Ukrainan ja Puolan suhteet kärjistyivät diplomaattiseen kriisiin sen jälkeen, kun presidentti Volodymyr Zelensky allekirjoitti 26. toukokuuta asetuksen, jolla maan armeijan eräälle erikoisoperaatiota tekevälle yksikölle myönnettiin äärinationalistisen UPA:n ”sankarien” kunnianimi. Zelensky perusteli päätöstä osana pyrkimystä palauttaa Ukrainan asevoimien historialliset perinteet.
UPA on lyhennys (Ukrainska Povstanska Armiia), joka suomeksi tarkoittaa Ukrainan ”kansannousun armeijaa”.
Ukrainan nykyjohto on valkopessyt äärinationalistien sotilaallista taistelujärjestöä UPA:ta yrittäen korostaa sen osuutta maan itsenäisyystaistelussa. Samalla on haluttu unohtaa järjestön tiiviit yhteydet Hitlerin Saksaan ja ylipäänsä äärioikeistolaisiin nationalisteihin, jotka surmasivat noin 100 000 puolalaista Volhyniassa ja Itä-Galiciassa.
Pelkästään Volhyanissa tapettujen siviilien määrä lasketaan olleen 40 000 ja 60 000 välillä.
Kyse oli vuonna 1942–1945 tehdyistä etnisistä puhdistuksista, joita Puola kutsuu kansanmurhaksi. Natsi-Saksan miehityksen aikana Ukrainassa murhattiin jopa 1,5 miljoonaa juutalaista, joiden tuhoamiseen myös UPA:n jäsenet osallistuivat aktiivisesti.
UPA:n molempien sotilaallisten siipien johtajista Andri Melnykistä ja Stepan Banderasta on tehty Ukrainassa viime vuosien aikana kansallissankareita.
Banderan johtaman siiven jäsenet taistelivat Saksan armeijan Nachtigall- ja Roland-pataljoonissa Neuvostoliittoa vastaan. Melnykin johtaman sotilaallisen siiven jäsenet ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi Waffen-SS:n Galicia-divisioonaa perustettaessa.
Molemmat UPA:n sotilaalliset siivet taistelivat myös Puolan vastarintaliikettä vastaan. UPA on edelleen yksi Puolan ja Ukrainan suhteiden arkaluonteisimmista kysymyksistä.
Puolan presidentti vaatii Zelenskyä luopumaan kunniamerkistä
Puolassa tapauksesta närkästyttiin jopa siinä määrin, että presidentti Karol Nawrocki ilmoitti haluavansa ottaa pois Zelenskylle myönnetty Valkoisen kotkan ritarikunnan kunniamerkki.
”Valitettavasti presidentti Zelenskyi on osoittanut, että Ukraina, kun ottaa huomioon sen mentaliteetin ihannoida Ukrainan kansannousun armeijan rosvoja ja murhaajia, ei ole valmis osaksi eurooppalaista perhettä”, Nawrocki sanoi perjantaina.
Entinen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Lech Wałęsa reagoi vieläkin terävämmin: ”Kunnioittamalla UPA:n rosvoja Ukrainan presidentti on loukannut minua ja kaikkia murhattuja maanmiehiämme”. Walesa ilmoitti myös poistaneensa Ukrainan lipun takkinsa rinnuksesta.
Historioitsijana ja Puolan kansallisen muisti-järjestön entisenä johtajana presidentti Nawrocki on toistuvasti sanonut, ettei historiallisia kysymyksiä pitäisi sivuuttaa Ukrainan kanssa tehtävän yhteistyön nimissä. Hän on myös vaatinut, että Volhynian verilöylyn ja sen aiheuttamien uhrien tunnustaminen on keskeinen kysymys maiden suhteissa.
Ukrainassa vähättely jatkuu
Ukrainassa maan kansallisen muistin instituutin entinen johtaja, parlamentin jäsen Volodymyr Viatrovych Euroopan solidaarisuusryhmästä, on vähätellyt syntynyttä kiistaa. Hänen mielestään Ukrainan presidentin päätös nimetä erikoisoperaatiojoukkojen eliittiyksikkö UPA:n ”sankarien” mukaan ei koske Puolaa millään tavalla.
Lvivin pormestari Andrii Sadovyi puolestaan pilkkasi Puolan presidentin Nawrockin esitystä ottaa pois Ukrainan presidentiltä Valkoisen kotkan ritarikunnan kunniamerkki. Hän totesi olevansa utelias näkemään, miten Nawrocki käy hakemassa Zelenskyiltä pois tämän saaman kunniamerkin.
