Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi huhtikuisen raporttinsa globaalista taloudesta. Raportissa esitellään tutkimuksia, jotka osoittavat sotien vaikuttavan sotaa käyvien maiden talouteen voimakkaammin kuin monet talouskriisit. Vaikutusten suunta riippuu siitä, kykenevätkö sotivat osapuolet itse tuottamaan aseensa vai joutuvatko ne hankkimaan niitä muista maista.
Ihmisten kannalta sodat ovat aina tuhoisia. He menettävät sodassa sukulaisiaan, ystäviään ja työtovereitaan. Taistelutantereilla menettävät henkensä pääasiassa aktiivisimmassa elämänvaiheessa olevat ihmiset. Pidemmällä aikavälillä sodan vaikutus kansalaisten elämään välittyy koulutusjärjestelmän, talouden rakennemuutosten ja ihmisten arvojen muutosten kautta.
Itse asiassa ihmisten elämän ja elintason perusta on heidän taloutensa. Sodan vaikutus kansalaisten arkeen välittyy talouden rakenteiden kautta. Sen vaikutus eurooppalaisten, venäläisten, amerikkalaisten tai aasialaisten kotitalouksien elämään eroaa toisistaan, koska maiden ja alueiden talouden perusrakenteet ovat erilaisia.
Iranin sota on kuitenkin jo nyt osoittanut, että sota vaikuttaa myös niihin, jotka eivät ole sodan osapuolia.
Sodan vaikutukset ylittävät taloudellisten kriisien vaikutukset
Sodan talousvaikutukset näkyvät jo siinä, että työikäiset ihmiset menettävät henkensä. Varustelumenojen kasvu vaikuttaa lähes yhtä välittömästi kansalaisten elämään. Ne syrjäyttävät valtioiden budjeteissa kansalaisten arkeen välittömästi vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Varustelukierre saattaa syrjäyttää myös koulutukseen ja tutkimukseen tarkoitettuja menoja.
IMF:n tutkijoiden mukaan sota rokottaa osapuolten tuotantoa seitsemän prosentin verran viiden vuoden aikana. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on kestänyt jo yli neljä vuotta, joten vaikutukset lähenevät tuota rajaa. Luonnonkatastrofienkin vaikutus on pienempi. Velkakriisien vaikutus on hieman yli neljä, pankkikriisien hieman yli kolme ja valuuttakriisien vaikutus noin yhden prosentin suuruinen.
Sota vaikuttaa lähes välittömästi kauppataseisiin ja pääomavirtoihin. Pakotteiden kautta se vaikuttaa myös tavaravirtojen koostumukseen. Ukrainan sota on näyttänyt, miten sota vaikuttaa pääomavirtoihin. Ulkomaiset sijoitukset yhteen maahan eli Venäjälle ovat vähentyneet. Toiseen maahan eli Ukrainaan kumppanimaiden avustukset ja tuet ovat korvanneet sijoitukset.
Sota vaikuttaa talouteen myös tavoilla, jotka sotivat loogista päättelyä vastaan. Venäjän ruplan vahvistuminen pakotteiden ja Ukrainan sodan vaikutuksista huolimatta on yksi tällainen ilmiö. Vahva rupla on myös yksi Venäjän talouden kasvuvauhdin hiipumisen yksi selittävä tekijä.
Venäjän talouskasvu ylittää edelleenkin euroalueen talousvetureiden kasvuvauhdin
IMF:n kasvuennusteiden mukaan Venäjän bruttokansantuotteen kasvu oli viime vuonna tasan prosentin suuruinen. Tänä ja ensi vuonna sen arvioidaan olevan 1,1 prosenttia vuodessa. Italian kasvu pysyy tänä ja ensi vuonna puolessa prosentissa. Ranskan bruttokansantuote kasvaa viime vuoden tapaan 0,9 prosenttia jatkossakin.
Saksan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia. Tämän vuoden ennuste on 0,8 prosenttia. Ensi vuonna IMF lupaa Saksalle prosentin kymmenyksen verran nopeampaa kasvua kuin Venäjälle. Euroalueen suurista maista ainoastaan Espanjan talouskasvu on nopeampaa kuin Venäjän kasvu. Ulkomainen työvoima on yksi Espanjan kasvun moottoreita.
Vaikka Venäjän ja euroalueen suurten maiden talouden kasvuvauhti ovat samaa kokoluokkaa, hitaan kasvun seuraukset ovat erilaisia. Venäjällä on täystyöllisyys, euromaissa suuri työttömyys. Euromaiden valtionvelka lähenee tai on ylittänyt 100 prosenttia, Venäjällä se on alle 20 prosenttia.
