Useat Euroopan unionin jäsenmaat ovat ilmoittaneet, etteivät ne ole omalta osaltaan valmiit hyväksymään Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn Euroopan unionilta ja sen jäsenmailta pyytämää uutta 70 miljardin euron lainaa ja siihen liittyviä uusia kustannuksia.
Viime vuoden joulukuussa EU myönsi Ukrainalle peräti 90 miljardin euron lainan. Myös silloin muutama EU:n jäsenmaa ilmoitti, etteivät ne aio osallistua lainan hyväksymiseen ja maksamiseen. Suomi sitä vastoin hyväksyi 90 miljardin lainan ja on valmis hyväksymään myös uuden 70 miljardin lainan ja osallistumaan senkin kustannuksiin.
EU aikoo päättää uudesta lainasta Ukrainalle joulukuussa pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Merz uhkailee rangaistuksilla EU-maita, jotka eivät tue uutta lainaa
Saksan liittokansleri Friedrich Merz on uhannut uuteen lainaan kielteisesti suhtautuvia maita taloudellisilla menetyksillä, kun EU:n uusi budjettiesitys seitsemäksi vuodeksi on hyväksytään EU:ssa.
Merz on valmis rankaisemaan niitä EU:n jäsenmaita, jotka eivät halua olla tukemassa Ukrainaa taloudellisesti ja sotilaallisesti. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Antonio Costalle lähettämässään kirjeessä Merz vaati, että jokaisen EU:n jäsenmaan – ”ilman ainoatakaan poikkeusta” – on sitouduttava Ukrainan pitkäaikaiseen tukemiseen.


Slovakia, Unkari, Bulgaria ja Tšekin tasavalta ovat torjuneet suoralta kädeltä Merzin uhkaukset. Slovakian pääministeri Robert Fico syytti Saksan liittokansleria kiristyksestä Tšekin pääministerin Andrej Babišin kanssa 11.11. pitämässään lehdistötilaisuudessa.
”Se mitä Saksan liittokansleri tekee, on klassista kiristystä ja torjun sen”, totesi Slovakian pääministeri. Myös Tšekin pääministeri torjui Merzin uhkavaatimuksen.
Tšekin pääministeri Babis totesi EU:n tukeneen Ukrainaa vuodesta 2022 alkaen peräti 520 miljardilla eurolla ja muistutti unionin budjettiin parhaillaankin sisältyvän 100 miljardin euron lisärahoitus Ukrainalle.
Fico totesi, ettei Slovakia aio olla mukana hyväksymässä lainaa, mutta Slovakialla ei ole mitään sitä vastaan, että esimerkiksi Ranska, Saksa tai muut EU:n jäsenmaat ovat sen valmiit hyväksymään ja maksamaan lainasta aiheutuvat kustannukset.
Unkarin pääministeri piti Merzin puheita ”sopimattomina”
Myös Unkarin pääministeri Peter Magyar totesi pitävänsä EU:n budjetin hyväksymistä ja Ukrainan tuen liittämistä yhteen ”sopimattomana”. Vieraillessaan Berliinissä 10.11. Magyar torjui kaikki sitoumukset uusien lainojen tai niiden takausten antamisesta Ukrainalle. Magyar ja Merz pitivät Berliinissä yhteisen lehdistötilaisuuden, jossa Unkarin pääministeri esitti maansa kannan.
Unkari vastusti myös viime vuoden joulukuussa Ukrainalle myönnettyä 90 miljardin euron lainaa. Silloin Unkarin pääministerinä oli Viktor Orban.
EU:n jäsenmaat ovat toistaiseksi ilmoittaneet jo 45 miljardin euron uusista sitoumuksista Ukrainalle.
Saksa on nykyisin suurin Ukrainan tukijamaa. Virallisten tilastojen mukaan Saksa on vuodesta 2022 tukenut Ukrainaa sotilaallisesti 57,6 miljardilla eurolla. Lisäksi Saksa on antanut Ukrainalle taloudellista tukea 43,3 miljardia euroa.
