Kansainvälinen urheilun välimiesoikeus CAS teki 30. lokakuuta 2026 päätöksen, että Venäjän jääkiekkomaajoukkueille on mahdollistettava paluu ja osallistuminen Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n alaisiin kilpailuihin välittömästi. Päätös koskee muun muassa vuoden 2027 miesten, naisten ja nuorten maailmanmestaruuskilpailuja.
Päätös on herättänyt voimakasta vastustusta sekä Suomessa että eräissä muissa Euroopan maissa. Samalla keskustelu on nostanut esiin kysymyksen siitä, millä perusteilla kansainvälisessä urheilussa voidaan sulkea kokonainen maajoukkue kilpailujen ulkopuolelle. Rankaisutoimia ei ole kohdistettu esimerkiksi Israeliin ja Yhdysvaltoihin, vaikka ne ovat aloittaneet useita hyökkäyssotia.
CAS katsoi, ettei IIHF ollut esittänyt riittäviä perusteita sille, että turvallisuuteen liittyvät huolet oikeuttaisivat Venäjän sulkemisen kilpailuista. IIHF on ilmoittanut olevansa pettynyt ratkaisuun, mutta noudattavansa sitä. Liitto korostaa kuitenkin, että kisojen turvallisuus ja käytännön järjestelyt on arvioitava erikseen.
Suomessakin voimakkaita reaktioita
Päätös on herättänyt Suomessa poikkeuksellisen voimakasta keskustelua. Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen kuvaili Ylen haastattelussa ratkaisua käsittämättömäksi. Hänen mukaansa Venäjän ja Ukrainan konflikti jatkuu, eikä tilanteessa ole tapahtunut sellaista muutosta, joka antaisi perusteita Venäjän palauttamiselle kansainväliseen jääkiekkoon.
Suomen Jääkiekkoliitto on ilmoittanut kunnioittavansa CAS:n päätöstä ja osallistuvansa tuleviin kilpailuihin. Liitto ei kuitenkaan velvoita yksittäisiä pelaajia tai joukkueiden toimihenkilöitä osallistumaan turnauksiin, joissa Venäjä tai Valko-Venäjä ovat mukana.
Myös urheiluministeri Mika Poutala on kommentoinut päätöstä ja suhtautunut siihen kielteisesti. Hän on pitänyt erityisen ongelmallisena sitä, että Venäjän mahdollinen paluu voisi johtaa Ukrainan menettämään kisapaikkansa.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton entinen varapuheenjohtaja Kalervo Kummola puolestaan arvosteli voimakkaasti sitä, että mahdollisesti Ukraina joutuisi väistymään Venäjän tieltä. Hän on nostanut esiin myös sen, että Venäjän paluu olisi urheilullisesti ja poliittisesti merkittävä voitto maan johdolle.
Lauantaina myös presidentti Alexander Stubb ilmoitti olevansa päätöksestä täysin eri mieltä. Stubbin mielestä CAS:n päätös on varmasti myös ”jonkin tason voitto” myös jääkiekkomiehenä tunnetulle presidentti Vladimir Putinille.
Suomen Jääkiekkoliiton kannanotto päätöksen kunnioittamisesta on kerännyt runsaasti kriittisiä kommentteja. Osa keskustelijoista on vaatinut Suomen ja muiden maiden yhteistä boikottia, jos Venäjä osallistuu MM-kisoihin. Keskustelussa on arvosteltu erityisesti sitä, että liitto hyväksyy oikeudellisen päätöksen, mutta ei itse ryhdy vastatoimiin.
Onko Ukrainan kisapaikka vaarassa?
Yksi päätöksen konkreettisimmista urheilullisista seurauksista voi liittyä Ukrainaan. Ukrainan maajoukkue nousi toukokuussa 2026 takaisin MM-kisojen ylimpään divisioonaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007. Nousu oli tietenkin merkittävä saavutus maan jääkiekolle.
Venäjän paluu saattaa kuitenkin muuttaa vuoden 2027 MM-kisojen osallistujarakennetta. Ukrainan ranking-sijoitus on pääsarjan joukkueista heikoin. Jos nykyisiä sääntöjä noudatetaan, Ukraina voi menettää paikkansa Venäjälle.
Lopullista järjestelyä ei ole vielä vahvistettu. Mahdollisuus Ukrainan putoamisesta on silti herättänyt voimakasta arvostelua: urheilullisesti ansaittu nousu voisi jäädä lyhytaikaiseksi, jos kilpailujärjestelmää muutetaan.
Kummola on ehdottanut, että turnaus voitaisiin pelata tarvittaessa tavallista suuremmalla joukkuemäärällä, jotta Ukrainaa ei pudotettaisi.
Urheilulliset arvot kunniaan
Venäjän poissaolo kansainvälisestä jääkiekosta on vaikuttanut myös MM-kisojen urheilulliseen tasoon sitä heikentävästi. Venäjä on yksi lajin historiallisista suurmaista, jolla on pitkä menestysperinne ja erittäin laaja pelaajapohja.
Osa jääkiekkoyleisöstä on pitänyt viime vuosien MM-turnauksia urheilullisesti vajavaisina, koska Venäjä on suljettu ulos. Keskustelussa on käytetty jopa ilmaisua ”tynkä MM-kisat”. Kyse on siitä, kuinka kattava turnaus maailmanmestaruudesta on, jos yksi lajin perinteisistä huippumaista puuttuu.
