Mistä uudet sotilaat jos kotiaresti houkuttelee totaalikieltäytymiseen?

Milloinkohan eliittimme huomaa luoneensa kansanarmeijan pohjaa jäytävän mahdollisuuden? Ase- ja siviilipalvelusta kokonaan kieltäytymisen voi näet hoitaa kotosalla!

Jos ei mene armeijaan tai suorita siviilipalvelusta, kieltäytymistä seuraa kuulustelu ja oikeudenkäynti, jota saa odottaa tavallisesti useita kuukausia, joskus jopa pari vuotta.

Oikeudenkäynnistä tuomion täytäntöönpanoon menee yleensä pari – kolme kuukautta. Tällainen totaalikieltäytyjä tuomitaan joko vankeuteen tai valvontarangaistukseen.

Käytännössä valvontarangaistus merkitsee sitä, että vankilan sijasta henkilö suorittaa rangaistuksen kotonaan valvontapannalla varustettuna. Tämä mahdollisuus on ollut käytössä vuodesta 2011 lähtien.

Lailla haluttiin ensisijaisesti luoda inhimillisempi ja yhteiskunnallisesti halvempi vaihtoehto lyhyille, ehdottomille vankeusrangaistuksille.

Valtaosassa tapauksista tuomio määrätään valvontarangaistuksena. Sen ehtona on se, että vankeinhoitoviranomaiset ovat tehneet selvityksen syytetyn soveltuvuudesta siihen ennen oikeudenkäyntiä. Pisimmillään tuomion kesto on 173 vuorokautta.

Kotiarestissa asunnosta saa poistua vain ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti töihin, opiskelemaan tai osallistumaan muuhun hyväksyttyyn ”tuomitun toimintaedellytyksiä tai sosiaalisia valmiuksia tukevaan tai edistävään” toimintaan.

Aseistakieltäytyjien liitosta kerrotaan, että varsin monenlainen toiminta, joka ylittää 10 tuntia viikossa, voi täyttää osallistumisvelvoitteen, työharjoittelu tai -kokeilu jne.

Valvontarangaistukseen tuomittu voi usein esimerkiksi jatkaa entisessä työ- tai opiskelupaikassaan rangaistuksensa aikanakin.

Työstä maksetaan samaa palkkaa kuin muulloinkin ja valvontarangaistusta suorittava kuuluu myös sosiaaliturvan piiriin.

Rangaistuksen luonteen vuoksi edellytyksenä on kuitenkin, että työ on aikataulujen ja työskentelypaikkojen suhteen hyvin ennakoitavaa.

Esimerkiksi mikään pitsakuskin tai asioimistulkin ammatti ei toki onnistu, kun työskentelypaikoista pitäisi sopia Rikosseuraamuslaitoksen kanssa jo ennen rangaistuksen alkua, ja niissä liikkumisesta laatia joka viikko yksityiskohtainen suunnitelma, liitosta selvennetään.

Aseistakieltäytyjien liiton mukaan ylivoimainen enemmistö totaalikieltäytyjistä on tuomittu pantarangaistukseen, yhteensä ainakin noin 500. Moni nuori ei vielä välttämättä tiedä tällaisesta mahdollisuudesta. Liitossa ei kuitenkaan koeta, että asiaa pidettäisiin jotenkin pimennossa, mutta eipä totaalikieltäytymisestä yleensäkään armeijan tai muiden viranomaisten tiedotusmateriaaleissa huudella.

Jos ja kun eliitti hoksaa millainen laki tuli säädetyksi, ei ihme jos kauhukuvat alkavat vilistä sen silmissä. Jos ja kun tällainen kotiaresti yleistyy kovin, esiin nousee väkisinkin kysymys, mistä otetaan sotilaat jatkossa. Onhan sitä vuosikaudet toitotettu, että Venäjä kohta hyökkää maahamme.

Harmaita hiuksia valtaapitäville tuo sekin, että terveydellisin syin vapauttaminen on nykyään hyvin yleistä. Noin neljännes ikäluokasta saa nykyään C-luokituksen: monet heistä ilman että heillä olisi mitään ulospäin näkyvää tai vaikkapa opiskelun ja työnteon estävää vammaa tai sairautta.

Terveydentilan C-luokitus (eli niin sanotut C-paperit) tarkoittaa puolustusvoimien palveluskelpoisuuden arvioinnissa vapautusta varusmies- tai siviilipalveluksesta rauhan aikana.

Luokituksen saanut henkilö siirretään suoraan varareserviin. Henkilöllä on oltava todettu sairaus, vamma tai ominaisuus, joka rajoittaa merkittävästi hänen toimintakykyään armeijaolosuhteissa.

Puolustusvoimien tilastojen mukaan ylivoimaisesti yleisin syy (yli puolet tapauksista) ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Näitä ovat esimerkiksi vakava masennus, vaikeat ahdistus- tai sopeutumishäiriöt sekä toimintakykyä selvästi alentava adhd.

Suomen Nato-jäsenyys on kasvattanut aseista kieltäytyjien määrää. Vuoden 2022 piikistä, luvut ovat nyttemmin tasaantuneet ollen edelleen historiallisen korkeita.

 

Kuva:Rikkoutunut kivääri, sodan vastustajien kansainvälinen symboli. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA 4.0

 

 

Vastaa