Saksan Kielissä olevan maailmantaloutta tutkivan instituutin mukaan vain noin 40 prosenttia Saksan tuesta on tosiasiassa siirtynyt Ukrainan käyttöön. Taloudellisesta tuesta noin 80 prosenttia on käytetty Saksassa olevien ukrainalaisten toimeentuloon.
Todelliset tukimäärät ovat jääneet hämärän peittoon sen jälkeen, kun Merzistä tuli Saksan liittokansleri. Täsmällisiä lukuja ei enää tutkimuslaitoksen mukaan ole ollut saatavissa vuoden 2025 kesäkuun jälkeen.
Puola keskeytti lisärahoituksen amerikkalaisaseiden ostoihin Ukrainalle
Pääministeri Donald Tusk kertoi viime perjantaina 13.11. ilmoittaneensa Naton pääsihteerille Mark Ruttelle, ettei Puola aio tässä vaiheessa antaa lisärahoitusta Naton PURL-ohjelmaan. Syyksi Tusk mainitsi sen, että Puola on Euroopassa yksi maista, joka käyttää eniten varoja omaan puolustukseensa. Pääministeri mainitsi Puolan budjetin myös olevan ”kovasti alijäämäinen” ja maalla on omat turvallisuustarpeensa. Tusk totesi Puolan auttaneen Ukrainaa ja jatkavan auttamista.
Nato-maat ovat ostaneet PURL-ohjelman kautta Yhdysvaltain valmistamia aseita ja siirtäneet ne Ukrainan asevoimien käyttöön. PURL-ohjelma aloitettiin vuoden 2025 heinäkuussa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, ettei Yhdysvallat enää aio rahoittaa Ukrainan aseistamista.

Nato-maiden ohella Ukrainan aseistamista rahoittavat PURL-ohjelman kautta myös mm. Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Yhdysvaltain hallinnon selvityksen mukaan vuoden 2026 syyskuuhun mennessä 27 Naton jäsen- ja kumppanimaata ovat sitoutuneet tänä vuonna rahoittamaan Yhdysvaltain aseiden ostamista PURL-ohjelman kautta 6,8 miljardilla dollarilla. Tähän mennessä jo 4,9 miljardia dollaria on siirretty Yhdysvaltain valtiovarainministeriölle.
Puola on arvostellut voimakkaasti Zelenskyn toimintaa
Puola on ollut yksi suurimmista Ukrainan taloudellisista ja sotilaallista tukijoista, mutta viime kuukausien aikana into tukea Ukrainaa on ollut hiipumassa. Syynä tähän ovat olleet ennen muuta erimielisyydet Ukrainan kanssa maan johdon ylistettyä noin 100 000 puolalaisen joukkomurhiin toisen maailmansodan aikana syyllistyneitä ukrainalaisia fasistisia ja nationalistisia aseellisia ryhmiä ja niiden johtohenkilöitä kuten mm. Stepan Banderaa.
Puola pitää joukkomurhia kansanmurhana. Puolalaiset ovat olleet raivoissaan siitä, että virallinen Ukraina ylistää joukkomurhia tehnyttä ukrainalaista äärikansallismielistä ja fasistista OUN-järjestöä ja sen sotilaallista siipeä UPA-järjestöä.
Puolan presidentti Karol Nawrocki perui viime toukokuussa Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskylle myönnetyn Puolan korkeimman kunnianosoituksen Valkoisen Kotkan ritarikunnan kunniamerkin, koska Zelensky oli antanut Ukrainan asevoimien erikoisjoukoille kunnianimityksen ”UPA:n sankarit”.
Suomessa opetusministeri Anders Adlercreutz sai vuoden 2023 heinäkuussa kyseenalaista kunniaa soittaessaan eduskunnan valtiosalissa UPA:n epävirallista ”kansallislaulua” sellollaan. On epätodennäköistä, etteikö ministeri olisi tiennyt, minkälaisen järjestön hymnistä on kyse.
