Kun tutkimusyhteisöjen, liike-elämän ja politiikan vaikuttajia Aasiasta ja globaalista etelästä – ja muutama Euroopasta ja Amerikoistakin – kokoontui Pietariin pohtimaan moninapaisuuden mahdollisuuksia, haasteet tulivat kirjaimellisesti taivaalta.
Ukrainalaiset droonit vahingoittivat öljysäiliöitä 17 kilometrin päässä paikasta, jossa Pietarin talousfoorumi alkoi. Asetelma kuvaa kirkkaasti nykyisen maailmanjärjestyksen muutosta.
Pietarin kansainvälinen talousfoorumi kokoontui tänä vuonna 29. kerran. Sen teemana oli ”Pragmaattinen vuoropuhelu – tie vakaaseen tulevaisuuteen”.
Foorumissa järjestettiin 150 istuntoa, joiden sisältö voidaan pelkistää teknologian vaikutukseen niin globaalissa taloudessa, politiikassa ja sosiaalisessa kehityksessä kuin Venäjänkin kehityksessä.
Ajankohtainen politiikka ja historian opetukset
Foorumissa käsiteltiin sekä päivän polttavia talouden ja politiikan teemoja että moninapaisuuden syventämisen näköaloja. Foorumissa muistutettiin kauas historiaan ulottuvista opetuksista.
Presidentti Vladimir Putin totesi, että keskuspankin ohjauskoron käsittely Venäjällä muistuttaa Jaroslavnan valitusvirttä. Myös ”Thukydideen ansa” sai huomiota.
Jaroslavnan valitusvirsi sisältyy Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteiseen ”kansalliseepokseen” tuhannen vuoden takaa. Eepoksen nimi on ”Laulu Igorin sotaretkestä”. Jos Venäjän keskuspankin kriitikot arvostelevat keskuspankin johtoa huonosta korkopolitiikasta, niin Jaroslavna moittii luonnonvoimia miehensä surmasta.
”Thukydideen ansa” sai kansainvälistä huomiota, kun Kiinan presidentti Xi Jinping varoitti presidentti Donald Trumpia siitä, että Kiinan ja Yhdysvaltojen vastakkainasettelu johtaa pahimmillaan ”Thukydideen ansaan”.
Käsite on tunnettu kansainvälisen politiikan tutkijoiden piirissä. Se perustuu antiikin kreikkalaisen historioitsijan Thukydideen kertomukseen Ateenan ja Peloponnesoksen välisen sodan syistä yli 2 400 vuotta sitten. Hänen teoksensa on käännetty myös suomeksi.
Päivän polttavat teemat
Ajankohtaisista teemoista eniten huomiota saivat Venäjän talouden haasteet, Ukrainan sota sekä kansainvälisen politiikan päivänpolttavat aiheet.
Niin ministerit kuin Venäjän suurimpien pääomien haltijat esittivät näkemyksensä Venäjän taloudesta. Mitään varsinaista uutta ei niissä esityksissä tullut esiin. Työvoimapulaa, korkeaa reaalikorkotasoa sekä hidastuvaa kasvua käsiteltiin monesta eri näkökulmasta.
Jos joku asia pitäisi erikseen nostaa esiin, niin se on Intian ja Venäjän neuvottelut satojen tuhansien intialaisten työntekijöiden houkuttelemisesta venäläisille rakennustyömaille. Työvoimapula hidastaa investointien käynnistämistä kohta enemmän kuin korkeat reaalikorot.
Venäjän ”luovasta tuhosta” selviävien yritysten korkean kannattavuuden johdosta korkeat pankkikorot ovat ”pienempi paha” kuin työvoimapula.
Pietarin laidoilla lentävät droonit ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyn avoin kirje Putinille takasivat sen, että Ukrainan sotaa ei sivuutettu foorumissa.
Zelenskyi ehdotti kahdenkeskistä tapaamista sodan päättämiseksi. Presidentti Putinin vastaus ei juuri yllättänyt ketään. Hän toisti jo aiemmin mainitsemansa; tapaaminen sopisi heti kun kyse olisi rauhansopimuksen allekirjoittamisesta. Nyt hän ei nähnyt tapaamista mielekkääksi. Hän mainitsi myös Venäjän olevan valmis kompromisseihin, mutta toisti sen, että sota loppuu vasta sitten kun Venäjä on saavuttanut tavoitteensa.
