Iltalehti: ”Viimeiset parikymmentä vuotta Viro on noudattanut pohjoismaista linjaa ja pitänyt mahdolliset erimielisyydet kabinettien seinien sisäpuolella, mutta nyt tämä linja on murtunut, kun presidentti Alar Karis on ryhtynyt kannattamaan vuoropuhelua Putinin Venäjän kanssa”.
Toimittaja Sami Lotilan artikkelin mukaan Karisin ulostulo sai tylyn vastaanoton: ”Ulkoministeri Margus Tsahkna kiirehti henkilökohtaisesti tuomitsemaan presidentin lausunnon. Tsahknan mukaan suora vuoropuhelu Venäjän kanssa heikentäisi Ukrainan asemaa ja antaisi Venäjälle propagandavoiton.”
Karisin, joka periaatteessa johtaa Viron ulkopolitiikkaa, ja ulkoministeriön nokkapokka on jatkunut aivan viime aikoihin saakka, eikä Karis ole peitellyt epäluottamustaan Tsahknaa kohtaan. Presidentin mielestä ulkoministeriö on ”liian heikko” ja ministeriössä on vajetta myös henkilötason osaamisessa.
Tukea vaatimukselleen vuoropuhelun aloittamisesta Kremlin kanssa Karis on saanut jo Latvian pääministeriltä Evika Silinalta.
(28.4.2026)
Helsingin Sanomat: ”EU-maat lykkäävät päätöstä Venäjän öljypakotteiden kiristämisestä Iranin sodan vuoksi. Jäsenmaat hyväksyivät torstaina uudet Venäjä-pakotteet, mutta neuvotteluiden loppuvaiheessa paketista jätettiin pois yksittäisistä toimenpiteistä vahvin eli Venäjän öljyvientiä koskeva meripalvelukielto.”
Pakotetta ovat ajaneet Elina Valtonen (kok) ja Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard.
Torstaina hyväksytty EU:n 20. pakotepaketti sisältää muun muassa uusia rajoituksia Venäjän varjolaivastolle ja pankeille.
Eri uutis- ja tietolähteiden mukaan länsimaat EU mukaan lukien ovat asettaneet yli 20 000 Venäjää koskevaa pakotetta. EU:n uusimman pakotepaketin sisällöstä voi lukea tästä linkistä (eng).
Helsingin Sanomat: Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth esiintyi keskiviikkona Pentagonissa järjestetyssä hartaustilaisuudessa, jossa hän ilmeisesti luuli lainaavansa Raamattua, mutta siteerasikin Pulp Fictionia.
Pulp Fiction on Quentin Tarantinon tunnettu elokuva vuodelta 1994. Asiasta kirjoittavat muun muassa yhdysvaltalaismediat Variety ja USA Today.
Hegseth on profiloitunut kristillisiä arvoja korostavana poliitikkona, Helsingin sanomat kertoo. Brittilehti The Guardianin analyysin mukaan hänen uskonnollinen maailmankuvansa on keskeinen tekijä esimerkiksi siinä, miten hän puhuu sodasta Irania vastaan.
”Yli 60 % Iranin Hormuzinsalmella partioivista aluksista on edelleen ehjiä”
Vaikka Yhdysvallat on tuhonnut Iranin tavallisen laivaston upottamalla kuuden viikon aikana yli 155 alusta, Iranin vallankumouskaartin hallinnassa olevat pienemmät alukset ovat edelleen pääosin toimintakykyisiä. The Wall Street Journalin ja New York Postin mukaan ne kykenevät valvomaan tärkeää vesireittiä.
Pienet alukset voivat välttää satelliittien katseen ja piiloutua maanalaisiin suojiin 32 kilometriä leveän salmen kallioisella rannikolla.
”Heidän epäsymmetrinen strategiansa toimii”, kertoi WSJ:lle David Des Roches, puolustusministeriön Persianlahden politiikasta vastaava entinen johtaja.
Salmen kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta eli LNG:stä sekä YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTAD:in ja Maaseudun Tulevaisuuden mukaan huomattava määrä lannoiteraaka-aineista.
Keskustelu F-35 -hävittäjähankinnasta ei lakkaa
Rovaniemeläinen kirjoittaja kysyy Lapin Kansassa hävittäjähankinnan järkevyydestä:
”Ukrainan sota drooneineen on myös osoittanut, että Venäjä sotii monin tavoin kohdistaen toimensa muun muassa talouteen, energiaan, (geo)politiikkaan, infraan, väestömanipulaatioon, tietotekniikkaan ja informaatioon, mihin on hyvin vaikea vastata hyökkäyshävittäjillä. Nyt on viimeistään käynyt selväksi, että kohtuullisemman hävittäjähankinnan myötä meillä olisi ollut paremmat eväät varautua sodankäynnin evoluutioon.”
