Itärajan sulkeminen asti on muokannut ja tuhonnut Itä-Suomen taloutta tavalla, joka näkyy myös arjessa. Pahiten nämä vaikutukset ovat kohdistuneet Etelä-Karjalan alueelle. Esimerkiksi Lappeenrannan ja Imatran talous oli vuosikymmeniä sidoksissa venäläiseen kasvavaan matkailuun, joka muodosti jopa puolet alueen matkailutuloista.
Päätökset sulkea raja ja lopettaa kaupankäynti Venäjän kanssa tehtiin poliittisista syistä, ja sen seuraukset ovat kohdistuneet raskaimmin juuri Itä-Suomeen.
Kun rajanylitykset putosivat yli 3,7 miljoonasta vuosittaisesta ylityksestä käytännössä nollaan, hotellien käyttöaste romahti ja palvelualojen liikevaihto supistui jyrkästi. Etelä-Karjalassa matkailutulot ovat laskeneet arviolta 40–50 prosenttia.
Hotellit ovat nyt puolityhjiä tai jopa lähes autioita. Ennen itärajan sulkemista samat hotellit olivat täynnä elämää. Moni matkailijoille palveluja tarjoava yritys on joko lopettanut tai korottanut hintoja.
Myös teollisuus on ollut suuri kärsijä nykyisestä tilanteesta. Venäjältä ei tule enää halpaa raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Lisäksi Saimaan kanavan sulkeminen on iskenyt Itä-Suomen teollisuuteen viennin Venäjälle päättyessä kokonaan. Venäjän viennin arvo on ollut useita miljardeja euroja vuosittain.
Valtion toimet Itä-Suomen tukemiseksi jääneet vähäisiksi
Valtioneuvosto on tehnyt ohjelman Itä-Suomen tukemiseksi, mutta siinä esitetyt toimenpiteet ovat kovin vähäisiä.
Ohjelma toteutetaan valtion nykyisten talousraamien puitteissa, eikä merkittäviä lisäresursseja ole osoitettu. Isoja investointeja Itä-Suomeen ei ole odotettavissa.
Vaikka yrityksiä kannustetaan investoimaan Itä-Suomeen, niin esimerkiksi datakeskukset eivät työllistä samalla tavalla kuin hotellit, koska datakeskukset eivät vaadi yhtä paljon henkilökuntaa eivätkä käytä valmistuttuaan paikallisia palveluja.
Myöskään ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen ei ainakaan heti auta alueen taloutta, koska valmistuville opiskelijoille ei Itä-Suomessa riitä työpaikkoja.
Yritys ratkaista Itä-Suomen ongelmia ilman itärajan avaamista ja suhteiden normalisointia Venäjän kanssa on hyvin vaikeaa ja jopa mahdotonta.
Onni Eteläinen
Kuva. Tuomas Vitikainen: Nuijamaan raja-asema, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA 4.0