Uhkaako ”ansa” myös Eurooppaa?
Presidentti Xin esiin nostama ”Thukydideen ansa” perustuu historioitsijan arvioon peloponnesolaissodan syistä. Teoksessaan ”Peloponnesolaissota” Thukydides kirjoittaa, että sodan varsinaisena syynä oli Ateenan suuruuden kasvu, joka pelotti spartalaisia ja ”pakotti heidät sotaan”.
Presidentti Xin varoitus voitaneen tulkita niin, että Yhdysvaltojen kannattaa välttää toistamasta spartalaisten käyttäytymistä. Presidentti Putinin arviot Euroopasta puolestaan muistuttavat presidentti Xin arviota Yhdysvalloista. Forbes-median mukaan Putin väitti esiintyessään Pietarin foorumissa, että eurooppalaisen byrokratian lyhytnäköistä politiikkaa toteutetaan aggressiivisen retoriikan säestyksellä. Hän myös arvioi, että tällainen politiikka johtaa Euroopan aseman heikkenemiseen entisestään maailmantaloudessa.
Euroopan unionin johtajat kokoontuivat Montenegrossa samaan aikaan kun kansainvälinen talousfoorumi Pietarissa. Unionin johtajien aiheena oli entisen Jugoslavian valtioiden ja Albanian liittyminen Euroopan unioniin.
Saksalaisen Deutsche Wellen mukaan Bryssel näkee EU:n laajentumisen vastauksena uusiin geopoliittisiin haasteisiin. Näitä haasteita ovat Venäjän ja Kiinan aiheuttamat turvallisuus- ja talousuhat sekä Yhdysvaltojen ristiriitainen suhtautuminen unioniin. Tästä voinee päätellä, että Euroopan unionin johtajia uhkaa ”ansa” jopa enemmän kuin Yhdysvaltojen päättäjiä.
Moninapaisuus tarkoittaa jaettua ja vakaata tulevaisuutta
Valdai-keskusteluklubi kokoontui jo ennen talousfoorumin alkua Pietarissa. Keskusteluklubi perustettiin vuonna 2004. Sen toiminnan tarkoituksena on edistää vuoropuhelua kansainvälisen järjestelmän kriisien hallitsemiseksi. Valdaiklubin järjestämien tapaamisten aiheena olivat nyt selviytymisen säännöt uudessa maailmassa ja jaettu tulevaisuus.
Asiantuntijoiden keskustelutilaisuudessa määriteltiin sääntöjä selviytymiselle maailmassa, jota luonnehtii neljä selviytymisen raamia. Niitä Valdaiklubin mukaan ovat kasvava geopoliittinen turbulenssi, sodankäynnin luonteen muutos, tekoälyn haasteet ja tulevaisuuden pelko. Selviytymisen säännöt perustuvat tunteiden hallintaan ja käyttäytymisen järkeistämiseen. Ei mitään uutta auringon alla. Säännöt muistuttavat valistusajan ihanteita.
Talousfoorumin ensimmäisenä päivänä Valdaiklubi järjesti istunnon, jonka teemana oli ”Jaettu tulevaisuus, universaali hyvä: kuinka hallita kilpailua resursseista ja tilasta”. Istunnossa pohdittiin, miten globaalilla yhteistyöllä kyettäisiin vastaamaan niihin kasvaviin konflikteihin, joita aiheuttavat teknologinen kehitys, poliittisten näkemysten polarisoituminen ja kasvava nationalismi. Istunnon tunnuksena oli ”Making Humanity Great Again”.
Valdaiklubi julkaisi ennen talousfoorumin alkua raportin, jonka otsikko kuuluu: Kaavojen takana todellisen moninapaisuuden maailma. Raportti syntyi nuorten tutkijoiden keskustelujen pohjalta. Raportin tekoon osallistui tutkijoita Venäjältä, Kiinasta, Intiasta, Brasiliasta, Tadžikistanista, Italiasta, Kolumbiasta, Turkista ja Etelä-Koreasta.
Raportin lukijalle tarjotaan eväitä määrittää itsenäisesti, mitkä prosessit ovat merkittävimpiä globaalin politiikan, talouden ja sosiaalisen kehityksen kannalta ja miten navigoida kansainvälisen elämän monimutkaisessa maisemassa 2000-luvun toisen neljänneksen alussa.
