Suurlähettiläs Pavel Kuznetsov Ukrainasta: Venäjä on valmis pikaiseen rauhaan

Venäjä on suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin mukaan kiinnostunut mahdollisimman pikaisesta Ukrainan konfliktin ratkaisemisesta. Hän muistutti samalla Venäjän aina olleen ja olevan yhä valmiina ratkaisuun.

”Paras vaihtoehto Ukrainan konfliktille olisi poliittis-diplomaattinen ratkaisu”, totesi suurlähettiläs puhuessaan lauantaina Naaapuriseuran kesätapahtumassa Karkkilassa.

Kuznetsov muistutti myö siitä, että osapuolet ovat useampaan kertaan olleet matkalla kohti konfliktin rauhanomaista ratkaisua.

”Ensiksi olivat Minskin sopimukset. Sittemmin kuitenkin Ukrainan, Saksan ja Ranskan tuolloiset johtajat myönsivät julkisesti, ettei kukaan ollut aikonutkaan noudattaa näitä sopimuksia”.

Suurlähettilään mukaan Ukrainan, Saksan ja Ranskan johtajat tarvitsivat Minskin sopimuksia vain voittaakseen aikaa Ukrainan armeijan uudelleen varustamiseksi ja sotatoimien jatkamiseksi.

”Sitten tulivat sopimukset, joihin päästiin Istanbulissa huhtikuussa 2022”, sanoi Kuznetsov todeten Euroopan Britannian silloisen pääministerin Boris Johnsonin edustamana kuitenkin saaneen Kiovan hallinnon luopumaan sopimusten allekirjoittamisesta.

Venäjän suurlähettiläs kertoi myös, että viime vuoden elokuussa, ennen presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaamista Anchoragessa, amerikkalaiset tekivät oman ratkaisuehdotuksensa.

”Se perustui yleisesti ottaen niihin periaatteisiin, joista olemme aikoinaan sopineet ukrainalaisten kanssa Istanbulissa. Hyväksyimme tämän ehdotuksen”.

”Sen jälkeen kuitenkin joukko eurooppalaisia johtajia, mukana oli myös Suomen presidentti, kiirehti Washingtoniin suostuttelemaan Valkoisen talon edustajia luopumaan omista ehdotuksistaan”, totesi Kuznetsov.

”EU-maiden kanta on suurin este rauhalle Ukrainassa”

”Euroopan unionin jäsenmaiden kanta on käytännössä suurin este rauhan saavuttamiselle Ukrainassa”, totesi suurlähettiläs

EU-maiden johtajat ovat Kuznetsovin mukaan alkaneet jälleen puhua Venäjän strategisesta kukistamisesta. Hän totesi aseiden ja rahan syöttämisen Kiovalle jatkuvan siinä toivossa, että Ukrainan armeija onnistuisi saavuttamaan edes jonkinlaista menestystä.

”Tämä on järjetöntä itsensä pettämistä. Älkää uskoko väitteitä ukrainalaisten niin sanotuista ”menestyksistä” rintamalla. Niitä ei ole”.

Kuznetsov korosti sitä, että Venäjä on kiinnostunut Ukrainan konfliktin kokonaisvaltaisesta ratkaisemisesta ja sen perimmäisten syiden poistamisesta, ei väliaikaisesta aselevosta.

”Nyt Eurooppa ehdottaa tulitaukoa eli pysähtymistä kosketuslinjalle ilman pitkäaikaista rauhaa. Samalla todetaan, ettei Eurooppa eikä Ukraina tämän jälkeen tunnusta Venäjän hallitsemaa aluetta Venäjän federaation valtionalueeksi”.

Suurlähettiläs totesi Euroopan johtajien sanovan, että on päästävä tulitaukoon ja sen jälkeen palautettava rauhanomaisen keinoin Ukrainan vuoden 1991 rajat.

”Samaan aikaan Kiovan hallitsemille alueille sijoitettaisiin Euroopan maista niin sanottuja ”vakautussotilasjoukkoja””.

”On selvää, että tällainen vaihtoehto ei sovi meille. Se ei johda konfliktin ratkaisemiseen, vaan sen pitkittymiseen ja mahdolliseen eskalaatioon koko Euroopassa”, Venäjän suurlähettiläs.

Ukraina mainostaa iskuja syvälle Venäjälle – Euroopan johtajat tukevat iskuja

Kuznetsov totesi Zelenskyn hallinnon ryhtyneen epätoivoisesti avoimesti terroristiseen toimintaan. Suurlähettilään mukaan Kiovan hallinto mainostaa kaukoiskuja Venäjän siviili-infrastruktuuria vastaan ”käännekohdaksi” taisteluissa”.

”Yhtäältä on olemassa keinotekoisesti luotu mediakuva ja toisaalta on olemassa todellisuus, jossa ukrainalaisten tilanne rintamalla ei ole parantunut lainkaan”.

Kuznetsov muistutti Kiovan iskeneen opiskelija-asuntolaan, jonka seurauksena kuoli 21 nuorta. Myös lapsia kuljettavaa bussia vastaan on isketty. Se vei neljän lapsen ja heidän mukanaan olleen naisen hengen.

”On isketty uimarannalle. Iskussa kuoli kolme lasta. Tätä kauhistuttavaa luetteloa voisi valitettavasti jatkaa pitkään”, sanoi suurlähettiläs.

Kuznetsov totesi eurooppalaisten johtajien, mukaan lukien Suomen presidentin, kehottavatn Zelenskyä tehostamaan iskuja Venäjän siviilikohteisiin ja siviiliväestöön.

