BRICS on globaalin etelän vaikutusvaltaisin yhteisö

Naapuriseuran seminaarissa Helsingin Venäjä-talolla 7.11. puhunut professori Dmitri Suslov totesi kehittyvien talouksien BRICS:n kasvaneen globaalin etelän arvovaltaisimmaksi, edustavimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi yhteisöksi maailmassa. BRICS:n ääni on Suslovin mukaan myös maailman enemmistön ääntä.

Suslov on Venäjän johtavia kansainvälisen politiikan tutkijoita, joka on perehtynyt mm. Yhdysvaltain ulko- ja sisäpolitiikkaan, Venäjän ulkopolitiikkaan ja Venäjän ja EU:n suhteisiin.

BRICS on Suslovin mukaan laajentanut huomattavasti toimintaohjelmaansa, tehostanut yhteisön yhteistyötä ja kaksinkertaistanut kokonsa. BRICS:stä on venäläisasiantuntijan mukaan tullut maailmanlaajuisesti merkittävä instituutio, joka ilmaisee globaalin etelän etuja.

Suslovin mukaan BRICS kattaa nykyisin toiminnassaan miltei kaikki globaalin talouden ja kansainvälisten taloussuhteiden, politiikan, turvallisuuden ja humanitaarisen sektorin alueet.

Yhteisö ei venäläistutkijan mukaan käy dialogia ainoastaan huippukokouksissaan, vaan sen jäsenmaiden viranomaiset, liike-elämän edustajat, kansalaisyhteiskunta, parlamentit, urheilijat ja asiantuntijayhteisöt ovat laajasti mukana dialogissa.

Suslovin mukaan oikeastaan ei ole ainoatakaan kansainvälistä yhteistyötä vaativaa elämälle tärkeää aluetta, jota BRICS:n toiminta ei jollakin tavoin sivuaisi.

BRICS käsittelee mm. ehdotuksia valtioiden välisen uuden taloudellisen ekosysteemin rakentamiseksi; olipa sitten kyse esimerkiksi uusista maksutavoista, uusista vakuutusratkaisuista, arvopaperikeskuksista tai uudenkaltaisesta välimiesmenettelystä.

Monet ehdotukset saivat Suslovin mukaan ratkaisunsa BRICS:ssa Venäjän puheenjohtajuuskaudella.

Uudet jäsenmaat (Iran, Arabiemiraatit, Egypti, Etiopia, Indonesia ja Saudiarabia) ovat tuoneet yhteisöön intressinsä ja myös kahdenvälisiä jännitteitä yhteisöön, mutta se ei ole estänyt BRICS:n toimintaa ja sen kykyä saada aikaan yhteisiä kantoja globaaleissa kysymyksissä.

BRICS on Suslovin mukaan pysynyt myös avoimena instituutiona ja se on laajentanut dialogia ottamalla käyttöön myös ns. kumppanuusmaan formaatin.

Pääasiallinen eroavuus läntisistä järjestöistä on se, että jäsenet ovat kokoeroistaan huolimatta tasavertaisia. Yhteisössä ei ole hegemonia, vaan keskinäinen kunnioitus perustuu poliittisten erojen tunnustamiseen. Yhteistä ideologiaa tai sellaisen vaatimusta ei ole.

BRICS vahvistaa myös globaalin etelän maiden turvallisuutta

Globaalin etelän maat näkevät BRICS:n instituutioksi, joka kykenee vahvistamaan niiden turvallisuutta rajoittamatta samalla niiden suvereenisuutta. Samalla yhteisö nähdään myös moninapaisuuden ruumiillistumaksi, joka perustuu tasavertaisuuteen ja erilaisuuden tunnustamiseen.

Uuden globaalin hallinnon järjestelmän rakentaminen on Suslovin mielestä ainoa mahdollisuus kehittyä olosuhteissa, joissa Yhdysvallat ja EU ovat tehneet yksipuolisia rajoittavia toimia suhteessa kilpailijoihinsa ja ovat ”aseistaneet” kauttaaltaan valvonnassaan olevan taloudellisen infrastruktuurin.

Venäjän ja Iranin esimerkit osoittavat Suslovin mukaan sen, että länsi on muuttanut kontrollinsa globaalin finanssi- ja vakuutusalan infrastruktuurista sodan välineiksi.

Esittämällä tavoitteekseen globaalin hallintojärjestelmän uudistamisen ja oikeudenmukaisen moninapaisen järjestyksen luomisen BRICS:stä on tullut jäsenmaidensa ja kaikkien kehittyvien maiden moottori.

Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa on BRICS:stä itsestään Suslovin mielestä tultava globaalin hallinnon instituutio, joka luo omat sääntönsä, instituutionsa ja globaalia yhteistä hyvää.

Sen pitää tarjota uuden kehityksen filosofia ja toimintaohjelma ja ottaa käyttöön YK:n kestävän kehityksen tavoitteet uudessa, vähemmän suotuisassa ja enemmän konfliktialttiissa ympäristössä.