Urheilullisten arvojen näkökulmasta voidaan perustellusti kysyä, pitäisikö maailmanmestaruudesta kilpailla parhaiden mahdollisten joukkueiden kesken.
NHL katsoo jo kohti vuoden 2028 World Cup of Hockey -turnausta
Venäjän mahdollinen paluu ei rajoitu IIHF:n kilpailuihin. Myös NHL:n ja pelaajayhdistys NHLPA:n järjestämä vuoden 2028 World Cup of Hockey on myös aloittanut keskustelun venäläispelaajien osallistumisesta.
NHL:n ja pelaajayhdistyksen edustajat ovat jo aiemmin ilmaisseet toiveensa siitä, että venäläispelaajat voisivat jälleen edustaa maataan kansainvälisissä huipputurnauksissa. NHL:n komissaari Gary Bettman ja pelaajayhdistyksen johtaja Marty Walsh ovat kuitenkin korostaneet, että osallistumista koskeva päätös riippuu kansainvälisen tilanteen kehittymisestä.
NHL:n varakomissaari Bill Daly totesi maaliskuussa 2026, että Venäjän osallistuminen vuoden 2028 turnaukseen on epätodennäköistä, jos sota jatkuu. Turnauksen osallistujamaista ja Venäjän mahdollisesta mukanaolosta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
Jääkiekkomaailma uuden tilanteen edessä
CAS:n päätös asettaa IIHF:n, kansalliset jääkiekkoliitot ja kisajärjestäjät uuden tilanteen eteen. Oikeudellinen ratkaisu velvoittaa muuttamaan aiempaa linjaa.
Samalla keskustelu urheilun roolista jatkuu. Onko kansainvälisen jääkiekon tärkein tavoite tarjota maailman parhaille joukkueille mahdollisuus kilpailla keskenään, vai voiko maajoukkueen osallistumista rajoittaa poliittisilla perusteilla?
Venäjän sulkeminen kansainvälisestä urheilusta on herättänyt keskustelua siitä, millä perusteilla urheilujärjestöt tekevät osallistumista koskevia päätöksiä ja sovelletaanko samoja periaatteita kaikkiin valtioihin.
Israel on jatkanut osallistumistaan kansainvälisiin urheilukilpailuihin, vaikka se on käynyt sotaa Palestiinaa, Syyriaa, Libanonia ja Irania vastaan ja on vastuussa Gazassa toteutetusta kansanmurhasta. Eikä myöskään Yhdysvaltoja ole suljettu ulos urheilukisoista, vaikka se on ollut hyökkääjänä useissa eri sodissa. Esimerkkinä mainittakoon mm. Vietnamin ja Irakin sodat sekä vuonna 2026 hyökkäyssodan aloittaminen yhdessä Israelin kanssa Irania vastaan.
Ukrainan tilannetta kannattaa tarkastella myös vuodesta 2014 lähtien, sillä nykyinen vuonna 2022 eskaloitunut konflikti on sen jatkumoa. Voiko sotaa käyvä maa osallistua turnaukseen ylipäätään? Ja miten kansainväliset urheilujärjestöt arvioivat eri konfliktien vaikutuksia urheiluun ja millaisia yhteisiä periaatteita päätöksenteossa noudatetaan?
Venäjän mahdollinen paluu on urheilullisesti todella tärkeä asia. NHL:n ennätyksen maalintekijänä rikkonut Aleksandr Ovetškinin tarina saattaa saada vielä yhden näyttävän luvun.
Washington Capitalsin paidassa pitkän uran tehnyt supertähti voisi keväällä 2027 palata kansainvälisille jääkiekkokentille ja pukea jälleen ylleen Venäjän maajoukkuepaidan. Ajatus Ovetškinista johdattamassa Venäjää takaisin MM-jäille olisi yksi tulevan jääkiekkokevään suurista puheenaiheista, mikäli paluu lopulta toteutuu.
Kansainvälisessä urheilussa keskeistä olisi, että kaikkia maajoukkueita koskisivat samat, selkeät ja johdonmukaisesti sovellettavat säännöt.
Osallistumista koskevien päätösten tulisi perustua ennalta määriteltyihin kriteereihin, joita sovelletaan valtioihin yhdenvertaisesti. Näin vältettäisiin tilanne, jossa yksittäisen maan osallistuminen muodostuu poliittisen keskustelun ja mediapaineen seurauksena poikkeukseksi. Urheilujärjestöjen tehtävänä on huolehtia siitä, että päätöksenteko on läpinäkyvää, perusteltua ja tasapuolista kaikkia maajoukkueita kohtaan.
Otsikkokuva: Chase N. Venäjän joukkue. Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0
Tekstissä: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0
Pelitilannekuva: Voltmetro. Vuoden 2016 Jääkiekon MM-kisat Venäjällä Suomen ja Valko-Venäjän välinen ottelu, Lähde Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY-SA 4.0
Tekstissä: Tobias Kleinlercher. Israelilaisten fanien huumaa Wienissä 2026. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0
Tekstissä: Aleksander Jonesi: Aleksandr Ovetškin Stanley Cup -pokaalin kanssa. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA-2.0