Datakeskukset voivat aiheuttaa energiakriisin

Yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Mäntylä on tietokirjailija Kangasalalta. Hän on perehtynyt datakeskuksiin. Naapuriseuran sanomat julkaisee tänään Mäntylän kirjoituksen datakeskusten jättiläismäisestä energiankulutuksesta, joka nykynäkymin johtaa mittaviin sähkön hinnan korotuksiin ja energiakriisiin.

* * *

Datakeskusvyöry etenee Suomessa kuten muuallakin maailmassa: luvataan huipputeknologiaa, työpaikkoja, kaukolämpöä ja verotuloja.

Muutaman vuoden kuluttua huomataan katteettomat lupaukset, tuntuva sähkön hinnan nousu ja ympäristöhaitat, eikä luvattuja työpaikkoja ja verotuloja tule.

Markkinavoimaisen kasvun jatkuessa syntyy laaja energiakriisi.

Pirkanmaalla on jo viisi datakeskusta. Niistä kolme on keskitetty Tampereelle. Kaksi on tulossa Kangasalle sekä Nokialle, Valkeakoskelle, Akaaseen ja Mänttä-Vilppulaan yksi kuhunkin. Niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi satoja megawatteja eli enemmän kuin Olkiluodon yhden ydinvoimalan sähköntuotanto.

Kunnat joutuvat päättämään ottavatko ne alueilleen datakeskuksia. Kunnilla on kaavoitusmonopoli ja päätösvalta rakennusluvista. Kyse on jättiläismäisistä hankkeista, eikä kunnissa välttämättä ole riittävää tietoa ja ymmärrystä päätöksentekoon.

Kunnat uskovat informaatiotekniikan yhtiöiden propagandaan auvoisasta tulevaisuudesta. Alan suuryritykset tietävät Suomen kuntien heikon taloudellisen tilanteen ja käyttävät sitä hyväkseen. Velkaantuneessa kunnassa mikä tahansa investointi otetaan riemuiten vastaan.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan “Kangasala haluaa olla mukana rakentamassa Suomen digitaalista tulevaisuutta.”

Kangasala soveltuukin hyvin datakeskusten sijaintipaikaksi, sillä kunnan läpi kulkee valtakunnallisesti tärkeä 440 kilovoltin suurvoimalinja. Business Kangasala Oy:n tiedotteen mukaan ”…rakentamisvaihe tuo investointeja ja työllisyyttä, ja toiminnan aikana hankkeet voivat tuoda alueelle uusia työpaikkoja, kiinteistöverotuloja sekä mahdollisuuksia hukkalämmön hyödyntämiseen kaukolämpöverkossa.”

Lupauksista huolimatta Kangasalla on jo nähty ensimmäiset protestit datakeskuksia vastaan. Kunta aikoi kaavoittaa datakeskuksen Kyötikkälään alueelle, joka on aikoinaan myyty kunnalle virkistyskäyttöön. Hanketta vastustava adressi kokosi muutamassa viikossa 1 800 allekirjoitusta.

Kangasalan protesti ei jää viimeiseksi. Monissa maissa ja paikallishallinnoissa on alettu rajoittaa tai jopa kieltää datakeskusten rakentamista, kun haitat ovat tulleet ilmeisiksi. Kokemukset ulkomailta leviävät yleiseen tietoisuuteen.

Työllistävä vaikutus on jäänyt huomattavasti luvattua vähäisemmäksi, hukkalämmön talteenotto lämmitykseen ei ole toiminut ja ennen kaikkea sähkön hinta on noussut. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä, ja kulutuksen kasvaessa hinta nousee.

Sähkönkulutuksen kasvua on paikattu monissa maissa lisäämällä fossiilienergian tuotantoa. Vihreä siirtymä ja datakeskukset eivät sovi yhteen. Datakeskukset eivät ole huipputeknologiaa ja digitaalista tulevaisuutta, vaan it-alan tuotantoketjun energiaa kuluttavaa ja ympäristöä saastuttavaa bulkkituotantoa.

Alan suuryhtiöt pyrkivät ulkoistamaan datakeskuksia maihin, joissa on halpaa sähköä ja vettä. Tällaisia ovat mm. Kanada, Ruotsi, Norja, Sveitsi ja Suomi.