”Toistan sen, mitä sanon jokaisessa tapaamisessamme. Venäjälle ei ole mahdollista aiheuttaa ”strategista tappiota”. Eikä Venäjän kansaa ole mahdollista pelotella edes avoimella terrorilla”.

”Lännen hybridisota Venäjää vastaan on yhdistänyt venäläistä yhteiskuntaa”

Venäjän suurlähettiläs totesi lännen Venäjää vastaan käymän ”hybridisodan”, jossa Ukrainan kansaa käytetään sotilaallisena murtovasarana, yhdistäneen venäläistä yhteiskuntaa.

”Suurin osa kansalaisistamme ymmärtää hyvin, mistä Venäjä erityisoperaatiossa taistelee. Kyse on turvallisuudesta, suvereenisuudesta ja itsenäisyydestä”.

Kuznetsovin mukaan sama pätee myös Venäjän talouteen.

”On jo aika myöntää, että 12 vuotta sen jälkeen, kun ensimmäiset Venäjään kohdistuvat pakotteet otettiin käyttöön vuonna 2014, ne eivät ole tuottaneet vastustajiemme odottamia tuloksia”.

Kuznetsov mainitsi, että nykyään pakotteita on jo kertynyt yli 35 000.

”Epäilemättä tilanne ei ole meille helppo. Mutta ulospääsyt tästä vaikeasta tilanteesta on löydetty. Nojaamme omiin voimavaroihimme ja luotettavien kumppaneidemme vankkaan tukeen”.

Venäjän suurlähettiläs totesi Venäjän talouskasvun jatkuvan lännen ponnisteluista huolimatta jopa nopeampana kuin Euroopassa.

”Nämä eivät ole meidän, kuten täällä on tapana sanoa ”propagandistisia” lausuntoja, vaan Maailmanpankin julkaisemia tilastoja”, muistutti Kuznetsov kertoessaan talouskasvusta.

”Kehotan teitä olemaan uskomatta näitä suomalaisia niin kutsuttuja ”asiantuntijoita” ja poliitikkoja, jotka yrittävät saada teidät vakuuttuneiksi siitä, että Venäjän talous on romahduksen partaalla”. Sama koskee myös väitteitä muka Venäjällä kasvavasta tyytymättömyydestä maan johdon politiikkaan.

Kuznetsovin mukaan kyse on vilpillisestä propagandasta ja yrityksestä esittää toiveet todellisina.

”Maailma elää syvien mullistusten aikakautta”

Venäjän suurlähetiläs muistutti, että aiemmissa tapaamisissa on puhuttu siitä, että ”maailma on astunut syvien mullistusten aikakauteen”.

”Tämä johtuu siitä, että maailman väestön enemmistö haluaa oikeudenmukaisempaa maailmanjärjestystä. Niin sanottu ”kultainen miljardi” ei halua luopua vuosisatoja kestäneestä hegemoniastaan maailmassa. Tämä prosessi voi kestää vuosikymmeniä, totesi Kuznetsov.

Suurlähettilään mukaan Euraasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat etsivät oikeudenmukaisuutta ja ne kehittävät myös yhä aktiivisemmin uusia verkostorakenteita, jotka ovat vapaita lännen sanelusta.

Uusien rakenteiden joukossa ovat Kuznetsovin mukaan BRICS ja Shanghain yhteistyöjärjestö, joihin maailman enemmistön johtavat taloudet kuuluvat.

”Näissä yhteisöissä asiat ratkaistaan toisin kuin esimerkiksi Natossa, missä Yhdysvallat määrää. Tai Euroopan unionissa, missä Brysselin virkakoneisto on anastanut kansallisten hallitusten oikeudet”.

BRICS:ssä eikä myöskään Shanghain yhteistyöjärjestössä ole Kuznetsovin mukaan näyttöä siitä, että jokin suuri maa olisi ajanut läpi oman kantansa ottamatta muita jäsenmaita huomioon.

”Neuvottelut ovat aina avoimia ja toisia kunnioittavia, ja niiden tavoitteena on kompromissin saavuttaminen. Ja mikä tärkeintä, tavoitteena on todellisten ongelmien ratkaiseminen, joita maailmassa on paljon”.

Kuznetsov viittasi myös syyskuun alussa Kirgisian Biškekissä pidettävään Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokoukseen.

”Järjestöön kuuluu yli 40 prosenttia maailman väestöstä. Huippukokouksessa on esillä uusia haasteita ja uhkia käsittelevän torjuntakeskuksen sekä huumerikollisuuden torjuntakeskuksen perustaminen. Tarkoituksena on myös allekirjoittaa ydinturvallisuutta koskeva julistus”.

Venäjän suurlähettiläs muistutti, että Intian New Delhissä syyskuussa pidettävä BRICS:n huippukokous keskittyy erityisesti kansallisten maksujärjestelmien välisiin yhteistyömekanismeihin.

”Ne ovat erittäin tärkeitä aiheita kaikille maille. Olisi loogista ja hedelmällistä etsiä yhteisiä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin avoimen ja tasavertaisen vuoropuhelun kautta. Tämä koskee myös tarvetta aloittaa työt uuden turvallisuusarkkitehtuurin rakentamiseksi Euraasian mantereella”.

”Ikävä kyllä länsi ei ole tähän valmis”, totesi suurlähettiläs Pavel Kuznetsov.

Kuva: Jaakko Laakso