Venäjä on suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin mukaan huolestunut siitä, että Suomen hallitus aikoo hyväksyä lainmuutoksen, joka sallii ydinaseiden tuonnin maan alueelle. Hallitus suunnittelee antavansa ydinaseiden pääsyn mahdollistavan lakiesityksen eduskunnalle pikaisesti.
Venäjän huolestuminen johtuu Kuznetsovin mukaan ennen muuta siitä, että vuonna 1987 hyväksytystä ydinenergialaista aiotaan poistaa kielto ydinaseiden sijoittamisesta, valmistamisesta, varastoinnista tai ydinräjähteiden räjäyttämisestä Suomen alueella.
Suurlähettilään mukaan ei tarvitse olla sotilasasiantuntija ymmärtääkseen, että ydinaseiden läsnäolo Suomen alueella – ja myös teoreettinen mahdollisuus ydinaseiden ilmestymiseen maahan minä hetkenä hyvänsä – aiotaan ottaa täydellisesti huomioon Venäjän ydinaseita koskevassa suunnittelussa.
”Kuten hyvin tiedetään, herkkä kysymys potentiaalisesta mahdollisuudesta ydinaseiden sijoittamiseen selvitettiin perusteellisesti jo niissä keskusteluissa, joissa käsiteltiin Suomen liittymistä Natoon. ”Silloin, kuten muistamme, eduskunnassa saavutettiiin laaja yhteisymmärrys siitä, ettei Suomen tarvitse täydentää asiaa koskevaa omaa kansallista lainsäädäntöään. Ja tämä koski myös kokonaisvaltaista osallistumista liittouman ydinasesuunnitteluun.”
Kuznetsov huomauttaa myös, ettei lainsäädännön muuttamiseen nähty tarvetta myöskään silloin, kun puolustusyhteistyötä koskevaa sopimusta Yhdysvaltain kanssa hahmoteltiin. ”Ei hämmästytä, että hallituksen ehdotettua uutta lainsäädäntöä, monet eduskunnan jäsenet – ennen muuta suurimmasta oppositiopuolueesta sosialidemokraateista – ovat olleet yllättyneitä ja hämmentyneitä maan hallituksen esityksestä”.
Kuznetsov viittaa siihen, että suomalaisviranomaiset vakuuttavat nyt, ettei tarkoitus ole sijoittaa ydinaseita maan alueelle ja väittävät, ettei Naton puoleltakaan ole sellaisia suunnitelmia. ”Kyse on pelkästään kansallisen lainsäädännön muuttamisesta Naton kriteerien mukaiseksi ja siitä, että lainsäädäntö synkronisoidaan säännöksillä muiden naapurissa olevien pohjoismaiden lainsäädännön kanssa”.
Esitetyt perustelut eivät vakuuta – Venäjältä vakava varoitus
”Esitetyt perustelut herättävät vakavia epäilyjä niiden luotettavuudesta”, sanoo suurlähettiläs. Kuznetsov viittaa Suomen lainsäätäjiin ja toteaa heidän esittävän järkevän kysymyksen. ”Jos viranomaisilla ei ole tarkoitus sijoittaa ydinaseita tänne, miksi he yhtäkkiä tarvitsevat lakia, joka sallii niin tehtävän?”.
Suurlähettiläs sanoo Venäjän seuraavan tarkasti lakiesityksestä käytävää keskustelua. ”Odotamme Helsingin olevan tietoinen riskeistä, joita kiirellä tehtävä maan ydinasepolitiikan muutos tuo mukanaan puhumattakaan potentiaalisesta jännityksen kasvusta sekä Itämerellä että arktisella alueella”.
Kuznetsov varoittaa suomalaisia viranomaisia siitä, että joka tapauksessa mahdollisen lainmuutoksen hyväksyminen ei tapahdu ilman, että se aiheuttaisi vaikeuksia Helsingille.