Ja edelleen:
”Voidaan kysyä, miksi hankittiin hyökkäyssotaan tarkoitettuja häivemonitoimihävittäjiä eikä puolustushävittäjiä, joiden puolustuskapasiteetti on moninkertainen? Miten arvioitiin droonipuolustusta? Kuinka hyödyllisiä hävittäjät ovat nykyajan ja tulevaisuuden hybridisodankäynnissä? Mikä on hävittäjähankinnan hiilijalanjälki valmistuksesta elinkaaren loppuun? Olisiko meidän pitänyt edetä laajemmalla rintamalla ostamalla vähemmän hävittäjiä, lisäämällä lennokki-, lennokkipuolustus- ja ohjuspuolustuskapasiteettia ja varautumalla uusiin sodankäynnin muotoihin? ”
Naton Rutte: Maailma on Trumpin ansiosta turvallisempi
Naton pääsihteeri Mark Rutten mukaan maailma on Trumpin ja Israelin aloittaman Iranin sodan vuoksi turvallisempi.
”Ehdottomasti. Tämä on presidentti Trumpin johtajuuden ansiota”, Rutte kertoi uutiskanava CNN:n toimittaja Jake Tapperin haastattelussa torstaina 8. huhtikuuta.
Rutten mielestä Iranin heikentäminen on ”todella, todella erittäin tärkeää sinun ja minun turvallisuudellemme täällä Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Lähi-idässä”.
Rutte kuvaili Trumpin tukijana tunnetulle uutiskanava Foxille äskettäistä tapaamistaan Trumpin kanssa suorapuheiseksi, mutta yhteistyöhenkiseksi, vaikka presidentillä on erimielisyyksiä Naton liittolaisten kanssa.
Zelenskyi: Venäjä haluaa vallata Pokrovskin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä haluaa vallata joitakin viimeisistä Ukrainan hallussa olevista tukikohdista Donetskin alueen itäosassa, mukaan lukien Druzhkivkan, Kostiantynivkan ja Pokrovskin. Asiasta kertoo ukrainalainen Kyiv Independent 8.4. 2026.
Lehden mukaan Zelenskyin arvio perustuu uusiin venäläisiin sotilaskarttoihin.
Useiden suomalaisten uutisvälineiden mukaan Venäjä on saanut Pokrovskin haltuunsa viimeistään kuluvan vuoden alkuun mennessä.
Kyiv Indepependet julkaistaan englanniksi ulkomaalaiselle lukijakunnalle.
Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa Markus Mustajärvi Kansan Uutisissa 2.4.
Mustajärvi muistuttaa Suomelle miljardi euroa maksaneesta Afganistanin retkestä, jonka lopputuloksena, kun länsivallat pakenivat maasta Yhdysvallat etunenässä, oli, että naisten ja lasten asema kurjistui entisestään.
”Kyse ei ollut heidän vapauttamisestaan vaan kuuliaisuuden osoittamisesta Natolle eli Yhdysvalloille. Sitä tietä on edetty. Taloudellisesti surkein suoritus Suomen päättäjiltä oli hyväksyä F-35-hävittäjähankinta. Loppulasku, yli kolmekymmentä miljardia euroa, on kolminkertainen siihen nähden, millä hanke markkinoitiin suomalaisille.”
Mustajärvi muistuttaa vastustaneensa eduskunnassa vieraiden valtioiden joukkojen sijoittamista Suomen maaperälle, Nato-jäsenyyttä ja ydinaseiden saalimista Suomen maaperällä.
”Nyt kuitenkin Orpon hallitus ajaa mahdollisuutta avata tie auki maalla, merellä ja ilmassa” Mustajärvi kirjoittaa.
Markus Mustajärvi on entinen kansanedustaja ja eduskunnan puolustus- ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen.
Seuraamme tällä palstalla muiden lehtien ja sosiaalisen median kirjoittelua sekä sähköisten viestinten julkaisuja Suomessa ja ulkomailla. Mikäli tiedät aiheen, jonka haluat tälle sivulle, lähetä vihje sähköpostiosoitteeseen toimitus@naapuriseura.fi