Tietokirjailija Pentti Sainio paljasti vuonna 2021 julkaistussa kirjassaan ”Kansakunta kenraalien käsissä”, että eduskuntaa ja suomalaisia päättäjiä harhautettiin väärällä tiedolla ja väitteellä, että Suomessa käytössä olevat Hornet-hävittäjät ovat vanhentuneet ja ne on siksi vaihdettava uusiin.

Naapuriseuran sanomat julkaisee lyhennettynä Sainion yksityiskohtaisen selvityksen, voitaisiinko Hornet-hävittäjiä käyttää pitempään, kuin mitä F-35-koneiden kiirehdintää vaatineet suomalaiskenraalit väittivät. Kenraalien väitteet perustuivat täysin perättömiin laskelmiin ja olivat ristiriidassa Valtion teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n laskelmien kanssa.

Pentti Sainio

Painostiko Yhdysvallat Suomea uusimaan hävittäjät?

Horneteja voidaan käyttää vielä pitkään. Uusien koneiden hankinnan valmistelu olisi oikeasti ajankohtainen vasta vuonna 2030, tarvittaessa paljon myöhemminkin. Kenraalit haluavat työntää Hornetit hätiköiden ennenaikaiseen vaihtoon. Tämä on suuri harhautus.

Horneteilla voidaan lentää paljon pidempään kuin nyt julkisuudessa uskotellaan. Uudet koneet halutaan käyttöön vuodesta 2025. Kenraalimajuri Jarmo Lindberg olisi halunnut ne jo vuonna 2015, kuten hän Ilmavoimien komentajana kertoi Ilta-Sanomille 6.11.2008.

Mihin perustuu tällainen hätä koneiden hankinnan aikaistamiseen yli 10 vuodella? Se perustuu valheellisiin väitteisiin Hornetien käyttöiän loppumisesta. Hornetien uusintaan ei ole todellista teknistä syytä.

Suomalaisia kenraaleja on kannustanut jakamaan väärä tietoa Yhdysvaltojen näkemys, että sen liittokunnan – ja myös kumppanimaa Suomen – tulisi vaihtaa taistelukoneet nopeasti amerikkalaisiin F-35-hävittäjiin, riippumatta nyt käytössä olevien Hornet-koneiden kunnosta.

Yhdysvallat haluaa yhtenäisen lentokaluston Euroopan Nato-maille ja kumppanilleen Suomelle. Tämän sai kokea Norja, jolle Yhdysvallat myi F-35-hävittäjän poliittisella ohjauksella ja painostuksella. Samaa taktiikka käytetään Suomen konekaupoissa.

Naton pääsihteeri – entinen Norjan pääministeri – Jens Stoltenberg antoi Ruotuväki-lehdelle 11.4.2019 laajan haastattelun, jossa hän kehui Suomen läheistä kumppanuutta ja oli tyytyväinen Naton puolesta Hornet-hävittäjien uusimiseen.

Pääsihteeri korosti, että Natolle on tärkeää kumppaneiden kaluston yhteensopivuus Nato-maiden kaluston kanssa.

Samassa Ruotuväen numerossa juuri tehtävässään aloittanut Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen toi esiin, että HX-hankkeen huolellisella valmistelulla varmistetaan projektin eteneminen suunnitellun aikataulun mukaan. ”Se tulee olemaan komentajan hanke, joten sitä kautta vastuu on minulla”, vahvisti Jokinen.

Onko vain kenraalimajuri Jokisen harteilla se, että poliitikoille on annettu vääriä tietoja hankinnan tarpeesta ja kiireellisyydestä?

Horneteilla voitaisiin lentää 2040-luvun alkuun saakka

Nykyisen kaltaisella käytöllä Horneteilla voi lentää 2040-luvun alkuun. Niihin ei tarvita edes uusia, kalliita muutoksia ja päivityksiä kuten on tehty niitä vanhemmille koneille Yhdysvalloissa ja Kanadassa, vaikka sellaisia suomalaiset kenraalit ovat virheellisesti väittäneet vaadittavan.

HX- aikataulu on perustunut puolustusministeriön johdolla syötettyyn tietoon hävittäjien elinkaaren pituudesta.

Hornet-lentäjä, kenraali Jarmo Lindberg aloitti 1. elokuuta 2014 puolustusvoimain komentajana. Sen jälkeen alkoi uusien hävittäjien hankinnassa tapahtua; ostoajankohdan vauhtia kiihdytettiin.

