Tikkuaskidiplomatiaa

Hän piti lupauksensa olla vastaamatta Putinin puheluun, mikäli tälle olisi juolahtanut mieleen kilauttaa kaverille. Stubb soitti itse, mitä puudeli ei olisi tehnyt.

Tai ei ihan.

Kun ennen yksi suomalainen sotilas vastasi kymmentä venäläistä, niin nyt yksi Putin vaati kaksi pohjoista potilasta. Stubb näpytteli Kremlin numeron yhdessä norjalaisen Støren kanssa.

Hiihtoladuilta oli jo kokemusta venäläisen lyömisestä suomalaisin ja norjalaisin voimin. Oberstdorfissa 2021 suomalainen hevosteli hapoille ja norjalainen lähti laukalle.

Hevospotkuinen venäläinen sai kullan sijaan katkenneen sauvan.

* * *

Lyhyehköksi ennakoitu rupattelu venähti yliajalle, mikä ei liene yllätys maratoonarin ja Venäjän historiaan perehtyneen Putinin välisessä debatissa.

Stubb on varmastikin saanut kolme pointtia Putinin papatuksen sekaan, ja Støre ehtinyt välittää anteeksipyynnön Bolšunoville Klæbon puolesta.

Putin kiitti Stubbia tikkuaskin selkään mahtuneista pointeista ja Størea ymmärryksestä, ettei venäläisen kanssa kannata lähteä loppukiritaisteluun ilman varasauvaa.

* * *

Toimituksissa pähkäiltiin, miten puhelu saataisiin sijoitettua Venäjän kuuluisaan pelikirjaan, jota kukaan ei ole nähnyt, mutta josta on kuultu paljon.

Tämä on suora loukkaus Stubbia kohtaan, jolla on oma pelikirja. Hänet tunnetaan paremmin naamakirjasta.

Eräällä numeroimattomalla Venäjä-pelikirjan sivulla kerrotaan poliisin tutkimista törkeän varkauden yrityksistä, joissa mitään ei viety, mutta jotain oli tuotu.

Niin pirullisen ovelaa, että poliisin tiedotustilaisuus tiivistyi lähes ummetukselliseen lupaukseen palata asiaan, kun on lisää tähdellistä kerrottavaa.

* * *

Potilas Stubbin selitykset keskusteluyhteyden välttämättömyydestä rauhan
saavuttamiseksi eivät tyydyttäneet tanskalaista Metteä ja ruotsalaista Ulfia, jotka olisivat halunneet koko hullujenhuoneen siunauksen puhelulle.

Brysselissä oli totuttu siunaamaan vain apupaketteja ja sorvaamaan pakotepaketteja. Puhepaketti Helsingistä Moskovaan oli liian halpa budjettipöytään leivottavaksi.

Joten mitä muuta tyypillinen suomalainen ”stubborn” olisi voinut tehdä kuin ottaa ohjat omiin käsiinsä, käydä kiovalaisen klovnin pakeilla ja vetää vyötäisilleen norjalaisen esiliinan?

Olisi voinut vastata Lindsey Grahamin puheluun, jos tämä eläisi.

 

1 kommentti julkaisuun “Tikkuaskidiplomatiaa”

  1. Minä näen Stubbin puhelun positiivisessa valossa kunnes toisin todistetaan. Ehkä aloite soitolle tuli amerikkalaisilta, mutta silti. Isossa kuvassa uskon ja ainakin toivon kyseessä olleen pyrkimys saada sota Ukrainassa loppumaan ja estää sen leviäminen. Tuskin Stubb niin pihalla on propagandapuheistaan huolimatta, että pelkää Venäjän hyökkäävän. Eiköhän pelko kohdistu niihin ns. kumppaneihinsa, jotka eivät halua Ukrainaan rauhaa, vaan jopa juurikin sodan leviämistä Ukrainan ulkopuolelle.

    Stubb on melko varmasti pesunkestävä russofobi hautaansa asti. Siksi oma toiveeni kohdistuu lähinnä siihen, ettei sentään sotimaan ruvettaisi. Jos asia olisikin yhdestä henkilöstä kiinni, niin voisi toivoa paljon enemmänkin. Nyt asiat vain ovat ikävä kyllä niin surkeasti, että koko eduskunta puoluekoneistoineen on saatettu saman perusteettoman ryssävihan valtaan, jota media ja ns. asiantuntijat ylläpitävät.

    Ollaan juurikin keisarisadun tilanteessa. Tässä on se positiivinen mahdollisuus, että Stubb ryhtyisi sadun totuutta puhuvaksi lapseksi eli kansakuntaa sotapsykoosista ja Venäjä-vihasta herättäväksi valtiomieheksi. En kuitenkaan pidättele hengitystäni sitä odotellessani. Vaikka Ukrainaan tulisi rauha, suomalaisten mieliin jäisi sinne iskostettu väärä käsitys kaikesta tapahtuneesta.

Vastaa