Maailmaa, jossa BRICS syntyi, ei enää ole olemassa

Suslovin mukaan sitä maailmaa, jolloin BRICS syntyi, ei enää ole olemassa.

Epäoikeudenmukainen ”sääntöperusteinen liberaali järjestys”, jossa todellisuudessa oli kysymys yksinapaisen läntisen hallinnon dominoinnista, on Suslovin mukaan korvautunut moninapaisella kaaoksella ja globaalin hallinnon mittavalla rappeutumisella.

”Nykyinen kaaos johtuu pääasiassa lännen aktiivisesta taistelusta johtoasemansa säilyttämiseksi, vaikka voimatasapaino on tosiasiassa siirtynyt globaalin etelän eduksi”, sanoo tutkija.

Länsi vastustaa moninapaisen järjestyksen muodostumista, globaalin hallinnon uudistamista ja pyrkii heikentämään valtakeskuksia, jotka se näkee pääasialliseksi uhaksi omalle valta-asemalleen. ”Eli Kiinaa ja Venäjää”, toteaa Suslov.

Venäläistutkijan mukaan Yhdysvallat itse tuhoaa vielä jäljellä olevia aikaisemman liberaalisen järjestyksen rakenteita, leikkaa kehitysapunsa tuhoamalla USAID:n eikä edes yritä itse esittää olevansa ”hyvä” tai ”hyvää tarkoittava” hegemonia ja globaalin hyvän tuottaja.

Yhdysvallat ei ole enää halukas voima, joka haluaa kehittää muita kuten se vielä joskus oli sekä läntiselle Euroopalle että Kiinalle. Eikä se enää siihen edes kykene.

Todennäköisyys siitä, että presidentti Donald Trumpin jälkeinen Yhdysvallat palaisi aikaisempien vuosikymmenten liberaaliin hegemoniaan on Suslovin mielestä äärimmäisen pieni.

Suslovin mukaan Yhdysvaltain halu säilyttää sotilaallinen ja teknologinen ylivaltansa pysyy amerikkalaisen politiikan valtavirtana riippumatta siitä, mikä puolue johtaa Valkoista taloa.

EU keskittyy ennen muuta militarisointiin ja geopoliittiseen laajentumiseen. EU ja Britannia leikkaavat kehitysavun budjettejaan. ”Poikkeuksen tekee apu Ukrainalle, joka niiden taistellessa Venäjää vastaan säilyy pääasiallisena välineenä.

Myös Euroopan finanssi-instituutioista ja euron, euroclearin ja kansainvälisen vakuutustoiminnan instrumenteista on tullut dollarin ja Yhdysvaltain finanssijärjestelmien kaltaisia ”aseita”.

Kilpailijoidensa heikentämiseksi USA ja EU ovat Suslovin mukaan tuhoamassa WTO-pohjaista globaalin kaupan järjestelmää ja ”aseistamassa” valvonnassaan olevia finanssi-, vakuutus- ja arvopaperikeskusten yms. järjestelmiä.

”Kaiken tämän tuloksena globaalin talouden pirstoutuminen etenee”, sanoo tutkija.

Riippuvuus, ennen muuta riippuvuus lännestä, nähdään Suslovin mukaan yhä enemmän uhkaksi ja haavoittuvuudeksi ja siksi kansallinen suvereenisuus, omavaraisuus ja kestävä kehitys asetetaan painoarvoiltaan ensisijaisiksi.

Liberaalia globalisaatiota – sellaisena kun se oli olemassa ja kehittyi 1900-luvun loppupuolella – ei enää ole olemassa. Kaikki tämä on johtanut globaalin hallinnon ja perinteiset säätelyn instituutiot syvään kriisiin.

Useimmat perinteiset instituutiot, mukaan lukien YK ja Bretton Woodsin järjestelmät, ovat syvässä ja moniulotteisessa kriisissä, joka koskee niin edustavuutta, tehokkuutta ja politisoitunutta toimintaohjelmaa. ”Joissakin tapauksissa instituutiot ovat halvaantuneet”, sanoo Suslov.

Samanaikaisesti tosiasiallisesti vaatimus globaalista hallinnasta kasvaa. Ylikansalliset ja globaalit ongelmat eivät hellitä ja joissakin tapauksissa ne jopa pahenevat.

”Juuri globaalin etelän maat tarvitsevat parempaa globaalia hallintoa eniten. Niille parempi kansainvälinen järjestys ja tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi globaali hallinto ovat myös turvallisuuden ja oman kehityksen kysymys”, toteaa Suslov.

Olemassa olevien globaalin hallinnon puutteiden korjaaminen tai säätely nykyisten ongelmien paikkaamiseksi on tullut yhä mahdottomammaksi. Nykyjärjestelmää kontrolloiva länsi, joka käyttää järjestelmää säilyttääkseen valta-asemansa ja heikentääkseen kilpailijoitaan, vastustaa ehdottomasti uudistusta.