Ensi töikseen Lindberg järjesteli hankkeen vetäjäksi kaverinsa, Ilmavoimien komentajuudesta juuri eläköityneen kenraalimajuri Lauri Purasen vauhdittamaan Hornetien uusintaa puolustusministeriössä.

Puranen vakuutteli Ruotuväki-lehdessä 25.6.2015, että ”nykyisten Hornet-hävittäjien elinkaari päättyy vuonna 2030.”

Eversti Pertti Tervonen oikaisi Hornetien vanhenemisväitettä

Väitteen valheellisuuden avaa tarkasti Uussota-kirjassa (AtlasArt 2019) pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö eversti Pertti Tervonen:

”Hankittaessa Hornet-hävittäjät perusarvona oli, että jokaisella koneella voidaan lentää yhteensä noin 6 000 lentotuntia. Arvio oli, että konetta kohti vuosittainen lentotuntimäärä olisi noin 200, joten elinjaksoksi tuli 30 vuotta. Lentotunteja arvioitiin kertyvän vuodessa yhteensä yli 12 000, kaikkiaan 2030-luvun alkuun mennessä 360 000. Toimintakertomusten mukaan vuosittaiset lentotunnit ovat olleet alle 9 000.”

Lentotunteja on kertynyt 20 ensimmäisen vuoden aikana noin puolet elinjaksolle luvatuista tunneista. Nykytahdilla vuoteen 2030 mennessä pitäisi olla jäljellä noin 90 000 tuntia eli 10 vuotta.

Tehdyssä esiselvityksessä sitä vastoin ilmoitetaan, että ilmavoimien lentotavan seurauksena jokainen kone on lennetty rakenteellisesti loppuun 4 200 lentotunnilla.

Aikataulun nopeuttamista auttoi ministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti Arto Räty – jolla on Lindbergin lailla pitkä historia yhteistyöstä Yhdysvaltojen asevoimien kanssa.

Koneiden vähäinen käyttö johtuu yksinkertaisesti siitä, että vuonna 1992 Suomelle ostettiin 64 Hornetia, joista puolet on liikaa verrattuna käytettävissä olevaan ilmavoimien kapasiteettiin lentää koneita.

Ilmavoimat pystyy käyttämään täysipainoisesti 32 konetta. Suuremmalle määrälle ei löydy kapasiteettia, varoja eikä lentäjiä. Siksi koneet ovat olleet vajaakäytöllä.

Kenraalien laskelmien epäilijät leimattiin epäisänmaallisiksi

Kenraalien puheiden epäilijöitä on leimattu epäisänmaallisiksi. Epäilijät eivät muka ymmärrä, että Suomea pitää puolustaa hinnalla millä hyvänsä, vaikka ei edes tiedetä, mitä ostoksella tehdään ja mitä se loppujen lopuksi maksaa. Kenraalit hokevat vuoron perään, että Hornet menee aivan pian epäkuntoon, vaikka todistusaineisto kertoo päinvastaista.

Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo määritti puolueen kesäkokouksessa vuonna 2020 hävittäjäkaupan lykkäyspuheet vaarallisiksi ja epäisänmaallisiksi. Hän piti välttämättömänä hankinnan toteuttamista suunnitellussa aikataulussa.

Esimerkiksi Kanada on pitkittänyt F-35-koneiden hankintaa kustannussyistä ja lentää päivitetyillä – yli kymmenen vuotta suomalaisia koneita vanhemmilla – Horneteilla ainakin vuoteen 2032 asti.

HX-hankejohtaja Lauri Puranen on kertonut, kuinka suomalaiset koneet ovat harjoitelleet ilmataistelua niin paljon, että siitä johtuva rakenteiden väsyminen syö elinkaarta enemmän kuin muilla mailla. Purasen väite on valtion Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Oy:n virallisten tietojen mukaan hölynpölyä.

Ilmavoimat on käyttänyt 62 hävittäjää yhteensä 8 825 tuntia vuodessa, eli konetta kohden on lennetty vain 142 tuntia.

Hornet-hävittäjiä oli alunperin tarkoitus hankkia vain noin 30

Nykyisten Hornetien hankinnan suunnitteluvaiheessa vuonna 1992 ilmavoimat ja pääesikunta tekivät johtopäätöksen, että noin 30 konetta olisi sopiva määrä. Enempään rahat eivät riitä, eikä enempään ollut muutakaan tarvetta.

Sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Raimo Penttinen pyysi ilmatorjunnan tarkastajaa eversti Ahti Lappia kirjoittamaan esityksen perusteet. Lapin perustelut noin 30 koneesta pääesikunta antoi puolustusministeriölle.

