Jauri Varvikko: Suomi on unohtanut diplomatian itäänpäin

Naapuriseuran kesätapahtumassa Karkilassa launtaina puhunut seuran puheenjohtaja Jauri Varvikko arvosteli presidentti Alexander Stubbia itään kohdistuvan diplomatian unohtamisesta kokonaan.

”Jos Stubb kehottaa suomalaisia olemaan aktiivisia ja maksimoimaan vaikutusvaltamme, niin tottahan toki se tarkoittaa vaikutusvallan maksimoimista myös idän suuntaan”.

Varvikko piti heikkouden osoituksena, jos Suomi jättää asioiden hoidon pelkästään Euroopan unionin ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen hoidettavaksi.

”Jos Suomi luo vahvaa eurooppalaista toimijuutta ja transatlanttista yhteyttä, niin miksi ihmeessä sen ei pitäisi kantaa huolta myös vahvasta yhteydestä itänaapuriimme”, kysyi Varvikko.

Kesätapahtuman avauspuheessaan Naapuriseuran puheenjohtajaksi vuoden alussa valittu Jauri Varvikko totesi uhan ydinaseiden laajasta käytöstä kasvaneen.

”Ydinaseita koskevia sopimuksia ei ole enää voimassa eikä ole mitään merkkejä pyrkimyksistä aseistuksen vähentämiseksi ja jännityksen lieventämiseksi. Suomikin on tässä mukana muutettuaan lakinsa ydinaseet salliviksi. USA:n kanssa tehty DCA-sotilaallinen yhteistyösopimus mahdollistaa, että USA voi tarpeen vaatiessa tuoda niitä myös Suomeen”, totesi Varvikko.

Venäjä joutuu nyt Varvikon mukaan varautumaan myös siihen, että Suomessa olevissa USA:n tukikohdissa ja Suomessa käyvissä USA:n lentokoneissa ja laivoissa voi mahdollisesti olla ydinaseita.

”DCA-sopimus merkitsee myös sitä, että kriisitilanteessa Suomea koskeva ulkopolitiikka ja sotimista koskeva päätöksenteko on USA:n eikä meidän käsissämme. Nato-jäsenyyden ja DCA-sopimuksen seurauksena on myös se, että Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Naton itäisellä rajalla, tässä tapauksessa Suomen rajan tuntumassa”, muistutti Varvikko.

”Ukrainan sota hallitsee Eurooppaa”

Varvikko totesi myös, että Eurooppaa hallitsee Ukrainassa käytävä sota.

”Suomi on liittynyt Natoon ja valtioiden voimavarat on suunnattu sotateollisuuteen ja sotimiseen. Nato-maat ovat kyseenalaistamatta hyväksyneet USA:n vaatimuksen, jonka mukaan asevarusteluun on käytettävä vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteesta”.

Varvikko totesi myös, että Ukrainan sotaan ja sotavarusteluun käytettävät voimavarat ovat johtaneet ja tulevat johtamaan valtaviin budjettileikkauksiin muilla sektoreilla, sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa että koulutuksessa ja kulttuurissa.

”Seurauksena on huono ja epätasa-arvoinen yhteiskunta”.

Suomi ei saa jäädä odottelemaan, että sen turvallisuus paranisi

Naapuriseuran puheenjohtaja viittasi puolustusvoimien uuteen selontekoon, jossa on arvioitu Suomen toimintaympäristöä 2040-luvulla.

”Suomella on selonteon mukaan kriisitilanteessa riski joutua suurvaltakamppailun takia muusta EU:sta irti olevaksi saarekkeeksi unionin koillislaidalle. Tämänlaisen Suomen tulevaisuus on epävarma, geopoliittisesti hektinen ja rauhaton. Tämänlainen kehitys ei ole Suomen edun mukaista”, totesi Varvikko.

Varvikko mainitsi presidentti Stubbin jakavan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ytimen kolmeen osaan, kansalliseen etuun ja turvallisuuteen, eurooppalaiseen vastuuseen ja globaaliin vaikuttamiseen.

”Stubbin mielestä meidän ei pidä käpertyä pitämään huolta vain omasta turvallisuudestamme, koska sitä ei muka ole ilman eurooppalaista turvallisuutta. En ole samaa mieltä”.

Suomi ei Varvikon mukaan voi jäädä odottamaan, että sen turvallisuutta koordinoitaisiin tai että EU, Nato tai YK ylikuormittaisivat maanpuolustuksen periaatteita.

”Jos Stubb kehottaa suomalaisia olemaan aktiivisia ja maksimoimaan vaikutusvaltamme, niin tottahan toki se tarkoittaa vaikutusvallan maksimoimista myös idän suuntaan. On heikkoutta jättää asioiden hoito pelkästään kansainvälisten järjestöjen hoidettavaksi”.

