Boliviassa kaivostyöläisten ammattiliiton parempia työolosuhteita vaatinut lakko on laajentunut massiiviseksi alkuperäiskansojen, työväestön ja maatyöläisten kansannousuksi. Mielenosoitukset ovat saaneet lisää virtaa voimakkaasti nousseista polttoaineiden hinnoista. Levottomuudet uhkaavat syöstä vallasta maan vastikään valitun USA-mielisen presidentin Rodrigo Pazin. Bolivian hallitus on vastannut levottomuuksiin lähettämällä turvallisuusjoukot kadulle.
Presidentti Paz on kieltäytynyt vuoropuhelusta lakkoilijoiden kanssa. Paz näyttää sen sijaan pyrkivän saattamaan toimintakyvyttömiksi ne vasemmistojohtajat, joiden hän katsoo olevan vastuullisia hallintoaan vastaan suunnatusta kansannoususta.
Asiakirjavuotojen mukaan Paz tekee salassa yhteistyötä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hallinnon kanssa Bolivian entisen alkuperäiskansataustaisen presidentin Evo Moralesin kaappaamiseksi. Morales on vastannut uhkaan lisäämällä turvallisuustoimia kotinsa ympärillä. Häntä tukevat joukot ovat jopa ottaneet haltuunsa paikallisen lentokentän estääkseen paikallisten ja yhdysvaltalaisten joukkojen saapumisen alueelle.
Bolivian nykyinen kriisi juontaa juurensa siihen, että maan presidenttinä vuosina 2006–2019 toiminutta Moralesia kiellettiin osallistumasta presidentinvaaleihin vuonna 2025. Vaalien kaikki kolme ehdokasta edustivat oikeistolaista uusliberaalia taloussuuntausta, joka oli vallitseva linja Boliviassa vuosina 1985–2005 ennen Moralesia.
Evo Morales Yhdysvaltojen tähtäimessä
Grayzone-podcastin haastatteleman Moralesin mukaan Bolivian kansannousu on kapina uusliberaalia talouspolitiikkaa vastaan. Kotiseudultaan, kokapensaan viljelystä tunnetusta Chaparesta puhunut Morales sanoi, että Yhdysvaltoja palvelevan Bolivian nykyhallinnon tavoitteena on kumota hänen hallintonsa aikaansaamat edistysaskeleet, jotka liittyivät luonnonvarojen, erityisesti maan litiumvarantojen, ja peruspalvelujen kansallistamiseen, alkuperäiskansojen oikeuksia parantaneeseen perustuslakimuutokseen sekä Bolivian poliittisen ja taloudellisen suvereniteetin vahvistamiseen.
Morales syytti Pazin hallitusta ulkomaisten etujen asettamisesta Bolivian kansan etujen edelle. Lisäksi hän arvosteli Yhdysvaltoja puuttumisesta Bolivian sisäisiin asioihin ja opposition vainosta.
Sosiaalisen median tiliensä kautta Morales syytti Yhdysvaltoja halusta tappaa hänet Bolivian luonnonvarojen varastamiseksi. Entinen presidentti muistutti, että Bolivian litiumvarannot ovat maailman suurimmat.
Morales toi viestissään esille myös yhdysvaltalaisen yksityisen sotilasalan yrityksen Blackwaterin perustajan Erik Dean Princen julkaisun, jossa tämä ”kehottaa estämään kokankasvattajien johtajan Evo Moralesin rahoittaman ja johtaman kansainvälisten narkokommunistien yrittämän väkivaltaisen vallankaappauksen Boliviassa”. Morales itse on kiistänyt, että hän johtaisi mielenosoituksia Boliviassa.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio ilmoitti, että Yhdysvallat ei salli Bolivian hallituksen kaatamista. Hän ilmaisi maansa tuen presidentti Rodrigo Pazille hetkellä, jolloin Boliviassa on yksi pahimmista viime vuosien poliittisista ja sosiaalisista kriiseistä.
