KIITOS YSTÄVYYDESTÄ, NAAPURIT!

Kesäjuhla 2023 vailla vertaa!

Naapuriseuran kesäbileitten pöytäkirjat on tarkistettu. Teitä oli yli 100 keskustelemassa, kuuntelemassa, nauttimassa pöytien antimia… Tuomassa kukkia, lahjoja ja ajatuksia. Tilaisuus lähti käsistä, kuten parhaat juhlat aina. Te teitte tästä jotain, joka taidetaan muistaa. Ja minä sain soittaa vähän harmonikkaa! (Melkein makuulla, koska paljon kokenut selkäparka ei seisomista sietänyt.)

Kesäkuun 17. päivän tapaaminen todisti minulle lopullisesti, että tervejärkisten ihmisten Naapuriseuraa tarvitaan: Avoimuus ja ilo, hymyt ja naurut, mietteliäs vakavuus, läheisyys vaikka emme tunne toisiamme – ja nimenomaan tunnemme – , ja päättäväisyys, että meidän pitää jatkaa ja olla toisillemme hyviä naapureita! 

Kun te olitte lähteneet kotimatkalle, istuimme Pirkon kanssa tammen oksisiston alla ”meditoimassa”, sanomatta sanaakaan. Olimme hiukan uupuneita, mutta jotenkin euforisen onnellisia ja kiitollisia siitä, että tulitte ja olitte, puhuitte ja sanoitte, kysyitte ja vastasitte, lauloitte, nauroitte ja ja haikailitte, kun piti lähteä.

Ajatelkaa! Että normaali, tavallinen kesäpäivä voi tuntua näin poikkeukselliselta. Mistä se johtuu? Siitä, että vuosia jatkuneella, tarkoitushakuisella viestinnällä on muutettu tämän maan ilmapiiri sakeaksi ja vastenmieliseksi. Ja että tämän keskellä voimme kokea olon normaaliksi ja tavalliseksi! Rauhalliseksi, avoimeksi ja pelottomaksi.

Yöllä katselin tuomisia: kukkia, suklaata, kahvipaketti (oikeaa merkkiä), käsitöitä, taulu, väitöskirja, kirjoja, viiniä… Sallassa tehty kaunis premier-käsilaukku Pirkolle! Pieni seinäkoriste, käsin tehty! Sijoitan sen saunatupaan ikonin alle. Huomaan, että tammessa on lilaa ja punaista. Ei ole tammi ennen amppelia kukkinut. Kaikki tuotu ajatuksin, erityisellä lämmöllä, tekisi mieli sanoa että rakkaudella. Sanonkin.

Tilaisuudessa me teimme kollektiiviset sinunkaupat suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin kanssa. Kiitimme myös aplodein ja monella muulla tavalla naapurimme tarjoamaa yllätystä. Olimme suunnitelleet ateriaksi soppatykin antimia: hernekeittoa ja munkkikahvia. Mutta kolme päivää ennen tilaisuutta sain tekstiviestin:”Sopisiko, että toisimme vähän saslikia?”  

Vähän? Venäläinen vieraanvaraisuus, kun he itse olivat vieraita, oli upea ja sympaattinen täystyrmäys. Kukaan ei lähtenyt kotiin nälkäisenä. (Paitsi puhujamme Pirkko Lahti – emme typerykset muistaneet, että hän on vegaani. Pahoittelen tätä henkilökohtaisesti hänelle.)

***

Ja nyt jotkut kysyvät, onko väärin ja tuomittavaa, että Naapuriseuralla on yhteys venäläisiin? Meidän mielestämme se ei väärin vaan välttämätöntä, Suomen kannalta. Naapuriseura rikkoo tietoisesti pääministeri Sanna Marinin määräystä ”katkaista kaikki siteet Venäjään”. Minun mielestäni se on Suomen sotien jälkeisen historian tyhmin ja vahingollisin lausunto, johon ei pidä alistua.

Nyt suljetaan sellutehtaita, kun ”halpaa” puuta ei tuoda Venäjältä. Monella muulla alueella Suomi omien  päätöstensä takia ampuu omaan ohimoonsa. Uusi kireästi oikeistolainen hallitus jatkanee siitä, mihin Sanna Marin jäi. Mitä hyvää se lupaa Suomelle, jonka maisemissa on nyt tuhansia Nato-maiden sotilaita ja jonka taivaalla kruisailevat USA:n ja sotilasliiton pommikoneet ja hävittäjät?

