Juuri päättyneellä Kiinan presidentin Xi Jinpingin Yhdysvaltain vierailulla isäntänä toiminut Donald Trump järjesti illallisen, jossa olivat mukana keskeiset amerikkalaisten tekoäly-yhtöiden johtajat.
Presidentti Xi kertoi mielipiteenään, että molempien maiden on varmistettava, että tekoälyn kehitys pysyy aina ihmisen hallinnassa. Jo ennen vierailun alkua Yhdysvaltain ja Kiinan taloudellisesta yhteistyöstä vastaavat ministerit sopivat tekoälykysymysten lisäämisestä maiden kahdenvälisiin talous- ja kauppaneuvotteluiden mekanismiin.
Xin ja Trumpin tapaamisen tulokset olivat pääasiassa myönteisiä ennen muuta siksi, että strateginen vakaus ja rauhanomainen rinnakkain elo nousivat kuvaamaan suhteiden tavoitetilaa.
Viime aikoina on uumoiltu, että Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit tapaisivat kolmistaan Aasian ja Tyynenmeren talousjärjestön APEC:n marraskuisessa huippukokouksessa Kiinassa. Jos näin tapahtuu, myös tekoälyn hallinta noussee keskustelun aiheeksi meneillään olevien sotien ja konfliktien käsittelyn rinnalle.
Millaisiin käytännön toimiin mahdolliset tapaamiset johtavat, selvinnee ennen BRICS:n ensi vuoden Kiinassa pidettävää huippukokousta. Tekoälyn ja sivilisaatioiden toisiltaan oppimisen keskinäissuhteet hallitsevat joka tapauksessa BRICS-maiden eri alojen yhteistapaamisia ensi vuonna.
Kiina rakentaa BRICS-huippukokousten välistä siltaa
BRICS-maiden keskinäisten suhteiden kehitysmaratonin viestikapula siirtyy Intialta Kiinalle ensi vuoden alussa. Kiinan presidentti piti Intiassa pidetyssä BRICS-maiden huippukokouksessa puheen, jossa hän esitteli Kiinan puheenjohtajakauden peruspolut. Niiden avaamisessa ja kunnossapidossa hän kehotti BRICS-maita ottamaan edelläkävijän eli pioneerin roolin.
Pioneerin roolia vaaditaan Xin mukaan innovaatiovetoisessa kehityksessä, rauhan ja vakauden ylläpitämisessä, sivilisaatioiden välisen vastavuoroisen oppimisen helpottamisessa sekä globaalin hallinnan uudistamisessa. Kokouksen jälkeen kiinalainen Global Times otsikoi pääkirjoituksessaan, että nämä ”neljä pioneeria” antavat ”suuremmalle BRICS-liittoutumalle” enemmän painoarvoa.
Innovaatiovetoisen kehityksen edistäminen on etusijalla aikakauden trendien mukaisesti, arvioi Global Times. Ainakin Lähi-idässä aloite on saanut kannatusta. Huippukokouksen päätöspäivänä Arabian Business-julkaisu kertoi, että
Viime viikkoina on käynyt yhä selvemmäksi, että tekoälyn vaikutukset eivät rajoitu pelkästään informaation käsittelyyn eivätkä fyysiotsten prosessien tehostamiseen. Tekoälyn kasvavan käytön seurauksena muuttuu koko nykyisen globaalin järjestelmän hallitsemisen tapa. Erityisen selvästi tämä näkyy globaalien maksu- ja rahoitusjärjestelmien muutoksessa.
Tekoäly on osoittanut myös vaarallisuutensa. Jopa tekoälyn kehittämisen ja käytön kärjessä toimivat yritykset ovat havahtuneet sen aiheuttamiin uhkiin. Anthropicin johtaja Dario Amodei kirjoitti hiljattain pitkän esseen, jossa hän pohti tekoälymallien kykyjen parantamisen hidastamista.
Kirjoituksen päämotiivi paljastui esseen lopussa: Kiinan kilpailukyvyn nopea kasvu tekoälymarkkinoilla. Jos hidastamme vauhtia vielä enemmän, Kiinan kommunistiseen puolueeseen liittyvät hankkeet etenevät ja luovat merkittävän kansallisen turvallisuusriskin, hän kirjoittaa.
Myös Global Times kiinnitti huomiota Amodein kirjoitukseen. Kiinalaislehden otsikon mukaan Yhdysvaltain ”teknologiaoikeisto” avaa kylmän sodan käsikirjaa. Essee kiinnitti huomiota oikeaan asiaan eli tekoälyn turvallisuuteen, mutta tarkkaavaisempi lukija huomaa esseen olevan täynnä Kiinaan kohdistuvia eristämissäännöksiä, kirjoittaa kiinalaislehti.
Johns Hopkinsin yliopiston professori Hal Brands kirjoittaa The Council on Foreign Relations-foorumin julkaisussa keinotekoisen superälyn (ASI) Yhdysvalloille aiheuttamasta dilemmasta. Hän pohtii siinä, millä keinoin Yhdysvallat säilyttää hegemoniansa tilanteessa, jossa se haastetaan superälyn kehittämisessä.
