Kiina ja Venäjä kehittävät Pohjoista merireittiä – eurooppalaiset poissa

Kiinalaisen NewNew Shipping Line -varustamon alus saapui Murmanskiin Venäjän arktista rannikkoa pitkin kulkevaa Pohjoista merireittiä eli Koillisväylää pitkin 19. elokuuta 2026. Kyseessä oli historian ensimmäinen kiinalaisen konttialuksen suora matka Murmanskin satamaan.

Kiinalaisaluksen neitsytmatka osoittaa, että Koillisväylää voidaan käyttää osana kansainvälistä logistiikkaketjua, joka yhdistää Itä-Aasian ja Euroopan satamat paitsi Venäjän arktisen alueen kohteisiin, niin myös toisiinsa.

Kiinalainen alus kuljetti noin 500 konttia autonosia Kiinasta. Murmanskin satama käsitteli ensimmäistä kertaa Pohjoisen merireitin kautta toimitettua konttirahtia.

Pohjoisen merireitin rahtimäärä nousemassa ennätyslukemiin

Venäjän ja Kiinan kasvavan yhteistyön ansiosta Pohjoisen merireitin rahtimäärä on nousemassa ennätyslukemiin. Merireittiä pitkin kulki Rosatomin ydinenergiakonserniin kuuluvan Atomflot-yhtiön tietojen mukaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 15 prosenttia enemmän rahtia kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aikaisemmin.

Atomflot odottaa rahdin määrän ylittävän tänä vuonna ensimmäistä kertaa 40 miljoonaa tonnia. Se merkitsisi noin kymmenen prosentin kasvua viime vuodesta.

Viimeisin laivamatka on osoitus kiinalaisten taloudellisten ja poliittisten strategien pitkän aikavälin ajattelusta. Toisin kuin länsimaiset yritykset, joiden päätöksiin vaikuttavat pörssikvartaalien lyhyen aikavälin taloudelliset kannustimet, kiinalaisyritykset ottavat huomioon pitkän aikavälin kehityspotentiaalin ja vaihtoehtoisiin kuljetuskäytäviin vaikuttavat riskiskenaariot.

Pohjoisen merireitin potentiaalista kertoo se, että kiinalainen yhtiö on jo ilmoittanut suunnitelmista laajentaa toimintaansa. New New Shipping Line aikoo ottaa käyttöön kuusi arktisen luokan konttialusta. Neljä alusta on tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa 2026 ja kaksi muuta kesäkuussa 2027.

Yhtiö odottaa kuljettavansa enimmillään 1,2 miljoonaa tonnia rahtia Pohjoisen merireitin kautta kesän 2027 navigointikauden alkuun mennessä ja liikennöivänsä jopa kaksi lähtöä kuukaudessa.

Koillisväylää pitkin Kiinasta Pietariin?

Tämänhetkisten arvioiden mukaan osa tulevista matkoista sisältää kuljetuksia myös Kiinan ja Pietarin välillä. Se olisi kunnianhimoinen tehtävä, sillä kyse ei olisi ainoastaan yksittäisestä toimituksesta, vaan kiinteän laivayhteyden luomisesta Pohjoisen merireitin kautta Kiinan tuotantokeskusten ja Venäjän Itämeren satamien välillä.

Kiinalaisyritysten suunnitelmat osoittavat, että Kiina näkee Pohjoisen merireitin potentiaalisena ulkomaankaupan monipuolistamisen elementtinä.

Kiinalaiset yritykset ovat samalla kiinnostuneita vähentämään riippuvuuttaan Suezin kanavan ja Malakansalmen kautta kulkevasta reitistä.

Kiinan strategiaan kuuluu yleensä lyhyen aikavälin hyötyjen saavuttamisen ohella myös infrastruktuurin rakentaminen tulevia volyymeja varten. Siksi New New Shipping Linen kiinnostus ulottuu paitsi itse reittiin myös Venäjän arktisiin satamiin.

Yhtiö on ilmaissut kiinnostuksensa investointihankkeisiin Murmanskissa, Arkangelissa ja Ust-Lugassa. Vuoden 2024 lopussa Rosatom ja New New Shipping perustivat yhteisyrityksen – Northern Sea Route Shipping Line – kehittämään konttiliikennettä Pohjoisen merireitin kautta.