Suurlähettilään mukaan Suomen kansalaiset näyttävät jo ymmärtäneen, minkälaiseen vaaralliseen ja arvaamattomaan uhkapeliin heitä vedetään mukaan. ”Mielipidetutkimusten mukaan vähemmän kuin kolmannes kansalaisista kannattaa hallituksen ehdotusta, kun lähes puolet eli 49 prosenttia vastustaa päättävästi ydinaseiden sijoittamista maan alueelle”.
”Ehkäpä juuri tästä syystä Helsingissä unohdetaan, että yleensä kehittyneissä demokratioissa on tapana panna kansanäänestykseen elintärkeinä pidettävät kysymykset”, sanoo Venäjän suurlähettiläs.
Suomi yritetään muuttaa Naton tukialueeksi
Suomi yritetään muuttaa Naton tukialueeksi mahdollisessa konfliktissa Venäjän kanssa, toteaa Kuznetsov. Hän kertookin Venäjän seuraavan tarkasti Suomen Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia muutoksia ja ottavan ne huomioon sotilaallisessa suunnittelussaan.
Kuznetsov toteaa myös jo nyt olevan selvää, että Suomen nykyisen johdon agressiiviset pyrkimykset muuttaa Suomi tukialueeksi Naton ja Venäjän vastakkainasettelussa ovat tuskin sopusoinnussa suomalaisten turvallisuusetujen varmistamisen kanssa.
”Suomen suunnalta Venäjään kohdistuviin todellisiin uhkiin vastataan erityistoimilla”, sanoo Kuznetsov.
”Emme saa unohtaa Suomen ja Yhdysvaltain välistä Puolustusyhteistyösopimusta, joka allekirjoitettiin vuoden 2023 lopulla. Se sallii Yhdysvaltojen joukkojen ja aseiden sijoittamisen Suomeen 15 tukikohta-alueelle”. Suurlähettiläs muistuttaa tukikohta-alueille perustettavan vyöhykkeitä, joille suomalaisilta on pääsy kielletty.
Venäjän suurlähettiläs sanoo, ettei Suomi – allekirjoitettuaan Yhdysvaltain kanssa sotilaallisen sopimuksen – kykene enää täydellisesti valvomaan, mitä sen alueelle tuodaan.
Kuznetsov korostaa, ettei Suomen valtio enää voi valvoa, mitä ja minkälaisia määriä maan alueelle tuodaan. Suurlähettiläs sanoo tällaisen kehityksen liittyvän suoraan laajemminkin Suomen kansalliseen suvereniteettiin, joka kuitenkin oli yksi maan poliittisen johdon tärkeimmistä perusteluista liityttäessä Natoon.
Nato harjoittaa tiedustelua ja tuo etulinjan maajoukkoja Suomeen
Suurlähettiläs kertoo myös, että Nato harjoittaa Suomessa laajamittaista radioelektronista ja alueellista tiedustelua, joka aiheuttaa vakavan vaaran Venäjän turvallisuudelle. ”On raportoitu säännöllisistä Naton tiedustelulennoista pitkin Venäjän rajaa sekä lentokoneilla että miehittämättömillä ilma-aluksilla”, sanoo Kuznetsov.
Nato suunnittelee perustavansa eteläiseen Suomeen – Riihimäelle – johtamisjärjestelmäyksikön vuoden 2027 alussa. Lisäksi pohjoiseen Suomeen – Rovaniemelle – sijoitetaan jo tänä vuonna monikansallinen joukko-osasto. Suomeen on tulossa ns. etulinjan maavoimia (FLF), jossa on mukana Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin, Britannian, Italian ja Ranskan henkilöstöä.
Kuznetsov varoittaa myös, että Naton sotilaallinen toiminta Suomen alueella on vielä laajempaa kuin mainitut esimerkit.
