Itärajan sulkeminen asti on muokannut ja tuhonnut Itä-Suomen taloutta tavalla, joka näkyy myös arjessa. Pahiten nämä vaikutukset ovat kohdistuneet Etelä-Karjalan alueelle. Esimerkiksi Lappeenrannan ja Imatran talous oli vuosikymmeniä sidoksissa venäläiseen kasvavaan matkailuun, joka muodosti jopa puolet alueen matkailutuloista.
Päätökset sulkea raja ja lopettaa kaupankäynti Venäjän kanssa tehtiin poliittisista syistä, ja sen seuraukset ovat kohdistuneet raskaimmin juuri Itä-Suomeen.
Kun rajanylitykset putosivat yli 3,7 miljoonasta vuosittaisesta ylityksestä käytännössä nollaan, hotellien käyttöaste romahti ja palvelualojen liikevaihto supistui jyrkästi. Etelä-Karjalassa matkailutulot ovat laskeneet arviolta 40–50 prosenttia.
Hotellit ovat nyt puolityhjiä tai jopa lähes autioita. Ennen itärajan sulkemista samat hotellit olivat täynnä elämää. Moni matkailijoille palveluja tarjoava yritys on joko lopettanut tai korottanut hintoja.
Myös teollisuus on ollut suuri kärsijä nykyisestä tilanteesta. Venäjältä ei tule enää halpaa raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Lisäksi Saimaan kanavan sulkeminen on iskenyt Itä-Suomen teollisuuteen viennin Venäjälle päättyessä kokonaan. Venäjän viennin arvo on ollut useita miljardeja euroja vuosittain.
Valtion toimet Itä-Suomen tukemiseksi jääneet vähäisiksi
Valtioneuvosto on tehnyt ohjelman Itä-Suomen tukemiseksi, mutta siinä esitetyt toimenpiteet ovat kovin vähäisiä.
Ohjelma toteutetaan valtion nykyisten talousraamien puitteissa, eikä merkittäviä lisäresursseja ole osoitettu. Isoja investointeja Itä-Suomeen ei ole odotettavissa.
Vaikka yrityksiä kannustetaan investoimaan Itä-Suomeen, niin esimerkiksi datakeskukset eivät työllistä samalla tavalla kuin hotellit, koska datakeskukset eivät vaadi yhtä paljon henkilökuntaa eivätkä käytä valmistuttuaan paikallisia palveluja.
Myöskään ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen ei ainakaan heti auta alueen taloutta, koska valmistuville opiskelijoille ei Itä-Suomessa riitä työpaikkoja.
Yritys ratkaista Itä-Suomen ongelmia ilman itärajan avaamista ja suhteiden normalisointia Venäjän kanssa on hyvin vaikeaa ja jopa mahdotonta.
Onni Eteläinen
Kuva. Tuomas Vitikainen: Nuijamaan raja-asema, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA 4.0
5 kommenttia julkaisuun “Itä-Suomen talous on ajettu nurkkaan”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”Päätökset sulkea raja ja lopettaa kaupankäynti Venäjän kanssa tehtiin poliittisista syistä.”
Tarkentaisin, että geopoliittisesta syystä. Suomi halusi liittyä länsirintamaan tavoitteenaan romahduttaa Venäjä Ukraina-projektin avulla. Natoon liittyminen, yms. on vaatinut paljon propagandaa eli Venäjän demonisoimista ja Ukrainaan liittyvien asioiden vääristelyä.
Valtamedia hehkuttaa päivittäin talouskasvua. Erityisesti puolustusteollisuudesta ollaan tekemässä varsinaista talousveturia. Ei sentäännihan uutta Nokiaa.
”Ennenvanhaan” talouskasvu korreloi suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Tänäpäivänä, jolloin kasvua syntyy vain aseteollisuudessa, tilanne näyttää kääntyneen päälaelleen..
Aseteollisuuden kasvu = kansalaisten pahoinvointia.
Järjetön tilanne itärajalla. Ja puhtaasti nykyisen hallituksen tekemä, mieti ketkä oli teon takana. Mahtaako raja aueta ennen uusia vaaleja vai vasta sen jälkeen tai ei koskaan. Jos Norja ja Viro sulkisivat myös rajan, niin sitten pitäisi ensin matkustaa Pohjois-Koreaan ja sieltä Venäjälle uutta siltaa pitkin.
Fakta on joka tapauksessa se, että Suomen johto paskat välittää itärajan ihmisistä. Jos jotain toivoisi, on se, että ihmiset itärajalla ihmiset nousivat kapinaan ja mielenosoitusiin. Mitään todellista syytä rajan sulkemiseen ei ole eikä ollut. Stubb ja Orpo porukoineen, olette kusipäitä.