Ulkoistamista on kiihdyttänyt Yhdysvalloissa monen osavaltion päätös kieltää tai rajoittaa rakentamista niiden alueelle.

Sijoituspaikka kaukana Yhdysvalloista ei haittaa, koska datakeskukset ovat täysin kauko-ohjattuja. Paikan päällä on vain peltihalli sekä huolto-, siivous- ja vartiointihenkilökuntaa.

Irlannin onnettomuutena ovat vähäiset vesivarat ja ydinvoiman puute

Euroopan maista pahiten on tyrinyt Irlanti. Se on esiintynyt Euroopan unionin eli EU:n mallimaana ja suorastaan houkutellut it-alan yrityksiä alhaisen verotuksen, tukiaisten ja halvan työvoiman avulla.

Datakeskusten tullessa Irlanti uskoi it-yhtiöiden lupauksiin jopa sadasta tuhannesta työpaikasta. Nyt maassa on 139 datakeskusta ja Euroopan kallein sähkö 0,41e/kWh (Eurostat 23.5.26).

Datakeskukset hotkivat neljänneksen maan sähköntuotannosta eli 7,7 Gwh. Se on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Ennusteiden mukaan niiden osuus kulutuksesta nousee kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä. Siksi sähkön hinta jatkaa nousuaan ja lähivuosina jokainen irlantilainen kotitalous maksaa sähköstä 300-600 euroa vuodessa nykyistäkin enemmän.

Uusiutuvaa energiaa tukevan Beyond Fossil Fuels -järjestön Jill McArdle sanoo raportissaan, että irlantilaiset kotitaloudet maksavat sähkölaskuissaan raskasta piiloveroa datakeskuksille.

Irlannin sosialidemokraattisen puolueen johtaja Cian O’Callaghan sanoo maan joutuneen energiakriisiin:

”Hallitus on ajautunut tuomiopäivän kierteeseen, jossa se hoippuu kriisistä toiseen yrittäessään alentaa energian hintoja.”

Irlannin johtava sanomalehti The Irish Times on laskenut, että lupaukset
datakeskusten tuomista työpaikoista eivät ole toteutuneet. Todellinen työpaikkojen määrä on 3 300 eli noin 23 työntekijää yhtä maan 139 datakeskusta kohti.

Irlannin onnettomuutena ovat vähäiset vesivoimavarat eikä ydinvoimaa ole lainkaan. Datakeskusten pakottama sähköntuotannon lisäys on saatu aikaan fossiilisten polttoaineiden sekä Britannian tuontisähkön avulla.
Aurinko- ja tuulivoima eivät ole riittäneet kattamaan lisääntynyttä sähkökulutusta.
Vihreä siirtymä on Irlannissa peruttu.

Maailmassa on jo yli 11 000 datakeskusta

Maailmassa on yli 11 000 datakeskusta. Eniten niitä on Yhdysvalloissa, peräti 5 426. Suuri määrä, sähkön hinnan nousu ja ympäristöhaitat ovat johtaneet rakentamisen rajoituksiin ja kieltoihin. Jo 20 osavaltiota on kieltänyt niiden rakentamisen alueelleen ja seitsemän on aloittanut rajoitustoimet. Viimeksi kielto astui voimaan Kaliforniassa, jossa sijaitsee kuuluisa Piilaakso.

Yhdysvaltalaiset it-yhtiöt alkoivat siirtää datakeskuksia naapurimaahan Kanadaan, jossa on halpaa sähköä ja paljon vesivoimaa. Maassa on 293 datakeskusta, jotka ovat lähes poikkeuksetta yhdysvaltalaisomistuksessa, ja lisää on tulossa.

Ensi alkuun Kanadan provinssit ja kunnat ottivat datakeskuksia innoissaan vastaan. Sähkön hinnan nousu ja ympäristöhaitat ovat kääntäneet yleisen mielipiteen vastaan.

Quebecin suuri sähköyhtiö Hydro-Quebec ilmoitti keväällä peräti kaksinkertaistavansa datakeskusten sähkön hinnan. Albertan suuri sähköyhtiö Capital Power ilmoitti samasta syystä kesäkuussa kolminkertaistavansa sähkön hinnan.

