Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n johtaja John Ratcliffe kävi pari viikkoa sitten pikavierailulla Moskovassa. Hän tapasi siellä Venäjän tiedustelun johdon. Matka tapahtui yllättäen. Kumpikaan osapuoli ei ole kertonut vierailun tarkoituksesta tai keskustelujen mahdollisista tuloksista oikeastaan muuta kuin sen, että keskusteluja käytiin.
Matka on harvinainen. CIA:n johtaja on käynyt Moskovassa vain kerran aikaisemmin. Vuoden 2021 marraskuussa CIA:n silloinen johtaja William Burns kävi Moskovassa presidentti Joe Bidenin käskystä. Burns vei Venäjän tiedustelupalvelulle Bidenin viestin, jossa maata uhattiin mm. ennen näkemättömän mittavilla pakotetoimilla, jos se toimii kriisiytyneessä Ukrainassa lännen etujen vastaisesti.
Toinen toistaan kummallisimpia teorioita
Ratcliffen vierailun salamyhkäisyys on johtanut vilkkaaseen spekulointiin maailman mediassa. Liikkeellä on ollut ainakin puoli tusinaa toinen toistaan villimpää teoriaa. Washington Postin mukaan Ratcliffe välitti Moskovaan vakavan varoituksen olla hyökkäämättä Nato-maihin, erityisesti Baltiaan.
New York Times taas kertoi Ratcliffen osoittaneen USA:n tiedustelutietojen perusteella Venäjän sotilaallisen ja taloudellisen tilanteen olevan romahtamassa, ja kehottaneen välittömään aselepoon.
Yksi teoria väittää, että vierailun tarkoituksena oli painostaa Venäjää vähentämään Iranille annettua tukea. Toinen selittää raskaan C-17 kuljetuskoneen käytön sillä, että vierailun tarkoituksena oli tuoda huomiota herättämättä takaisin useiden CIA:n operaattorien ruumiit, jotka olisivat joutuneet Venäjän haltuun Ukrainan taisteluissa.
Mikään näistä teorioista ei vaikuta uskottavalta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump – jonka lähettiläänä Ratcliffe epäilemättä toimi – ei tällä hetkellä ole erityisen kiinnostunut Natosta ja sotilasliiton jäsenmaiden asioista, eikä hän näe Venäjän muodostavan välitöntä uhkaa Euroopalle.
Ukrainassa on epäilemättä CIA:n henkilöstöä, mutta tuskin etulinjassa. Vaarana olisi, että heidän ruumiinsa joutuisivat Venäjän haltuun.
Koko Ratcliffen vierailun asetelma viittaa pikemminkin kaupankäyntiin. USA ja Trump haluaisivat Venäjältä jotakin. Vastalahjaksi Venäjä voisi saada jotakin haluamaansa. Tähän tarvitaan neuvotteluja ja on luonnollista pyrkiä pitämään neuvottelut salassa siihen asti, kunnes asiat konkretisoituvat.
Mitä Trump voisi haluta?
Yhdysvaltain presidentin suurimpana huolena on nyt Iranin sota ja sen vaikutus marraskuun kongressivaaleihin. Trump haluaisi irroittautua sodasta, jos voisi tehdä sen tavalla, joka voitaisiin esittää hänen voitokseen. Vähintään hän haluaisi hiljentää sodan näkymättömiin, ainakin vaaleihin asti. Ongelmana on, että neuvotteluyhteys Iranin kanssa on poikki eikä sitä voida helposti palauttaa, koska Iran ei enää usko Trumpin lupauksiin, vaan vaatii konkreettisia toimia.
Iranin vaatimiin toimiin suostumista olisi kuitenkin hyvin vaikea selittää voitoksi.
Venäjä on yksi harvoista maista, jolla on toimivat keskustelusuhteet niin Yhdysvaltoihin kuin Iraniinkin. Voisiko Venäjä toimia välittäjänä ja auttaa Trumpin pinteestä?
Ratcliffe on hyvin perillä USA:n ja Iranin aiemmista neuvotteluista ja pätevä keskustelemaan alustavasti asiasta Venäjän kanssa. Mitä Venäjälle voisi tarjota vastalahjaksi? Esimerkiksi sellaista rauhaa Ukrainaan, joka täyttäisi Venäjän vaatimuksista ainakin tärkeimmät.
Venäjän voitto Ukrainassa olisi tietenkin tappio USA:n hegemonialle, mutta jos arvioidaan, että Ukraina joka tapauksessa romahtaa ensi talven aikana, niin hallittu alasajo voisi olla hallitsematonta romahdusta parempi ainakin taloudellisten investointien kannalta.
Mielikuvien tasolla Trump on onnistunut ulkoistamaan Ukrainaan sodan Euroopan maiden hoidettavaksi. Rauhan jälkeiset sotkut jäisivät niitten huoleksi. Trump voisi vieläpä päästä rauhantekijänä parantamaan omaa julkisuuskuvaansa.
Millainen sitten olisi rauhansopimus joka tyydyttäisi niin Trumpia kuin Iraniakin?
Varmaankin Trump joutuisi pitkälle antamaan periksi Iranin vaatimuksille, mutta hän tarvitsisi ainakin yhden myönnytyksen, jonka avulla hän voisi perustella ”voittoaan”.
Venäjän aikaisempi välitysehdotus, että se ottaisi Iranin rikastetun uraanin toistaiseksi säilytettäväksi Venäjällä, saattaisi muodostaa lähtökohdan sellaiselle myönnytykselle, jonka Irankin voisi hyväksyä.
Ratcliffe kävi Moskovassa 26.8. USA:n varsinaiset Ukraina-neuvottelijat Steve Witkoff ja Jared Kushner saapuivat 5.9. Moskovaan esittelemään USA:n uutta ehdotusta rauhan edistämiseksi Ukrainaan. Ehdotuksen tai ehdotusten sisällöstä ei annettu mitään tietoja, mutta presidentti Vladimir Putinin johdolla käytyjä neuvotteluja kutsuttiin rakentaviksi.
Witkoff ja Kuschner kävivät viime sunnuntaina 6.9. myös Kiovassa kertomassa Moskovassa käydyistä keskusteluista ja esittelemässä USA:n uusia ehdotuksia. Iranin ja USA:n sodassa tilanne on jännittynyt, ja ohjushyökkäykset jatkuvat puolin ja toisin. Lähiviikot näyttävät, onko tässä luonostellulla ajatuskuviolla pohjaa.