”Viime syksynä Mikkelissä – joka sijaitsee vain 140 kilometrin päässä Venäjän rajalta – aloitti toimintansa Naton alueellisten maavoimien päämaja. Rauhan aikana, se koordinoi ja suunnittelee sotaharjoituksia koko Pohjois-Euroopassa. Konfliktitilanteessa sen odotetaan johtavan Naton maavoimien toimintaa alueella”, sanoo suurlähettiläs.
Suomen Lappi – suurlähettilään sanoin ”joulupukin koti” – muutetaan vähitellen Nato-joukkojen koulutusalueeksi, jossa harjoitellaan taistelutoimintaa arktisella alueella. ”Tämä käytäntö on jo nostanut oikeutettua huolta paikallisten asukkaiden keskuudessa”, toteaa Venäjän suurlähettiläs.
Kuznetsov muistuttaa, että Suomi liittyi sotilasliitto Naton jäseneksi virallisesti huhtikuussa 2023. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut, että Naton jäsenmaat lisäävät varustelumenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Naton huippukokouksessa Haagissa kesäkuussa 2025 jäsenmaat sitoutuivat saavuttamaan Washingtonin vaatiman tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.
”F-35-hävittäjät kykenevät kuljettamaan ydinaseita – jos niin halutaan”
Venäjän suurlähettiläs kiinnitti haastattelussaan huomiota myös siihen, että Suomen Yhdysvalloista tilaamien F-35A-hävittäjien ensimmäiset koneet saapuvat maahan tänä vuonna. Kuznetsov muistutti, että kyse on monitoimihävittäjistä, jotka ovat kykeneviä – jos niin halutaan – kuljettamaan myös ydinaseita.
Samanaikaisesti parhaillaan telakoilla rakennettavat korvetit kykenevät käyttämään kaikkein kehittyneimpiä Naton asejärjestelmiä kuten risteilyohjuksia ja torpedoita.
”Maavoimia ollaan aseistamassa laajamittaisella ohjelmalla, johon sisältyy keskipitkän matkan ja ballistisia ohjuksia”. Suomi aikoo käyttää hankintoihin yli kuusi miljardia euroa näihin tarkoituksiin vuoteen 2030 mennessä.
Kuznetsov toteaa militarisoinnin tapahtuvan nyt kiihtyvällä vauhdilla ja mittavaa rahoitusta kanavoidaan asevoimien uudistamiseen huolimatta Suomen suurista taloudellisista ongelmista.
”Väestöä varoitetaan ”Venäjän uhasta” ja kehotetaan melkein jo varautumaan sotaan ”itäisen naapurin” kanssa. Väestönsuojia kohennetaan, vaikka jo tällä hetkellä niiden kapasiteetissa Suomi on Euroopan kärjessä”, lisää suurlähettiläs todeten militaristisen kiihotuksen olevan pahenemassa.
Kuznetsov toteaa myös, että valtiolla on meneillään ohjelma rakentaa lisää ampumaratoja pitkin Suomea siviilien käyttöön. ”Reserviläisten ikärajaa palvelukseen kutsumiseksi on nostettu 65 ikävuoteen ja Suomi suunnittelee reserviläisten määrän kasvattamista miljonaan henkilöön muutaman seuraavan vuoden aikana”. Suurlähettiläs huomauttaa, että työikäisten määrä naiset mukaanlukien ei Suomessa ole enempää kuin kolme miljoonaa.
Venäjän ulkoministeriö on korostanut, että Suomi on peruuttaamattomasti menettänyt ”reilun välittäjän” asemansa liityttyään Natoon, koska liittouma on sijoittanut joukkoja Suomeen kiihtyvällä vauhdilla. Siksi se ei enää voi toimia välittäjänä kansainvälisissä ongelmissa.
Venäjän vastainen ideologia ulottuu nyt koko suomalaiseen yhteiskuntaan.
Uutistoimisto TASS julkaisi Venäjän Suomen suurlähettilään laajan haastattelun torstaina 16.4.2026.