Georgiassa järjestettiin marraskuun alussa puolueettomuuden merkitystä käsittelevä kansainvälinen tapahtuma,Tbilisin Puolueettomuusfoorumi. Tapahtuman järjestäjinä olivat georgialainen Yhdistynyt puolueeton Georgia-puolue ja puolueettomuutta tutkiva Neutrality Studies Institute.

Puolueettomuusfoorumiin Georgian pääkaupungissa Tbilisissä osallistui akateemisen maailman edustajia, diplomaatteja ja geopoliittisia analyytikoita eri puolilta maailmaa. Suomesta tapahtumaan osallistui Naapuriseuran hallituksen jäsen, geopolitiikan analyytikko Sakari Linden.
Tapahtuman ohjelma koostui neljästä teemapaneelista, joissa 14 puhujaa käsitteli puolueettomuusajatuksen historiallisia kokemuksia moninapaisessa maailmassa sekä puolueettomuuden näkymiä Etelä-Kaukasuksella. Linden osallistui tapahtuman neljästä paneelista kahteen.
Georgia pyrkii puolueettomuuteen liittoutumishaaveiden jälkeen
Yhdistynyt puolueeton Georgia -puolueen puheenjohtaja Vato Shakarishvilin mukaan puolueettomuus näyttäytyy kaikkein realistisimpana ja ihanteellisimpana vaihtoehtona Georgialle nykytilanteessa. Hänen mukaansa Georgia tarjoaa koko maailmalle vision itsestään alustana rauhalle ja yhteistyölle.
Puolueen perustajiin kuulunut Bidzina Giorgobiani korosti, että Georgian ei pitäisi olla puskurivyöhyke eri valtakeskusten välillä, vaan sen tulisi pyrkiä aktiiviseen rooliin sekä diplomatiassa että talousyhteistyössä. Puolueettomana valtiona Georgialla on merkittäviä mahdollisuuksia myös energiayhteistyössä ja logistiikassa.
Yhdysvalloissa asuvan georgialaisen geopolitiikan analyytikon Lasha Kasradzen mukaan puolueettomuus auttaa Georgiaa paitsi selviytymään, myös luomaan talouskasvua.
Kylmät realiteetit puoltavat Kasradzen mukaan Georgian puolueettomuutta, sillä Yhdysvallat ja varsinkaan Euroopan maat eivät koskaan aloita sotaa Venäjää vastaan Georgian vuoksi.
Georgian apulaispuolustusministerinä toiminut maan asevoimien entinen pääesikunnan päällikkö Levan Nikoleishvili totesi, että puolueettomuus on myös keino kohentaa valtion puolustuskykyä. Puolueettomuus parantaisi myös Georgian taloutta. Sen tuloksena on mahdollista investoida myös Georgian asevoimien kehittämiseen.
Maineikkaita ulkomaisia puhujia

Foorumissa puhunut Kioton yliopiston kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori, sveitsiläinen Pascal Lottaz totesi, ettei puolueettomuus ole mikään taikasauva, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Se on väline, jota valtiot voivat käyttää pysyäkseen turvassa ja antaakseen lisäarvoa kansainväliselle yhteisölle.
Lottazin mielestä Eurooppaa vaivaa tällä hetkellä huolestuttava ilmiö sotilaallisesti liittoutuneiden maiden painostaessa puolueettomia valtioita luopumaan puolueettomuudesta. Euroopan puolueettomat valtiot leimataan usein Venäjä-mielisiksi.
Yhdysvaltalainen tiedustelupalvelu CIA:n entinen analyytikko Larry Johnson varoitti georgialaisia lännen tarkoitusperistä. ”Länsi ei välitä Georgian kansan hyvinvoinnista eikä se halua georgialaisille parasta tulevaisuutta, vapautta tai demokratiaa”. Johnsonin mukaan tavoitteena on käyttää Georgiaa välineenä Venäjään vaikuttamiseksi. Hän varoitti seuraamasta Ukrainan tietä, jonka lopputuloksena Ukrainassa on nyt 1,5 miljoonaa kuollutta.

Virolainen kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, Neuvostoliiton johtajan Mikhail Gorbatshovin neuvonantajana toiminut Rein Müllerson totesi, että maailman moninapaistuminen on kasvattanut puolueettomuuden merkitystä maailmassa. Hänen mukaansa uudessa maailmantilanteessa useat valtiot eivät enää halua liittyä sotilasliittojen jäseneksi.
Georgia on esimerkki myös Suomelle
Sakari Linden kertoi Tbilisin foorumissa Suomen kokemuksista puolueettomuudesta, viime vuosien aikana tapahtuneesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta muutoksesta ja Georgian uudesta pyrkimyksestä saavuttaa puolueettomuus.
Linden korosti puheenvuorossaan, kuinka puolueettomuus takasi myös kylmän sodan aikana Suomen itsenäisyyden, vaurauden ja turvallisuuden. Linden kertoi Suomen luopuneen muutama vuosi sitten puolueettomuudesta, liittoutuneen sotilaallisesti ja sallineen sekä Yhdysvaltojen asevoimien että Naton perustaa sotilastukikohtia Suomen alueelle.
Suomen päätös on lisännyt sekä epävakautta että sotilaallista jännitystä Suomen lähialueilla ja Pohjois-Euroopassa. Päätös on johtanut myös Venäjän vastatoimiin.
Georgia voi Lindenin mukaan toimia esimerkkinä myös Suomelle, koska Venäjän naapurimaana Georgia on palannut itsenäisyyden ja suvereniteetin vahvistamisen tielle ja kohti puolueettomuutta. ”Puolueettomuudesta voi Georgialle olla myös suurta taloudellista hyötyä”, totesi Linden.

Otsikkokuva: Genadi Yakolev / Mielenosoitus Tbilisissä / Pexels
Kuva: The Australian National University (ANU) / Pascal Lottaz- Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC-BY.3.0
Kuva: Krem.ru / Rein Müllerson. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0
1 kommentti julkaisuun “Georgia hylkäsi Nato-jäsenyyden ja kulkee kohti puolueettomuutta”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Nostan hattua Georgian johdolle ja kansalle. Järkevä päätös.
Suomessa tehtiin päinvastoin ja tulos on nähtävissä. Olisi järkevää Suomessa sitoutua puolueettomuuteen ja neuvotella Venäjän kanssa sellainen sopimus, että Venäjä varmistaa ja puolustaa Suomenkin turvallisuuden. Se sopimus säästäisi Suomelle miljardeja vuosittain, voitaisiin irtisanoa F-35 hankintasopimus ja irrottautua myös Natosta. Talousyhteistyö ja mahdollinen Brics antaisi Suomelle positiivista vauhtia verrattuna nykyiseen konttaamiseen.