Yksi vaihtoehdoista on ”tavoitella ylivaltaa kiirehtimällä kohti superälyteknologiaa ja pitämällä kilpailijat loitolla”. Tämän strategian keinovalikoimaan Brandsin mukaan kuuluisivat kyberhyökkäykset, sabotaasi tai suorat iskut Kiinan tekoälyinfrastruktuuria vastaan. Niiden tarkoituksena olisi häiritä Pekingin edistymistä. Brands kuitenkin itse hylkää tämän strategian.
Amerikkalainen keskustelu osoittaa, että Yhdysvalloissa sen hegemonian menetys ymmärretään eksistentiaalisena kysymyksenä, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Maasta löytyy niin vastakkainasettelun kuin globaalin yhteistyön kannattajia.
Tekoälyn kehittäminen edellyttää uudenlaista globaalia hallintaa
Kiinan ehdottama BRICS-verkoston innovaatioihin tukeutuva taloudellinen perusta kattaa tekoälyn, erityistalousalueet ja palvelualat.
Jos ”neljän pioneerin” aloitteessa innovaatiot ovat perusta, niin kolmen muun tehtävänä on sopeuttaa globaali hallinta moninapaistuvan maailman teknologisen kehityksen vaatimuksiin. Nämä vaatimukset edellyttävät yhtäältä strategisen hallinnan globaalia keskittämistä, toisaalta strategisten päätösten toteuttamisvaltuuksien delegoimista alueille.
Strategisen hallinnan kannalta tärkeimpiä ovat BRICS-maiden yhteiset tavoitteet vahvistaa globaalin etelän edustusta YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Edustuksen lisäämisen tarkoituksena on luoda edellytykset meneillään olevien sotien rauhanomaiselle ratkaisemiselle ja globaalille vakaudelle.
Kiinassa erityistalousalueet syntyivät strategioiden toteuttamisen operatiivisen delegoinnin tuloksena. BRICS-maiden 18. huippukokouksen hyväksymässä New Delhin julistuksessa asetetaan yhdeksi tavoitteeksi hyödyntää erityistalousalueiden mahdollisuuksia BRICS-maissa. Tavoitteena on luoda tehokas infrastruktuuri ja virtaviivaistetut sääntelymenettelyt yritysten toiminnalle.
Globaali ”konsertti” ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
Myös Yhdysvalloissa lisääntyy sellaisten arvioiden määrä, joissa pohditaan uuden moninapaisen järjestyksen hallintaa. Georgetownin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Charles A. Kupchan esitteli hiljattain uutta hallintomalliaan laajassa Foreign Policy -lehden artikkelissa.
Hänen ehdotuksensa uudesta kansainvälisestä järjestelmästä on samanaikaisesti sekä keskitetty että alueellinen. Hän ehdottaa, että ylimmän tason koordinointiin ja valvontaan osallistuisi kuusi keskeistä maata ja yhteisöä: Kiina, Intia ja Venäjä sekä USA, Euroopan Unioni ja Japani. Käytännössä siis BRICS:n suuret jäsenmaat ja laajennettu G7.
Kupchan kutsuu malliaan globaaliksi ”konserttijärjestelmäksi”. Tällä ilmaisulla hän viittaa Wienissä vuonna 1815 pidettyyn Euroopan ”tanssivan kongressin” kokemuksiin. Kongressissa syntynyttä sopimusta alettiin nimittää ”Euroopan konsertiksi”. Sopimuksilla luotiin vallan tasapainojärjestelmä, jossa voimakkaat suurvallat pyrkivät valvomaan toisiaan.
Kiinan ja BRICS-maiden kannalta oleellista on, miten tällainen järjestelmä veisi eteenpäin globaalin etelän väestön hyvinvointia ja etelän valtioiden roolia globaalissa päätöksenteossa.
Globaalissa ”konserttijärjestelmässä” keskeisillä alueellisilla järjestöillä – Afrikan unionilla, Kaakkois-Aasian maiden ASEAN-yhteistyöjärjestöllä, Arabiliitolla ja Amerikan valtioiden järjestöllä OAS:lla – olisi pysyvät edustustonsa ”konsertin” päämajassa, missä se sitten sijaitsisikin. Suuret sivilisaatiot olisivat siten avustavassa asemassa.
Vaikka BRICS-maiden strategian kannalta pelkät pysyvät edustustot eivät ole alkuunkaan riittäviä, teknologisten innovaatioiden vaikutusten hallinta edellyttää sellaisen järjestelmän luomista, jossa yhdistyy keskitetyn strategisen johtamisen ja hajautetun operatiivisen yhteistyön periaatteet.
Otsikossa alkuperäinen kuva; Mohamedgu123, Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC-BY-SA-4.0 Muokattu tekoälyllä (ChatGPT/OpenAI).