Suomen on itse pidettävä huolta Venäjä-suhteistaan

Varvikko piti välttämättömänä, että Suomi ja suomalaiset hoitavat asioita myös itse ja eri tahoilla.

”Suomen on hoidettava Venäjä-suhteensa omatoimisesti. Sen ei tarvitse tapahtua pelote edellä. Meidän ei ole tarve käyttää Nato-korttia, meidän ei ole tarvis julistaa arvovalintojamme. Me emme tarvitse selkänojia tai puolenosoituksia suomalaisvenäläisten suhteiden kehittämiseksi”.

Euroopan tulevaisuuden pohjana on Varvikon mukaan oltava sotimisen sijaan diplomatia, vakaa politiikka ja kansainvälinen yhteistyö.

”Jos Suomi luo vahvaa eurooppalaista toimijuutta ja transatlanttista yhteyttä, niin miksi ihmeessä sen ei pitäisi kantaa huolta myös vahvasta yhteydestä itänaapuriimme”, kysyi Varvikko.

Valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka pohjautuu Varvikon mukaan normaalisti sotilaalliseen kyvykkyyteen, diplomatiaan, jännitteiden hallintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön.

”Suomessa ja monissa muissakin maissa muut ulkopolitiikan elementit on jätetty syrjään ja vain sotilaalliset näkökohdat ovat jäljellä. Tällä tavoin Suomen turvallisuuteen liittyvät asiat päätetään muissa pöydissä kuin omissamme”.

”On siirryttävä yhteistyöhön ja diplomatiaan”

Yhteiskuntien rauhallisen ja tasa-arvoisen kehityksen mahdollistamiseksi sotapolitiikasta on siirryttävä yhteistyöhön ja diplomatiaan, korosti Varvikko.

”Sota Ukrainassa on saatava loppumaan mahdollisimman pian. Sen jälkeen on ryhdyttävä rakentamaan uutta eurooppalaista diplomatiaan, yhteistyöhön ja vuoropuheluun perustuvaa turvallisuusjärjestelmää”.

”Jotta Suomi ei joudu loputtoman epävarmuuden ja epävakauden tielle, pitää vastakkainasettelua vähentää. Suomen turvallisuusympäristön muuttaminen tapahtuu vain diplomatian ja yhteisen ymmärryksen keinoin. Diplomatia ja keskinäinen kanssakäyminen tarkoittavat siis riskien vähentämistä. Niille on oltava aina tilaa”.

Varvikko kysyi myös, miten Suomi ja suomalaiset voisivat siis itse aktiivisesti tehdä tulevaisuudesta paremman.

Naapuriseura on esimerkki yhteistyöstä

Naapuriseuran tehtävänä on Varvikon mukaan osoittaa, että yhteistyö Venäjän ja venäläisten kanssa on mahdollista.

”Tehtävänämme on antaa esimerkkiä, miten naapuruussuhteita voidaan parhaimmillaan hoitaa ja näyttää, että vuoropuhelu on mahdollinen. Sen ei tarvitse, eikä pidä tapahtua pelkästään kansainvälisten järjestöjen kautta”.

Suomea ei ole Varvikon mukaan tarvis viedä kuilun partaalle.

”Suomen ja Venäjän rajasta ei ole tarvis tehdä vastakkainasettelun rajaa. Rajan ei ole tarvis olla sotilaallinen tai vihamielinen. Suomen ja Venäjän välinen raja voi olla Nato-raja tai EU-raja, mutta se on ensisijaisesti Suomen ja Venäjän raja ja siksi kansallisen edun ja turvallisuuden pitää tulla ennen muita tai muiden etuja. Puolin ja toisin”, totesi Varvikko.

Naapuriseuran kesätapahtuma järjestettiin tänä vuonna Karkkilan Högforsin ruukkialueella, joka perustettiin rautamalmin jalostusta varten vuonna 1820.

Toista sataa Naapuriseuran jäsentä osallistui tapahtumaan, jossa seuran puheenjohtajan Jauri Varvikon ohella puhuivat Venäjän suurlähettiläs Pavel  Kuznetsov, seuran perustaja ja kunniapuheenjohtaja Mauno Saari ja Naapuriseuran sanomien päätoimittaja Jaakko Laakso.

Kesätapahtuman kohokohtiin kuului Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin myöntämän kunniamerkin luovuttaminen seuran kunniapuheenjohtaja Mauno Saarelle. Kunniamerkin luovutti suurlähettiläs Kuznetsov.

Naapuriseuran sanomat julkaisee tiistaina Venäjän suurlähettilään kesätapahtumassa esittämän katsauksen kansainväliseen tilanteseen ja Venäjän ja Suomen suhteiden nykytilaan.