina, 17.6.2023 haitarin soidessa ja saslikin kypsyessä grillissä.

Satapäinen juhlakansa sai nauttia hyvästä seurasta hyvässä säässä. Juhlapuhuja, koko kansan rouva mielenterveys, Pirkko Lahti muistutti kodin ja hyvän naapuruuden merkityksestä. Hänen näkökulmaansa ovat kirkastaneet hänen kolme työpaikkaansa: poliisi, vankila ja mielisairaala. 

Kesäjuhlien yhteydessä syntymäpäiväjuhliaan viettänyt Naapuriseuran puheenjohtaja Mauno Saari palasi Naapuriseuran sanomien syntyhistoriaan. Se syntyi siitä pakosta, jota hän koki entisenä päätoimittajana journalismin romahdusta seuratessaan.

Valtamedian syöttämässä valhekuplassa elävien kanssa ei hänen mukaansa kannata ryhtyä väittelemään. Hän ennusti aikojen vain pahenevan sananvapauden osalta. Saari toivotti juhliin tervetulleeksi myös suojelupoliisin. 

Ystävyyskaupunki katosi 

Turusta juhliin tullut Kaija Kiessling suree sitä, että Turku on katkaissut kaikki siteet ystävyyskaupunki Pietariin. 

”Meillä oli monipuoliset kulttuuri- ja yhteistyösuhteet Pietariin”, hän muistuttaa. 

Kiessling on toiminut 20 vuotta kuntapolitiikassa Turussa. Hän voi vain muistella aikaa, kun Putin kävi Pietarin kaupungin edustajana pelaamassa jalkapalloa Turun kaupunginvaltuutettujen kanssa.

”Nyt Aurajoen rannalla liehuvat Ukrainan liput. Venäjän konsulaattia häiriköidään Turussa jatkuvasti. Leninin patsas on poistettu katukuvasta ja Leningradinkatu on kadonnut nimenä Turun kartalta. Venäjänkielinen kouluopetuskin uhkaa loppua Turussa”, hän listaa Turun kaupungin nykymenoa. 

Putin-sympatia vie työt Ruotsissa

Tukholmassa asuva Paul Haarla pysähtyi juhlissa matkallaan Anttolaan kesämökilleen. Hän muisteli viettäneensä nuoruudessaan 6 viikkoa junissa Neuvostoliitossa, kun hänen isänsä toimi Pekingissä Suomen lähetystössä kaupallisena sihteerinä. Ruotsissa asuessaan hän on törmännyt ruotsalaisten hassuihin käsityksiin Venäjästä kuten että Suomen itärajalla ihmisiä katoaisi venäläisten toimesta.

”Läntinen disinformaatiokupla on Ruotsissa vahva. Ruotsalaisten Venäjän pelko on kuitenkin vanhempaa perua kuin suomalaisten”, hän arvelee. 

Ilmapiiri Suomessa on hänen mielestään hysteerisempi Venäjän suhteen kuin Ruotsissa. Hän on ollut Ruotsissa mukana Nato-vastaisissa liikkeissä jo 2000-luvun alusta lähtien. Hänen mielestään Ruotsissa kaikki eivät ole pettyneitä siihen, ettei Ruotsi päässyt NATO:n jäseneksi. Hän itse lopetti ruotsalaisten lehtien lukemisen heti Maidanin jälkeen 2014, kun jutut alkoivat olla liian ohjelmallisesti Venäjä-vastaisia. Hän oli mukana Ruotsin vasemmistoliikkeessä aina viime kevääseen saakka. 

”Vasemmistoliiton puheenjohtaja aloitti puheensa huudolla ´Slava Ukraini`. Jäsenyyteni loppui siihen. Minä en natsi-iskulauseita siedä”, Haarla sanoo. 

Hän on eläkkeellä silloin tällöin tehnyt keikkaa entisessä työpaikassaan sairaalassa. Tammikuussa töissä kysyttiin hänen mielipidettään Putinista. Hän kieltäytyi pitämästä Putinia hirviönä. 

”Sen jälkeen ei ole töitä enää tarjottu”, hän sanoo. 

Yhteensopiva BRICS:in kanssa

Etelä-Afrikassa asuva liikemies Peter Fryckman ei salaa Venäjä-sympatioitaan. Hänellä on ollut paljon yhteyksiä Venäjälle niin yksityisesti kuin taloudellisesti. Parhaimmillaan hänellä oli tulliterminaalit Pietarissa, Moskovassa, Kiovassa ja Odessassa.

”Kiova ja Odessa ovat jääneet pois. En pysty toimimaan enää ukrainalaisten kanssa”, hän sanoo.

Fryckmanin käsitys on, että valtaosa ukrainalaisista on Venäjä-mielisiä. Heidät on saatu erimielisiksi ulkoa käsin. 