Velkaantumiselle ei näy loppua, sillä Ranskan budjettivaje suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna yli viisi prosenttia ja Italian yli kolme prosenttia. Saksan ja Espanjan budjettivajeet olivat samaa kokoluokkaa kuin Venäjän eli noin 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Venäjä tähyää Aasiaan
Venäjä on jo parin vuosikymmenen ajan pyrkinyt eroon öljy- ja kaasuriippuvuudestaan. Pakotteet ovat auttaneet siinä tehokkaasti. Nyt sota Iranissa on lisännyt öljyn ja kaasun tuotannosta valtion saamia verotuloja. Näin ainakin väliaikaisesti. Venäjän on joka tapauksessa löydettävä markkinoita, jotka korvaavat viennin Eurooppaan. Viime vuosina niitä on löytynyt erityisesti Kiinasta ja Intiasta.
Iranin sota on muuttamassa globaaleja öljy- ja kaasumarkkinoita pysyvästi. Pakotteiden vaikutus laimenee, sillä Japanin, Etelä-Korean ja monien muiden Aasian maiden yritykset neuvottelevat venäläisten yritysten kanssa polttoaineiden, metallien ja erilaisten raaka-aineiden ostoista. Pidemmällä aikavälillä tärkeintä on kuitenkin toimitusten muutokset Kiinaan ja Intiaan.
Venäjästä tuli viime vuonna suurin kaasun ulkomainen toimittaja Kiinaan. Tämä noteerattiin myös Yhdysvaltojen kongressin verkkosivuilla. Siellä esitettyjen tilastojen mukaan Venäjän osuus Kiinan kaasun tarjonnasta vuonna 2024 oli lähes 10 prosenttia. Kiinan tullitilastojen mukaan viime vuonna Venäjän putkikaasutoimitusten arvo Kiinaan kasvoi 17 prosenttia. Gazpromin mukaan putkikaasun toimitusmäärät kasvoivat yli neljänneksellä lähes 40 miljardiin kuutiometriin.
Iranin sota sekoittaa pakkaa
Iranin sodan vaikutukset ovat taloudellisia, kaupallisia ja poliittisia. Kaikilla näillä on vaikutusta tavallisten kansalaisten elämään. Kun maat kasvattavat sotakaluston ja sotamateriaalien hankintaa, vaikutukset näkyvät maiden budjeteissa ja ulkomaankaupassa. Kiinan, Venäjän ja Iranin sotilaallisten kykyjen kasvu perustuu pääasiassa omaan tuotantoon. Niinpä niiden vaikutus kohdistuu ensisijaisesti omaan budjettiin.
Ne maat, jotka joutuvat turvautumaan ulkomaiseen tuotantoon, painivat ennen pitkää kauppa- ja vaihtotasevajeiden kanssa. Jos Euroopan suurimmat maat jatkavat amerikkalaisen energian ja sotateollisuuden tuotteiden ostoja, vaikutukset riippuvat niiden ulkomaankaupan taseiden rakenteesta.
Ranskalla on ennestään suuri vaihtotaseen vaje. Siksi Ranska pyrkiikin lisäämään omia sotilaallisia kykyjä. Koska Saksalla on suuri vaihtotaseen ylijäämä, se voi hankkia sotateollisuuden tuotteita enemmän ulkomailta.
Iranin sodan takia Kiina nopeuttaa irtautumistaan erityisesti amerikkalaisen energian tarjonnasta. Kiinalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden väliset sopimukset ovat pitkäaikaisia ja siksi Kiinan amerikkalaisen nesteytetyn kaasun ostot eivät ole vähentyneet, vaikka Kiina ei ole tuonut amerikkalaista kaasua maahan enää vuoteen. Ongelma on ratkaistu niin, että kiinalaisten yritysten ostama kaasu tulee Euroopan ja muiden maiden markkinoille.
Iranin sodan poliittiset vaikutukset näkyvät nyt jo Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välisissä suhteissa. Niistä uutisoidaan jatkuvasti sekä eurooppalaisessa että amerikkalaisessa mediassa.
Vähemmälle huomiolle on Suomessa jäänyt se, mitä tapahtuu Aasiassa. Iranin sota on tuonut uutta vauhtia BRICS-maiden valmistautumiseen yhteisön 18. huippukokouksen. Intia huippukokouksen järjestäjämaana pyrkii pitämään suhteitaan yllä sekä Arabiemiraatteihin että Iraniin, jotka ovat sodassa rintaman eri puolilla.
Eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa mediassa arvuutellaan nyt, milloin ja missä merkeissä presidentti Donald Trump tapaa presidentti Xi Jinpingin. Lähes täysin huomiotta on jäänyt presidentti Vladimir Putinin ja presidentti Xin välisen tapaamisen valmistelu. Siitä raportoidaan tietenkin Kiinassa ja Venäjällä. Saattaa olla, että presidenttien huipputapaaminen poikii uutta tietoa myös Siperia II –kaasuputkiprojektin etenemisestä.
Päätöksellä kaasuputken rakentamisesta olisi päinvastainen vaikutus kuin Ukrainan tai Iranin sodalla. Se loisi vakaat puitteet Venäjän talouskasvulle ja toisi vakautta myös Kiinan
energiatarjonnalle.