Vancouverissa Brittiläisessä Kolumbiassa 15 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen kolmea suurta datakeskusta vastaan, jotka kuluttaisivat 150 megawattia sähköä. Mielenosoituksia Vancouverissa on ollut tänä vuonna jo kahdesti.

Provinssissa on jo 36 datakeskusta, jotka kuluttavat niin paljon sähköä, että Yhdysvaltojen puolelta joudutaan tuomaan hiilivoimalla tuotettua sähköä.

Pahiten Kanadassa on epäonnistunut Albertan provinssi. Se houkutteli keskuksia niin paljon, että nyt 90 prosenttia Kanadan toteutuneesta ja suunnitellusta datakeskusten sähkönkulutuksesta on Albertassa. Yhteenlaskettu kulutus olisi huimaavat 12,6 GWh eli lähes tuplasti Irlannin datakeskusten verran.

Useiden gallupien mukaan Kanadan yleinen mielipide on kääntynyt datakeskuksia vastaan. Radioyhtiö CBC:n viime viikon gallupin mukaan 68 prosenttia kanadalaisista suhtautuu niihin kielteisesti ja vain 15 prosenttia kannattaa. Yksityinen CTV-kanava mittasi jo alkukeväällä enemmistön olevan kääntymässä datakeskuksia vastaan.

Ruotsissa ja Norjassa paikallispoliitikot ensin riemuitsivat – nyt mielipide muuttumassa

Ruotsissa ja Norjassa tapahtumat ovat edenneet aika samoin kuin Kanadassa. Ensi alkuun pohjoisen paikallispoliitikot olivat riemuissaan, mutta kritiikin yltyessä mielipiteet ovat alkaneet muuttua. Pohjois-Ruotsi ja Norja ovat tärkeitä, koska suurista vesivoimaloista tuodaan sähköä Suomeen.

Ruotsissa on tällä hetkellä 122 datakeskusta ja Norjassa 112. Affärsvärlden -lehden mukaan ne kuluttavat enemmän sähköä kuin kaikki Ruotsin ydinvoimalat yhteensä kykenevät tuottamaan.

Lehti toteaa, että sähkön hinta Ruotsissa on noussut ja nousee vielä lisää. Uusia työpaikkoja syntyy huomattavasti luvattua vähemmän, ja lopulta datakeskukset vievät enemmän työpaikkoja kuin syntyy uusia:

”Datakeskukset ovat erittäin pääomavaltaista tuotantoa. Ne vaativat miljardien investointeja palvelimiin ja infrastruktuuriin, mutta kun ne ovat toiminnassa, tarvitaan suhteellisen vähän työntekijöitä. Tekoäly luo voittajia ja häviäjiä.

”Riskinä on, että datakeskukset lisäävät sähkölaskuasi – ja vievät työpaikkasi”, kirjoittaa Affärsvärlden.

Lehti perustaa arvionsa yhdysvaltalaisen Goldman Sachs –pankin laskelmiin, joiden mukaan perinteinen teollisuus saa aikaan samalla energiankulutuksella kuusi kertaa enemmän työpaikkoja kuin datakeskukset. Lehti pitääkin suurena virheenä Ruotsin hallituksen päätöstä 2017 houkutella datakeskuksia maahan tuntuvien veronkevennysten avulla.

Lisää datakeskuksia pitää saada riskeistä välittämättä.

Pohjoinen Skellefteå haluaa jättimäisen EdgeConneXin gigawatin datakeskuksen. Skellefteån kaupunginjohtaja Kristina Sundin Jonsson toivottaa EdgeConneXin tervetulleeksi. Norjan Narvik puolestaan haluaisi 500 megawatin Nscalen laitoksen. Kaupunginjohtaja Lars Norman Andersen pitää Nscalea Narvikin seudulle ”merkittävänä ja iloisena läpimurtona.”