Naapuriseura haluaa hyviä suhteita kaikkiin Suomen naapureihin. Nyt korostuu Venäjä, sattuneesta syystä. Mutta joskus seuran idea käsitetään laajemminkin: hyvä naapuruus kaikkialla estää sodat ja lopettaa ne. 

Sdp:n kansanedustajat Antti Lindtman ja Kimmo Kiljunen menivät puolueen Vantaan kunnallisjärjestön kokoukseen varmistamaan, että Venäjä-vastainen linja pitää. He tulivat tuossa tilaisuudessa kertoneeksi käsityksenään, että Kreml rahoittaa Naapuriseuraa. 

Lindtman ja Kiljujen syyllistyivät juristin mukaan kunnianloukkaukseen. Totta, koen omaa ja seuran kunniaa ja mainetta loukatun, tahallisesti ja törkeästi. Pitkän toimittajaurani aikana kuulin ensimmäisen kerran, että minun arvellaan syyllistyneen lähes maanpetokselliseen toimintaan. 

Länsimaisen oikeusjärjestyksen vallitessa syytetyn ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Todistustaakka on nyt Lindtmanilla ja Kiljusella. Odotan.

Kutsuin suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin kesäbileisiimme. Kysyin häneltä, onko lompakko mukana. Ei ollut. Lähettiläs tuli siis tyhjätaskuna, joten pyysin yleisöä etsimään tontilta rahakassia. Ei löytynyt. Naapuriseuran ja minun omat pankkitilini ovat tarkistettavissa.

Se siitä. 

***

Suomi on viety USA-johtoiseen sotilasliittoon syvemmälle ja kohtalokkaammin kuin kukaan Nato-jäsenyyden konkretiaa arvioiva olisi voinut ennustaa. Tämä maa on nyt napanuoraansa myöten kiinni USA:n geopoliittisissa hankkeissa, joista Venäjän nujertaminen on tärkeällä sijalla.

Suomi on jälleen kerran vieraan vallan käytävänä ja sota-alustana NL/Venäjää vastaan. Tätäkö kansalaiset halusivat? Niinistö sanoi kolme kertaa julkisesti, että jäsenyyshakemuksen vahva ”legitimiteetti” taataan kansanäänestyksellä. Sitten hän muutti kantansa, kun ”gallupit” hänen mielestään kertoivat, että suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä. – Eiköhän tämä tullut selväksi, presidentti sanoi.

Tuliko selväksi? Politiikan tutkija Sami Borgin mielipide ”gallupeista” jäi aika vähälle huomiolle. Hän sanoi, että joskus menneinä aikoina tuloksen olivat ”edustavia”, koska mielipidekyselyiden vastausprosentit olivat korkeita. Nyt ne ovat romahtaneet. Tiivistän: – Mielipidekyselyillä joiden vastausprosentti on 30-40, ja jotka kaiken lisäksi tehdään satunnaisen otannan asemesta vakituisen paneelin avulla, ei ole mitään todistusvoimaa. Minun mielestäni ne ovat humpuukia, kieron politikoinnin työkaluja.

Juuri tällaisia kyselyitä tehtiin. Yksi niistä on erityisen mielenkiintoinen. Yle tilasi, Taloustutkimus toteutti. Metodi: paneelikysely, jossa vastaajille luvattiin arpajaispalkintoja. Vastaajia noin 1300. Tulos Nato-myönteinen. 

Kaikki hyvin? No ei! Muuan virkeä kansalainen halusi nähdä kyselyn ”datan”. Taloustutkimus sanoi, että luvan sen paljastamiseen voi antaa vain tilaaja. Tilaaja Yle antoi luvan. Taloustutkimus ei suostunut sittenkään avaamaan dataa. Miksi?

Brutaalisuomella ilmaistuna kysymys on kusetuksesta. Toistan: meitä suomalaisia kusetettiin. Emme saaneet äänestää Nato-hakemuksesta, koska tulos olisi ollut epävarma. 

Suomen sotien jälkeisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päätös perustui kusetukseen. Manipulointiin, harhautukseen.

***

Tässä me nyt olemme, hyvät naapuriseuralaiset. Tänä iltana juhlateltta puretaan. Ehkä kesäibileistä tulee perinne? Vuoden päästä on löydettävä isompi paikka, ehkäpä tuhannelle osanottajalle?

+++