Kun vertaa Pietarin talousfoorumin antia siihen, millaista tulevaisuutta EU:n johtajat suunnittelevat unionin jäsenmaille, kontrasti on selvä. Asetelmassa ovat vastakkain moninapaisen maailman avointen ovien politiikka ja linnake-Euroopan muurien rakentamisen politiikka. Moninapaisen maailman rakentaminen on mahdollista, kun yhteisin säännöin luodaan vakaata toimintaympäristöä.
Nykyisin suurimpia vakauden saavuttamisen esteitä ovat rahoitusmarkkinoiden turbulenssit. Kuin pisteenä iin päälle, Pietarin talousfoorumin viimeisen päivän aamuna näimme maailman arvokkaimpien pörssiyhtiöiden kurssin laskun, joka pahimmillaan ylitti 13 prosenttia. Maailman pörssiyhtiöiden arvo laski yhdessä yössä yli 3 600 miljardia dollaria. Se on enemmän kuin Ranskan bruttokansantuote viime vuonna.
Kuva: (C) Jauri Varvikko, Naapuriseura ry.
3 kommenttia julkaisuun “Pietarin ”Davos” etsi keinoja moninapaisuuden syventämiselle”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”Zelenskyi ehdotti kahdenkeskistä tapaamista sodan päättämiseksi. Presidentti Putinin vastaus ei juuri yllättänyt ketään. Hän toisti jo aiemmin mainitsemansa; tapaaminen sopisi heti kun kyse olisi rauhansopimuksen allekirjoittamisesta. Nyt hän ei nähnyt tapaamista mielekkääksi.”
Ymmärrykseni mukaan Putin kiinnitti huomiota myös Zelenskin ja EU;n johdon häntä kohtaan esittämään epäasialliseen, piikittelevään kielenkäytöön neuvotteluehdotuksessaan…”Voiko sen ottaa todesta”, hän kysyi.
Uskomatonta, että vaikka Suomella on tällainen uskomattoman suuri, rikas ja monitahoinen valtio vieressä, niin Suomen aivoton johto ei halua olla sen kanssa missään tekemisessä. Venäjä pärjää ihan hyvin ilman Suomeakin, myös Suomi sillä ehdolla, että ei tarvitse maksaa ulkomaan velkoja. Jos Suomi tekisi kauppaa ja yhteistyötä Venäjän kanssa, niin saataisiin talous tasapainoon. On paljon hienompaa hymyillä EUn porukan eturivissä suu leveässä hymyssä. Tosin hymyt hyytyvät, kun velkojen eräpäivät lähestyvät.
Onko ”EU” tosiaan sitä mieltä, että Venäjä ja Kiina ovat turvallisuus- ja talousuhka? Voivathan ne sitäkin olla, jos niitä vastaan ruvetaan uhkailemaan, sotimaan ja kaikin tavoin rakentamaan vastakkainasettelua kuten nyt on tapahtunut Ukrainaa hyväksi käyttäen sekä mm. Venezuelan, Kuuban ja Iranin kautta. Kuitenkin jos ”EU” suhtautuisi Kiinaan ja Venäjään ystävällisen yhteistyön elein, mitään turvallisuus- tai talousuhkaa näiden taholta ei olisi.
Ketkä sitten hyötyvät vastakkainasettelusta? Oletan, että läntinen globaali eliitti ja maista suoranaisesti ainakin Yhdysvallat ja Israel. Kuitenkin myös kaikissa muissa länsimaissa on varmaan omat talouseliittinsä, jotka laskevat hyötyvänsä kilpailijoidensa painamisesta alas, maailman luonnonvarojen haltuunotosta ja ylipäänsä globaalista valta-asemasta. Toki osa päättäjistä vihaa Kiinaa ja Venäjää myös ja ensisijaisesti ideologiselta pohjalta (Suomen päättäjät esimerkkinä?).
Euroopan EU-alueelle olisi tietenkin hyödyllistä tehdä ystävällistä yhteistyötä muun Euroopan kanssa. Venäjän, Ukrainan, Turkin, Iranin, jne. kautta rakentava rauhaa varmistava ja taloudellista hyvinvointia lisäävä kanssakäyminen ulottuisi helposti Kiinaan, Intiaan ja ylipäänsä Aasiaan asti. Yhdysvallat pelkää jäävänsä sivuun ja yrittää siksi kaikin keinoin estää tuollaisen järkevän ja luonnollisen kehityksen.