Narvikin ja Skellefteån kaksi laitosta kuluttaisivat enemmän sähköä kuin Olkiluodon kolme ydinvoimalaa pystyvät yhteensä tuottamaan. Pohjois-Ruotsin ja Norjan vesivoimalaitokset ovat tärkeitä myös Suomelle, koska niiden sähköä tuodaan Suomeen. Sikäläinen sähkön hinnan nousu nostaa väistämättä hintaa myös Suomessa.

Sveitsissä on halpaa vesivoimaa ja siksi jo 120 datakeskusta

Sveitsissä on tarjolla halpaa vesivoimalla tuotettua sähköä ja siksi jo 120 datakeskusta. Ne kuluttavat Euroopassa toiseksi eniten sähköä maan sähköntuotannosta, kahdeksan prosenttia eli 860 megawatin verran vuonna 2026. Se vastaa Loviisan ydinvoimaloiden koko sähköntuotantoa.

Swiss Observer -verkkojulkaisu arvioi, että datakeskusten osuus maan sähköntuotannosta nousee 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Erityisen suuri keskittymä on Zürichin kaupungissa. Datakeskuksia on siellä 36 ja ne vievät tilaa 16 jalkapallokentän pinta-alan. Sähköä ne kuluttavat saman verran kuin Helsingin kokoinen Zürichin kaupunki.

Konservatiivisessa Sveitsissä ja nimenomaan Zürichin kantonissa on nähty ensimmäiset datakeskusten vastaiset mielenosoitukset. Sanomalehti Tages-Anzeiger kertoo syynä olleen valtavasti kasvanut sähkön ja vedenkulutus sekä ympäristöhaitat.

Tages-Anzeiger kertoo myös, että datakeskukset salaavat todellisen energiankulutuksensa. Vain seitsemän datakeskusta on saanut SDEA-sertifikaatin, jolla ne sitoutuvat kertomaan sähkönkulutuksensa. Lehden gallupin mukaan neljä viidestä sveitsiläisestä haluaa lisää läpinäkyvyyttä datakeskusten energiankulutukseen.

Sveitsin suurin sanomalehti Neue Zürcher Zeitung on arvostellut pyrkimystä houkutella datakeskuksia maahan tukiaisten ja huomattavien veronkevennysten avulla. Lehti otsikoi: ”Suurimmat sähkönkuluttajat saavat rahaa liittovaltiolta ja hyötyvät halvemmasta sähköstä”.

Suomen halpa sähkö ja vesivoima houkuttelevat datakeskuksia

Suomessa oli vuoden 2025 tilaston mukaan ”vain” 43 datakeskusta. Ne kuluttivat 1,6 terawattituntia sähköä. Tämä vastasi noin kahta prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Yhdysvaltalaiset it-alan suuryritykset ovat kritiikin ja vastustuksen koventuessa
maailmalla huomanneet Suomen halvan sähkön ja vesivoiman. Siksi datakeskusten määrä kasvaa nopeasti. Lokakuun alussa Suomessa oli toiminnassa tai suunnitteilla 186 keskusta 101 kuntaan.

Suuret it-yritykset käyttävät hyväkseen Suomen kuntien heikkoa taloutta ja kuntapäättäjien ymmärtämättömyyttä modernia informaatiotekniikkaa koskevan teollisuuden monimutkaisista rakenteista.

Suomen kaltaisen perässähiihtäjän ei tarvitsisi toistaa etujoukon erehdyksiä. Sähkösyöppöjen datakeskusten kasvulle voidaan panna jarruja, mutta se edellyttää yleisen edun ymmärtämistä.

Kuntapäättäjät ovat ratkaisevassa asemassa. Heidän pitäisi nähdä kunnan rajojen yli se, ovatko muutamat kymmenet työpaikat ja vähäinen verotulojen kasvu isompi asia kuin ilmeinen datakeskusten aiheuttama energiakriisi. Uutiset maailmalta kertovat, että sellainen on tulossa. Siinä rytinässä unohtuvat joutavat vihreät siirtymät.

Kirjoitus perustuu Vasen kaista -julkaisussa 9.9.2026 julkaistuun artikkeliin.

Otsikkokuva: Florian Hirzinger, Server room in CERN, lähde: Wikimidia Commons, lisenssi CC-BY-SA-3.0

Kuva tekstissä: Christopher Bowns, Virginia Tech-datakeskus, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA-2.0