Bulgaria ei halua osallistua ”halukkaiden koalition” sotaharjoituksiin
Pääministeri Rumen Radev puolestaan ilmoitti viime perjantaina, ettei Bulgaria osallistu ns. halukkaiden koalition järjestämiin sotaharjoituksiin, koska ”ne horjuttavat sekä EU::n että Naton yhtenäisyyttä”.
Bulgaria ei pääministerin mukaan voi myöskään enää antaa Ukrainalle taloudellista tukea. Hän viittasi samalla Bulgarian oman budjetin vajeeseen.
Radev totesi myös, ettei Bulgaria aio estää sitä, että EU:n jäsenmaat antavat apua Ukrainalle, mutta Bulgarialla ei ole enää varoja antaa lisätukea Ukrainalle.
Radevin mukaan Bulgaria ei enää anna Ukrainalle aseita ja ammuksia maan armeijan varastoista. Bulgaria ei aio enää olla mukana myöskään EU:n 70 miljardin euron lisärahoituksessa, jota presidentti Zelensky on pyytänyt unionilta.
Pääministeri muistutti myös, että Bulgaria tukee Ukrainaa jo nyt sähkön viennillä, energialaitosten korjaamisella ja tukemalla Ukrainan rautateiden infrastruktuurin rakentamista. Lisäksi Bulgaria auttaa Ukrainasta lähteneitä pakolaisia. ”Bulgaria antaa korvauksetta apua tuhansille ukrainalaisperheille”, totesi Radev.
Bulgarian pääministeri varoitti myös, että sodan jatkuva lisärahoittaminen EU:n kansalaisten kustannuksella unionin sisällä lisää yhteiskunnallisia jännitteitä ja poliittista epävakautta.

Suomi jatkaa Ukrainan tukemista
Suomi on tukenut Ukrainaa vuodesta 2022 alkaen jo 4,8 miljardilla eurolla. Valtaosa Suomen tuesta on ollut sotilaskalustoa, aseita ja ammuksia. Sotilaallista tukea Suomi on antanut Ukrainalle jo 3,6 miljardin euron arvosta.
Suomi on mukana myös Naton PURL-ohjelmassa ja maksaa sen kautta Yhdysvalloille aseiden ostamisesta. Maksetut aseet luovutetaan korvauksetta Ukrainalle.
Suomi on lisäksi lähettänyt Ukrainalle jo yli 30 ns. puolustusmateriaalipakettia. Viimeisin toimitettiin Ukrainaan syyskuussa. Sen arvo oli 290 miljoonaa euroa ja se oli arvoltaan toiseksi suurin sotamateriaalia sisältänyt paketti.
Suomi osallistuu myös ukrainalaisten sotilaiden koulutukseen. EU:n organisoimassa sotilaallisessa koulutuksessa on ollut mukana jo lähes 100 000 ukrainalaista sotilasta.
Ukraina saa myös pääosan Suomen nykyisin maksamasta kehitysavusta.
Eduskunnassa kaikki puolueet oikealta vasemmalle kannattavat Ukrainalle annettavaa sotilaallista tukea. Yksikään puolue ei ole toistaiseksi kyseenalaistanut sotilaallisen tuen antamista Ukrainalle.
Otsikkokuva:
U.S. Marine Corps, Sgt. Claudia Nix / DVIDS, 11.3.2022. lisenssi CC0 Public Domain
Kuvat tekstissä:
Vinnytsian aluehallinto / Friedfich Merz ja Volodymyr Zelensky. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY 4.0
Christophe Licoppe. Robert Fico, Lähde: Euroopan komissio, lisenssi CC BY 4.0
Michal Turek. Andej Babiš. Lähde: Seznam Zprávy, lisenssi: CC BY-SA 4.0
Sgt. Claudia Nix / U.S. Marine Corps, lisenssi CC0 Public Domain
1 kommentti julkaisuun “Useat EU-maat eivät enää tue Ukrainan aseistamista”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Suomen Ulkoministeriön mukaan EU-maat ovat tukeneet Ukrainaa n. 230 miljardilla ( 230 000 000 000 ) eurolla. Oletan, että Euroopassa leviävät sosio-ekonomiset levottomuudet ovat seurausta noista ”tukieuroista”…