Joku voisi nähdä Rubion ilmaisemassa Yhdysvaltojen tuessa tekopyhyyttä ja kaksoisstandardin. Venezuelan ja Kuuban tapauksissa köyhyys ja vaikeat sosiaaliset olot ovat Yhdysvaltojen mukaan legitiimi syy vallanvaihdolle, kun taas Boliviassa ei. Erona on myös se, että Venezuelan ja Kuuban vasemmistohallinnot ovat vastustaneet Yhdysvaltojen ajamaa uusliberaalia talouspolitiikkaa ja hegemonistista ulkopolitiikkaa, kun taas Bolivian oikeistohallitus on Yhdysvaltojen läheinen liittolainen.
Morales kehitti Boliviaa kohti hyvinvointivaltiota
Evo Morales Ayma valittiin Bolivian ensimmäiseksi alkuperäiskansasta valituksi presidentiksi 18. joulukuuta 2005 pidetyissä vaaleissa 53,74 prosentin ääniosuudella. Moralesin kahden ensimmäisen presidenttikauden aikana Bolivian talouskasvu oli keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, mikä on selvästi alueellista keskiarvoa korkeampi.
Presidentin politiikan ansiosta puoli miljoonaa ihmistä nousi köyhyydestä. Morales jakoi hyötyä Bolivian maakaasu- ja mineraalivaroista kansalaisille, paransi alkuperäiskansojen asemaa ja uudisti maan ulkopolitiikan monipuolistamalla maan kansainvälisiä taloudellisia ja poliittisia suhteita ja irtautui sen aiemmasta liittosuhteesta Yhdysvaltojen kanssa.
Presidentti joutui pakenemaan maasta
Morales valittiin neljännen kerran presidentiksi 20. lokakuuta 2019 pidetyissä vaaleissa 47,08 prosentin ääniosuudella. Oikeiston järjestämät ja Yhdysvaltain tukemat mielenosoitukset puhkesivat pian vaalien jälkeen. Moralesin tukijoita syytettiin sääntörikkomuksista vaaleissa. Bolivian armeija ja poliisi pakottivat presidentin pakenemaan Meksikoon kuukausi vaalien jälkeen.
Maan poliittinen oikeisto käytti Amerikan valtioiden järjestön OAS:n marraskuussa 2019 julkaisemaa alustavaa vaaliraporttia ja myöhemmin julkaistua loppuraporttia oikeuttaakseen Moralesin kymmenen prosenttiyksikön vaalivoiton mitätöinnin.
Myöhemmin jopa New York Times, joka aluksi tuki demokraattisesti valitun presidentin syrjäyttämistä, joutui myöntämään, että OAS:n alustava analyysi oli virheellinen.
Yhdysvallat tunnusti presidentiksi julistautuneen Jeanine Áñezin Bolivian väliaikaiseksi presidentiksi 12. marraskuuta 2019. Yhdysvallat solmi diplomaattisuhteet Boliviaan uudelleen 26. marraskuuta 2019, toistakymmentä vuotta sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli katkaissut maiden väliset diplomaattisuhteet.
Bolivian uusi hallitus väitti, että Moralesin puolue oli harjoittanut väärää ulkopolitiikkaa. Uusi hallitus muutti Bolivian ulkopolitiikan vaihtamalla Bolivian jäsenyyden Amerikan kansojen bolivariaanisessa liitossa Albassa jäsenyyteen ns. Liman ryhmässä, rakentamalla uudelleen suhteet Yhdysvaltoihin ja Israeliin sekä lisäämällä jännitteitä Bolivian ja Venezuelan välillä.
Samaan aikaan Moralesin syrjäyttämistä vastustavat mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi ja verisiksi. Erityisesti ns. kristillinen oikeisto loi jännitteitä syyttämällä alkuperäiskansojen uskonnollisten perinteiden harjoittajia satanisteiksi.
Kuva: Cancillería del Perú, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 2.0