Pääesikunnassa aamukahvi meni rinnuksille, kun puolustusministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti Aimo Pajunen pyyhki paperilla takapuoltaan ja ohjeisti Esko Ahon hallituksen ostamaan 64 Hornetia!

Eversti Lappi on myöhemmin pohtinut, miten tämä kaikki meni läpi vain yhden miehen eli kenraali Pajusen komennossa. Maavoimien ilmatorjuntaupseeri eversti Ahti Lappi oli käynyt Sotakorkeakoulun kaksivuotisen kurssin ilmasotalinjalla. Lisäksi hän on toiminut Sotakorkeakoulussa ilmasotalinjan opettajana. Pääesikunnassa hän ymmärsi ilmavoimien toimintaa ainoana Maavoimien yleisesikuntaupseerina.

Maavoimien kenraalit olivat lentäjien väittämien varassa. Niin oli silloin ja taitaa olla nytkin, arvioi eversti Lappi.

Ilmavoimat manipuloi VTT:n tutkimustuloksia

Hornetien lentokelpoisuutta seurataan joka päivä vuorokauden ympäri koneen rakenteiden rasituksen seurantajärjestelmällä, jonka pohjalta Valtion teknologian tutkimuskeskus VTT tekee yhteenvedon ja julkaisee kansainväliset tutkimustulokset joka toinen vuosi.

Hornetien pitkän mittaustiedon perusteella saadaan todellinen ja tarkka tieto koneen rakenteen väsymisestä ja siten jäljellä olevan lentoturvallisen elinkaaren pituudesta.

Hornetin rakenteen kestävyydelle kaikkein kriittisin kohta on siiven kiinnityskohta runkoon. Toinen seurattava kohde on sivuperäsinten kiinnityskohta takarunkoon. Kolmas elinkaarta rajoittava suure ovat lentotunnit, joiden maksimiksi puolustusministeriö on määrittänyt 6 000 tuntia, vaikka joissain maissa Horneteilla on lennetty jopa 10 000 tuntia.

Suomalaiskoneilla on etuna myös se, että Hornet kestää hyvin maatukikohdista lentämistä ilman konetta rasittavia katapulttilähtöjä, joihin se on alun perin suunniteltu lentotukialuskäytössä. Myöskään korroosio ei ole samalla tavalla suomalaiskoneiden rakenteen riesana kuin yhdysvaltalaisten, jotka operoivat merellä.

VTT:n tuorein tutkimus Hornetien elinkaaren nykytilasta on päivätty 24. kesäkuuta 2021.

Kaavio julistettiin salaiseksi kun asiasta kysyttiin

Tutkimuksiin on vuodesta 2001 lähtien sisällytetty kaaviokuva, jossa on koneen valmistajan ja lentoturvallisuusviranomaisen (NAVAIR) ns. design target -viiva. Ilmavoimien esikunta määräsi kesällä 2021 – kun asiasta kysyttiin – design target -viivallisen kaavion salassa pidettäväksi.

Julkinen kaavio viivoineen ehti olla vuodesta 2001 aina vuoteen 2019 saakka näkyvillä VTT:n tutkimuksissa. Salaiseksi julistaminen herättää tietenkin kysymyksen, mitä salaista tietoa vuoden 2021 kaavioon on voinut tulla, kun se itse asiassa on vain päivitetty versio edellisestä vuoden 2019 kaaviosta.

Salataanko viiva siksi, että kaavion design target -viiva on näyttänyt yksiselitteisesti maallikollekin suoraan sen, että Suomen käyttämien Hornetien rasitus ei ole ollutkaan kenraali Purasen väittämän mukaisesti erityisen raskasta, vaan päinvastoin?

Tosiasiassa – ja sen osoittavat VTT:n mittaukset – kaikkien Suomen Hornetien rasitus on jäänyt alle suunnitteluarvon. Hornet-hävittäjien todelliset lentoturvalliset tunnit tulevat täyteen vasta 20 vuoden kuluttua. Silloin edessä olisi joko koneen romutus tai elinkaaren jatkon vaatima keskirungon vaihto, joka maksaisi ilmavoimien omien laskelmien perusteella vain noin 50 miljoonaa euroa 62 Hornetille.

