Putin talousfoorumissa: Sanktiot ovat vahvistaneet Venäjää

Pietarin talousfoorumissa perjantaina puhuneen presidentti Vladimir Putinin mielestä Venäjään kohdistetut sanktiot ovat auttaneet Venäjää kehittämään omia kykyjään. Pakotteet ovat tehneet Venäjästä vahvemman, vaikka joillakin alueilla ne ovat synnyttäneet myös vaikeuksia.

Venäjän presidentti keskittyi puhuessaan talousfoorumin täysistunnossa talouteen sekä Venäjän että maailmanlaajuisiin haasteisiin. Ennen muuta oli kyse taloudesta ja taloudellisesta turvallisuudesta poliittisen epävakauden aikakautena.

Putin käsitteli suvereenisuutta ja totesi, ettei kyse ole vain kyvystä vastustaa ulkoista painetta ja suojella kansallisia etuja. Valtion kyky taata itsemääräämisoikeutensa on ydinkysymys, joka määrittää maan aseman myös maailmalaajuisessa talousjärjestelmässä.

Venäjän on presidentin mukaan tuotettava itse kriittisen tärkeät tuotteet, vaikka se jatkaakin siteiden laajentamista ulkomaisten kumppanien kanssa.

Putin varoitti, että mikä tahansa maa – Venäjä mukaan lukien – voi koska tahansa menettää pääsyn laillisiin dollari- ja eurovarantoihinsa. Syyt siihen, että länsi ottaa varannot haltuunsa voivat Putinin mukaan olla erilaisia, mutta aina länsi sellaiset löytää.

Sanktiot ja Venäjän kansainvälisiin varantoihin kohdistuva varkaus ovat presidentin mukaan peruuttamattomasti vaikuttaneet globaalien valuuttojen – dollarin ja euron – asemaan.

Putin korosti kuitenkin, ettei Venäjä kuitenkaan hylkää tulevaisuuden yhteistyötä. Hän sanoi Venäjän oleva aina avoin yhteistyöhön ja valmis tasavertaiseen kumppanuuteen, joka hyödyttää molempia osapuolia.

Vaikka paine Putinin mukaan Venäjää vastaan jatkuu, maan mahdollisuudet toimia ovat laajentuneet. Venäjä on saanut uusia kumppaneita ja uusia ratkaisuja niin rahoituksessa kuin teknologiassakin.

”Yhdessä kumppaniemme kanssa muista maista saavutamme myönteisiä tuloksia”.

Putin kuvasi Venäjän talouden dynamiikkaa maltilliseksi

Venäjän presidentti kuvasi maan talouden tämänhetkistä dynamiikkaa maltilliseksi todeten bruttokansantuotteen kasvaneen huhtikuussa 1,3 prosenttia. Kasvu tammikuun ja huhtikuun välillä oli 0,2 prosenttia.

Putin muistutti, että Venäjän valtion velka on 16,4 prosenttia maan bruttokansantuotteesta eli huomattavasti vähäisempi kuin euroalueella.

Euroalueella velka nousi vuonna 2025 jo 81,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kreikassa se oli 146 prosenttia, Italiassa 137 prosenttia, Ranskassa 115 prosenttia ja Belgiassa 108 prosenttia, luetteli Putin.

Venäjän presidentti totesi maan budjettivajeen olevan 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta ja se saattaa nousta vähän vuoden loppuun mennessä, mutta se on alhaisempi kuin muissa teollistuneissa maissa.

Putin viittasi Euroopan unionin 3,1 prosentin alijäämään vuonna 2025. Puolassa 3,7, Belgiassa 5,2, Ranskassa 5,1, Yhdysvalloissa 5,9. ”Ja Venäjällä siis 2,6”.

Inflaatio Venäjällä jatkaa Putinin mukaan alenemista. Sen odotetaan lähestyvän 5,2 prosenttia tänä vuonna. Reaalipalkat ovat presidentin mukaan kasvaneet 30 prosenttia viiden vuoden aikana.

Presidentti kertoi antaneensa Venäjän hallitukselle tehtäväksi palata kestävään talouskasvuun ensi vuodesta alkaen ja nimesi investointien kasvun tärkeimmäksi osoittimeksi.