On hyvin epätodennäköistä, että länsi ottaisi huomioon BRIC:n jatkuvat kehotukset muuttaa keskeisten sääntelystä vastaavien instituutioiden nykyisiä valtasuhteita. Siksi globaalin etelän kehittyvillä mailla ei ole muuta mahdollisuutta kuin alkaa itse globaalin hallinnon toteuttajiksi luomalla säännöt ja instituutiot, jotka ovat tarpeellisia sekä kehitykselle että maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisulle.

Kaksi lisäaskelta tarpeen, jotta BRICS johtaisi uudistusprosessia

Suslovin mukaan BRICS:n on johdettava uudistusprosessia, koska se on siihen paras yhteisö. BRICS on sitä jäsenmaidensa painoarvon takia. Se on myös edustettuna ei-läntisessä maailmassa kaikilla keskeisillä mantereilla ja alueilla. BRICS:llä on 20-vuotisen olemassaolonsa aikana saavutuksia, jotka ovat tehneet siitä vaikutusvaltaisimman ja edustavimman yhteisön, koska se edustaa maailman väestön enemmistöä.

BRICS:n toimintaohjelmaa ei Suslovin mielestä pidä suunnata länttä vastaan, koska BRICS ei ole vihamielinen ja länttä vastaan toimiva yhteisö. Mutta BRICS:n toiminnan on oltava itsenäistä lännestä. BRICS:n toiminnassa on mukana maita, jotka ovat myös sitoutuneet kumppanuuteen lännen kanssa.

Ideaali olisi Suslovin mukaan sellaisen järjestelmän luominen, joka sallii maiden osallistua sekä BRICS:n että pertinteisten länsikeskeisten järjestelmien toimintaan samanaikaisesti.

Jotta BRICS voisi johtaa uuden globaalin hallinnon rakentamista, sen on otettava vähintään kaksi lisäaskelta,

Ensimmäiseksi BRICS:n pitää tehdä itsestään täysivaltainen globaalin hallinnon instituutio eikä olla vain konsultatiivinen mekanismi, joka esittää jäsenmaidensa yhteisiä kantoja.

Kaikki tämä vaatii BRICS:ltä lännen politiikan arvostelun ja perinteisten instituutioiden uudistamisvaateiden lisäksi omien sääntöjen ja instituutioiden luomista ja sellaista yhteistyön rakennetta, joka mahdollistaa siinä mukana olevien maiden voivan tuoda esille nykyistä tehokkaammin omat kehitys- ja turvallisuushaasteensa.

Tärkeintä globaalin hallinnon kannalta olisi Suslovin mukaan uuden ekosysteemin luominen jäsenmaiden keskinäisiin finanssi-, kauppa- ja taloussuhteisiin. Sen pitäisi samalla olla suurimmaksi osaksi avoin myös pääosalle maailman maista.

Uuden ekosysteemin pitäisi sisältää uudet maksujärjestelyt tai olla yhdistelmä monia maksujärjestelmiä. Mukana pitäisi olla myös uusi arvopaperikeskusten järjestelmä, uusi kansainvälinen vakuutus- ja jälleenvakuutusjärjestelmä, uusi välimiesoikeusmenettely ja uusi arviointi- ja luokitusjärjestelmä.

Toiseksi BRICS:n pitäisi kehittää uusi filosofia ja toimintaohjelma, joka keskittyisi YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan vuoden 2030 jälkeen.

Kyse ei ole Suslovin mukaan siitä, että BRICS ehdottaisi uutta kestävän kehityksen ohjelmaa, vaan pikemminkin siitä, että BRICS ottaisi huomioon jäsenmaidensa erilaiset intressit uudessa globaalissa ympäristössä, joka on kokonaan erilainen siitä maailmasta, jolloin kestävän kehityksen tavoitteet aikanaan hyväksyttiin.

Vuonna 2015 otaksuttiin kansainvälisen kaupan jatkavan laajentumista, toimitusketjujen pysyvän kestävinä, rahoituksen asteittain lisääntyvän ja suurvaltojen voivan erimielisyyksistä huolimatta säilyttää kyvyn käsitellä yhdessä globaaleja ongelmia.

Mutta on käynyt päinvastoin; todistamme globaalin talouden pirstoutumista ja suvereenisuuden saamaa kasvavaa painoarvoa. Kuinka maat voivat sellaisissa olosuhteissa kehittyä? Kuinka BRICS-maat voivat auttaa toisiaan ja myös muita maita?

Aikaisemmin otaksuimme kehittyvien maiden seuraavan samaa kulutukselle perustuvaa kapitalistista mallia, jolla länsimaat kulkivat. Nykypäivänä on selvää, että tuolla tiellä jatkaminen uhkaa ihmiskuntaa niin voimavarojen kuin elinympäristöön kohdistuvien uhkien ja ilmastomuutoksenkin takia. Hillitön kulutus tappaa venäläistutkijan mielestä ”kaiken inhimillisen”.

Kuvat: BRICS

YK:n päämaja (Veni Msarkovski) Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC-BY-SA-4.0