Erikoisella ilmavoimien keksimällä työkalulla koneet aiotaan poistaa käytöstä jo kun niitä on käytetty vasta 75-prosenttisesti vuonna 2030. Ilmavoimien keinotekoinen ”elinkaaren leikkuri” on lisätty VTT:n havaintokaavioihin vuonna 2011. Tuolloin Ilmavoimien komentajana oli kenraalimajuri Jarmo Lindberg, jonka vastuulla ”elinkaaren leikkurin” kehittäminen ja käyttö oli. Lindberg on usein tuonut julkisuuteen väitteitä Hornetien ennenanaikaisesta uusintatarpeesta.

Tutkimuskeskus VTT tekee kiinteää yhteistyötä ilmavoimien kanssa, eikä lisäystä ole voitu tehdä ilman kenraalimajuri Lindbergin lupaa tai kehotusta. Asia on hänelle läheinen, koska juuri Lindberg oli suunnittelemassa 1990-luvulla Hornetien elinkaareksi 30 vuotta, joka ei nykykäytöllä toteudu, vaan siihen on vaikutettava vippaskonsteilla.

Niin sanotun väsymiskaavion yhteyteen lisätyllä tekstillä ilmavoimat antaa ymmärtää vääristelyllä – että täysin muiden maiden Hornet-hävittäjistä poiketen – Suomen käyttämien Hornetien suurin sallittu lentotuntimäärä olisi 4 500 eikä 6 000. Tämä on keksitty peruste, jolla saadaan vaikutelma myös siitä, että uusia koneita tarvitaan 64, kun ne on lennetty ”loppuun” aikoinaan suunnitellussa 30 vuodessa.

VTT:n Hornet-mittauksiin on lisätty vuonna 2017 kenraalimajuri Lauri Purasen väite, jonka mukaan ”lentokoneiden poistaminen käytöstä realisoituu, kun ne ovat saavuttamassa rakenteelliset lentotuntien rajat vuosien 2025 ja 2030 välillä”. Purasen väite on kirjattu VTT:n kesäkuussa 2017 allekirjoitetussa tutkimuksessa ajalta 3/2015–3/2017, jolloin Ilmavoimien komentaja oli kenraalimajuri Kim Jäämeri, joka on vastuussa asiasta.

Väite on ristiriidassa VTT:n omien mittausten kanssa, eikä VTT sitä allekirjoita. Purasen teksti on ujutettu Hornetin väsymiskaavion yhteyteen, jotta se näyttäisi VTT:n tutkijoiden kirjoittamalta tutkimustulosten johtopäätökseltä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kyse on ilmavoimien rakentamasta hämäyksestä.

VTT ei kommentoi viimeisintä mittaustaan lainkaan, sen saa tehdä vain ilmavoimat. Tarkemman vastauksen Hornetien elinkaaresta antavat asiakirjat on puolustusministeriö julistanut hiljattain salaisiksi kuten on tapana virkamiehille kiusallisissa tilanteissa.

VTT on vahvistanut, että Hornetin elinkaaren päättymisestä vuosina 2025–2030 ilmoittava lause VTT:n raportissa on puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Purasen lisäys. VTT:stä sanotaan, että väite elinkaaren päättymisestä on ”suora lainaus kenraali Purasen työryhmän julkisesta loppuraportista. Se ei ole VTT:n johtopäätös.”

Lindberg siirtyi hävittäjiä valmistavan yhtiön palvelukseen

Kun vuoden 2020 keväällä suomalaisia kohautti kenraali Jarmo Lindbergin ilmoitus siirtymisestään F-35-hävittäjää valmistavan Lockheed Martin -yhtiön palvelukseen, ohjelmajohtaja Lauri Puranen närkästyi kohusta – se on ymmärrettävää, olihan kyse hänen entisestä läheisestä esimiehestään.

STT:n uutinen 15.5.2020 siteerasi puolustusministeriön sivuilla julkaistua kenraali Purasen blogia, jossa hän kirjoitti kokevansa väitteet hävittäjähankinnan korruptoituneisuudesta loukkaaviksi ja Suomen kansainvälistä mainetta haittaaviksi.

Suomen Kuvalehti oli uutisoinut nimettömän lähteen perusteella, että hävittäjähankkeessa pyrittäisiin suosimaan amerikkalaista F-35-hävittäjää.

 

 

Otsikkokuva: F-35B Lightning II:n ensimmäinen pystysuora laskeutuminen 18. maaliskuuta 2010, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC0 1.0

Kuva tekstissä: Ilmavoimien kenraali Jarmo Lindberg puhuu Yhdysvaltojen merijalkaväen kenraali Joe Dunfordin kanssa Helsingissä kesäkuussa 2018. Puolustusministeriön kuva: laivaston aliupseeri, 1. luokan Dominique A. Pineiro, Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-2.0