BRICS ohitti lännen talouskasvun nopeudessa

Putin totesi G7-maiden osuuden globaaliin talouskasvuun olevan pienempi kuin BRICS-maiden.

”Jos katsoo bruttokansantuotteen maailmanlaajuista kasvua viimeisen viiden vuoden aikana, lähes puolet sen kasvusta – 49 prosenttia – tuli BRICS-maista. G7-maista tuli 18 prosenttia”, sanoi Putin todeten tämän trendin jatkuvan.

Presidentti viittasi myös kansainvälisten instituutioiden virallisiin ennusteisiin, joiden mukaan G7-maiden talouskasvun oletetaan saavuttavan parhaimmillaan 1,5 prosentin vuosikasvun tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. BRICS-maat saavuttavat keskimäärin yli neljän prosentin vuosikasvun.

BRICS-ryhmän tuloksilla on Putinin mukaan merkittäviä vaikutuksia maailman taloudelliseen dynamiikkaan. Hänen mukaansa yritykset ovat kiinnostuneempia alueista, joilla on elinvoimaisempi kehitys ja mahdollisuudet lisätä tuotantoa ja myyntiä. Maailmankaupan painopiste ja sen myötä myös rahoitusjärjestelmä ovat muuttumassa.

Putin piti valitettavana sitä, kuinka tärkeimmät tavara-, pääoma- ja tietovirrat kulkivat aikaisemmin länsimaisten infrastruktuurikeskusten kautta. Silloinkin, kun tavarat liikkuivat Euraasian maiden välillä, sidos kolmansien maiden instituutioihin selvityksissä, logistiikassa, vakuutuksissa ja välimiesmenettelyssä synnytti sekä lisäkustannuksia että poliittista riippuvuutta.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kritisoinut voimakkaasti BRICS:iä. Hän on väittänyt sen uhkaavan Yhdysvaltain dollaria ja väläyttänyt sadan prosentin tulleja ryhmittymää vastaan.

Tällä hetkellä BRICS-ryhmään kuuluu 11 varsinaista jäsenvaltiota ja lisäksi kymmenen kumppanivaltiota.

Länsi provosoi kaaosta

Putin sanoi länsimaiden pyrkivän nyt luomaan kilpailulle epäreilut olosuhteet.

Maailman kauppajärjestön WTO:n rapautuminen alkoi presidentin mukaan samoista lännen valtioista, jotka loivat järjestön. Ne edistivät WTO:ta ja kutsuivat mukaan muita maita, kun se oli kannattavaa. Länsi on Putinin mukaan menettänyt kiinnostuksensa kaupan sääntöihin alettuaan itse menettää kilpailukykyään. Maailmankaupan arkkitehtuuri on Venäjän presidentin mukaan vähitellen siirtymässä pois kauppajärjestön alkuperäisistä periaatteista.

Putinin mukaan länsimaat käyttävät monopoliasemaansa tietyillä aloilla rangaistakseen poliittisia vastustajiaan. Putin piti ensiarvoisen tärkeänä, että valtiot varmistavat itsemääräämisoikeutensa ja siirtyvät omassa ulkomaan kaupassaan kansallisten valuuttojen käyttöön.

Putin arvosteli kovasanaisesti myös Euroopan poliittisia johtajia. ”Euroopan eliitti provosoi kaaosta”, sanoi Putin ja yrittää vetää siihen mukaan yhä useampia maita. ”Näemme shokit energiamarkkinoilla, kuinka jännitteitä provosoidaan tietyillä alueilla, tällä hetkellä ennen muuta Lähi-idässä ja kuinka Euroopan byrokraattien lyhytnäköistä politiikkaa toteutetaan”, totesi Putin.

Venäjän presidentti arvioi, ettei aggressiivinen ja byrokraattinen eurooppalainen politiikkaa johda vain Euroopan asemien edelleen heikentymiseen maailman taloudessa. Se heikentää myös alueellista ja globaalia turvallisuutta.

Kuva: kremlin.ru, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 4.0