”Kaikki johtuu Amerikan pelosta, että dollari romahtaa. Amerikan pyrkimys on tuhota Euroopan ja Venäjän suhteet”, hän sanoo.

Fryckman toimii edelleen Venäjällä. Hän tekee sen Kiinan kautta. Hän naureskelee suomalaiselle talouselämälle, joka ottaa pakotteet liian kirjaimellisesti. Monet eurooppalaiset yritykset eivät lähteneet Venäjältä lupauksista huolimatta. Hän pelkää Suomen talouden joutuvan vakaviin ongelmiin, kun koko Euroopan talous taantuu. 

”Kun raja Venäjälle on kiinni, Suomi jää saareksi, jonne kukaan ei investoi”, hän arvioi. Hän itse uskoo moninapaiseen maailmaan ja BRICS:iin. 

”Olen tehnyt monta vuotta bisnestä Afrikassa. BRICS on se, jonne kaikki haluavat”, hän sanoo. 

Banderistit lännelle käyttökelpoisia 

Naapuriseuran kesäjuhlien nuorisoa edustivat sisko ja sen veli, Silva Artto ja Marko Putkonen. Silva Artto kertoi löytävänsä itsellensä ymmärtäjän nykyisessä disinformaation ilmapiirissä vain veljestään, jonka kanssa he jakavat saman käsityksen Ukrainasta. Marko Putkonen on seurannut Ukrainaa sekä venäläisistä että ukrainalaisista lähteistä vuodesta 2013 lähtien.

”Seuraan heidän keskinäisiä keskustelujaan ja täytyy todeta, että ukrainalainen radikaali äärioikeisto on pahaa. Puolalaiset tuntevat heidät”, Marko Putkonen sanoo.

Hänen mielestään Ukrainassa vilisee natseja, vaikka länsi ei ole sitä näkevinään.

”Ukrainalaiset banderistit ovat lännelle käyttökelpoisia Venäjä-vastaisessa sodassa”, hän sanoo.

Silva Artto sanoo järkyttyneensä presidentti Sauli Niinistön uuden vuoden puheesta toissa vuonna, kun Niinistö ryhtyi puhumaan Suomen oikeudesta liittyä Natoon Venäjän kysyttyä turvatakuita jouluna 2021. 

”Suomella olisi ollut rooli ydinsodan estämisessä jäämällä NATO:n ulkopuolelle”, hän pohtii.

Juhlapaikan musiikista vastasi Viktor Klimenko, joka ko-päätteisestä nimestään huolimatta ei ole ukrainalainen. Hän sanoi vain kärsivänsä tilanteesta ja toivovansa rauhaa. Kristittynä hän sanoo rukoilevansa rauhaa. 

Länsi sulkenut Venäjän informaatiotilan

Juhlavieraana ollut Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kertoi, etteivät suurlähetystön pankkiongelmat Suomen kanssa ole vielä ratkenneet. Nordea perii edelleen kohtuuttomia maksuja rahasiirroista, mutta neuvottelut ovat Kuznetsovin mukaan käynnissä Suomen ulkoministeriön kanssa. Uusin käänne oli yhdeksän venäläisen diplomaatin karkoitus Helsingistä. Maanantaina lähtee 28 henkeä Venäjälle. 

”Vastatoimista päättää Moskova. Yleensä ne ovat peilimäisiä. Kannattaa muistaa, ettei Venäjä tehnyt aloitetta vaan Suomi oli aloitteen tekijä”, Kuznetsov sanoi. 

Euroopan turvallisuusjärjestö ETYJ:iä uhkaa ensi vuonna lakkauttaminen. 

”Venäjälle on tärkeää, että järjestö kohtelee maita tasavertaisina. Tällä hetkellä se ei sitä tee”, Kuznetsov sanoo. ETYJ oli aikanaan Kekkosen ulkopoliittinen saavutus. 

”Suomella oli silloin oma ääni. Enää sitä ei ole”, Kuznetsov toteaa.

Lännen infosota Venäjää vastaan on Kuznetsovin mukaan Venäjälle haastavaa. Lännen narratiivissa MH17, Butcha ja Novaja Kahovka ovat Venäjän rikoksia. Venäjän vastanarratiivi tapahtumille puuttuu. 

”Venäjän informaatiopotentiaali on pienempi. Venäjän sisällä totuus tiedetään. Sen sijaan lännessä Venäjän mediat kuten RT – tv-kanava on kielletty”, hän muistuttaa. 

Suurlähettiläs Pavel Kuznetsov piti tärkeänä yritystä ylläpitää Suomen ja Venäjän välisiä hyviä naapuruussuhteita vaikeista ajoista huolimatta. 

”Kärsivällisyyttä. Vaikka ajat ovat huonot, totuus voittaa lopulta aina”, hän sanoi.

Kuvat: Petri Krohn

+++