Sadovyi kehotti Puolan presidenttiä keskittymään Ukrainan armeijan tukemiseen ellei sitten löydy tarpeeksi viisautta lakata puuttumasta Ukrainan sotilasyksiköiden nimiin.
Kiistoja syvemmälläkin
Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että Puolan ja Ukrainan välinen kiista heijastelee laajempaa muutosta Puolan politiikassa.
Vaikka Ukrainan sodan kannatus on edelleen vahvaa, sodan aiheuttama väsymys, kiistat halpojen ukrainalaisten maataloustuotteiden tuonnista Puolaan, maassa olevien ukrainalaisten sosiaalietuuksista ja historiallisista tapahtumista ovat mutkistaneet tähän saakka poikkeuksellisenkin yhtenäistä Ukraina-konsensusta.
On todennäköistä, että Zelenskyn päätös johtaa jatkossa taustalla olevien sosiaalisten ja taloudellisten kiistojen entistä voimakkaampaan esiintuloon. Tähän viittaavat useiden puolalaispoliitikkojen voimakkaat reaktiot, joissa vaaditaan Puolalta tiukempia diplomaattisia toimia Kiovaa vastaan.
Kuva: Voboda (lat.), lähde, Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 3.0
5 kommenttia julkaisuun “Ukrainan ja Puolan suhteet kriisissä”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Itä-Euroopan maissa – ja varsinkin Ukrainassa – esiintyvät natsisympatiat olisivat hyvä aihe tutkivalle journalismille. Millaisista historiallisista ja tämänhetkisistä syistä natseja pidetään arvossa? Sama ilmiö vaikuttanee Virossa.
Valitettavasti tutkivaa journalismia ei valtamediassa enää esiinny. Kiusallisia asioita halutaan karttaa. Suomi-neito sulkee silmänsä ja kääntää tyynyä.
Neuvostoliiton aika vaikuttaa tietysti. Varmasti on hampaankolossa jotain aiheellista siltä ajalta, mutta käsittääkseni historiaa on kirjoitettu myös uusiksi venäläisten mustamaalaamiseksi. Jos historiasta haluaa kaivaa ongelmia, niin löytyyhän niitä puolin ja toisin. Natsien tekemät etnisyyteen perustuvat murhat ovat silti aivan oma lukunsa. Ne (ja muut vastaavat, jos on) pitäisi tunnustaa ja niitä pitäisi pyytää anteeksi. Tekijät ovat haudassa, mutta ele auttaisi tässä ajassa eläviä.
Suomen natsiveljeily ennen sotia ja niiden aikana muistuttaa muuten paljon tätä aikaa. Ei Suomi silloinkaan vihannut tai ylenkatsonut juutalaisia, mutta neukkuja (ukrainalaiset mukaan lukien) sitäkin enemmän – aivan kuten aseveljensä saksalaiset natsit. Silloinkin oli isossa kuvassa kysymys Venäjän (tarkemmin sanoen Neuvostoliiton) nujertamisesta; samalla tavalla kuin nytkin paitsi että nyt Venäjällä on enemmän vihollisia (ei tosin rintamalla sentään ainakaan vielä).
Eli mongolien, Ruotsin kuninkaiden, Napoleonin ja Hitlerin seuraajia tässä ollaan. Luullakseni tämä ymmärretään Venäjällä. Tarkentakaa, jos meni väärin.
Hitlerin, Zelenskyin, Banderan ja Melnykin aatemaailmat sopivat hyvin yhteen ainakin mitä tulee rasismiin ja inhoon venäläisväestöä kohtaan, ja varmaan sitten myös puolalaisia kohtaan. Kaikesta päätellen myöskin EU- ja Nato-maiden johtajat ovat asenteiltaan samoilla linjoilla. Puolan presidentti ja monet muutkaan tosin tuskin vihaavat puolalaisia, mutta venäläisiä hekin tietysti.
Joko puolalaisetkin ovat tulleet järkiinsä? Lopulta Ukraina jää yksin, kunhan ensin lopettavat tyhmän sotimisen Venäjää vastaan.
Enpä veikkaisi vielä, sillä valtaa pitävä pääministeri Donald (!) Tusk on EU:n ja Zelenskin miehiä..