Kyse on  siirtymisestä yksittäisistä matkoista institutionaaliseen yhteistyömalliin, jossa Venäjä vastaa infrastruktuurista ja navigoinnin edellytyksistä, kun taas Kiina keskittyy rahtitukikohdan rakentamiseen ja laivaliikenteen kehittämiseen.

Mahdollisia kehityskohteita ovat konttien uudelleenlastaus alusten ja maaliikenteen välillä, teollisuuslaitteiden ja autonosien toimitukset, venäläisten  yritysten raaka-aineiden ja tuotteiden vientitoiminta, varastointi- ja palvelutilojen luominen sekä satama-, rautatie- ja energiainfrastruktuurin  parantaminen.

Eurooppalaiset varustamot toistaiseksi poissa

Kiinalaisaluksen matka korostaa samalla eurooppalaisten laivayhtiöiden poissaoloa Pohjoiselta merireitiltä.

Niin kauan kuin pääosa Euroopan valtioista hyväksyy Yhdysvaltojen hegemonistiset pyrkimykset kohdistaen samalla sekä Venäjään että Kiinaan  pakotepolitiikkaa, näissä valtioissa olevat yritykset eivät myöskään pysty hyödyntämään Pohjoisen merireitin potentiaalia.

Sama koskee myös ns. eurooppalaisen geopoliittisen ja geoekonomisen ajattelun valtavirtaa. Jos ja kun ajattelu perustuu pelkästään transatlanttiseen malliin eikä huomioi Euraasian mannermaisen mallin etuja, Venäjän arktisen alueen energialähteiden ja Itä-Aasian satamien reitittäminen Eurooppaan Pohjoisen merireitin kautta on mahdotonta.

Samaan aikaan kun Venäjä ja Kiina kehittävät Pohjoista merireittiä Venäjän ja Euroopan maiden suhteet heikkenevät entisestään. Myös Kiinan asemaa kansainvälisillä kuljetusreiteillä yritetään kyseenalaistaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti 12. elokuuta, että Venäjä aikoo ryhtyä vastatoimiin, jos venäläisten kauppalaivojen kaappaukset jatkuvat. Putin kutsui kaappauksia merirosvoudeksi ja korosti, että mahdollinen vastaus ei välttämättä tapahdu samoilla vesillä, joilla läntiset takavarikot ovat tapahtuneet.

EU- ja Nato-maiden agressiiviset toimet lisäävät kansainvälisen merenkulun riskejä ja vaikeuttavat tietenkin samalla myös eurooppalaisten yritysten osallistumista arktisiin hankkeisiin.

Vaikka Venäjän ja Euroopan satamien välinen kauppareitti pysyisi teknisesti toimivana, poliittiset ja sotilaalliset jännitteet  ovat jo nyt lisänneet vakuutuksiin, oikeudelliseen tukeen ja turvallisuuteen liittyviä kustannuksia. Kiinalaiset liikenteenharjoittajat ovat tämän takia saaneet lisäkannustimen kehittää vaihtoehtoista logistiikkaa yhdessä venäläisten kumppaneiden kanssa.

Myös eurooppalaisille rahdinomistajille sama tekijä voi myös muodostua esteeksi, koska osallistuminen Venäjän infrastruktuuriin liittyvään reittiin voisi tuoda mukanaan pakotteita, vakuutusongelmia ja maineriskejä.

Pohjoisen merireitin käyttö mahdollistaa Venäjälle joka tapauksessa Murmanskin, Arkangelin ja muiden arktisten satamien toimintaedellytysten parantamisen. Kiinalle se on lisähuoltoreitti Eurooppaan ja työkalu vähentää riippuvuutta eteläisistä merikäytävistä.

Euroopan maille Koillisväylä avaa potentiaalisen pääsyn lyhyemmälle Euraasian reitille. Tällä hetkellä Pohjoisen merireitin käyttämistä rajoittavat kuitenkin niiden kohdalla poliittiset ja oikeudelliset riskit, joihin yksinomaan länsi on syypää.