Saksa ei saanut viime keskiviikkona YK:n yleiskokouksessa riittävästi ääniä valittaessa turvallisuusneuvostoon uusia vaihtuvia jäseniä vuosiksi 2027 – 2028. Syynä häviöön oli Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin avoin tuki Israelin sotapolitiikalle, Gazan ja palestiinalaisten tuhoamiselle.
Viime viikon äänestys YK:n päämajassa New Yorkissa oli ensimmäinen kerta Saksan vuonna 1973 alkaneen YK-jäsenyyden historiassa, kun maa ei enää tullut valituksi turvallisuusneuvostoon. Saksa on aikaisemmin valittu neuvoston määräaikaiseksi jäseneksi peräti kuusi kertaa. Nyt se hävisi sekä Portugalille että Itävallalle.
Länsimaiden alueellisesta ryhmästä valittiin YK:n turvallisuusneuvostoon kaksi maata. Äänestyksessä Saksa jäi kolmanneksi eikä siksi tullut valituksi. Saksa sai YK:n yleiskokouksen äänestyksessä 104 ääntä. Sitä vastoin Portugal sai äänestyksessä 134 ääntä ja Itävalta 131 ääntä.
Jotta jäsenyys olisi toteutunut, Saksa olisi tarvinnut vähintään kahden kolmasosan – eli 127 maan – tuen YK:n yleiskokouksessa. Sitä se ei enää saanut.
YK:n turvallisuusneuvoston määräaikaisiksi jäseniksi valittiin nyt viisi maata. Portugalin ja Itävallan lisäksi riittävän äänimäärän saivat myös Trinidad ja Tobago, Zimbabwe ja Kirgisia.
Äänestyksen toinen yllätys oli, ettei lännen tukema ennakkosuosikki Filippiinit tullut valituksi. Kirgisia voitti Filippiinit yllättävän selvin numeroin äänin 142 – 49. Äänestyskierroksia tarvittiin neljä. Saksa putosi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella.
Suomen YK-liiton uutisoinnissa mainittiin, että Filippiinien ”läheinen turvallisuuspoliittinen linja Yhdysvaltojen kanssa saattoi vaikeuttaa sen asemaa jäsenistössä, jossa moni valtio haluaa pitää etäisyyttä suurvaltablokkien vastakkainasetteluun”.
Merzin politiikan ymmärtäjiä maailmalla yhä vähemmän
Mikä sitten johti Saksan häviöön äänestyksessä? Vastaus on yksinkertainen. Saksan uuden liittokansleri Merzin politiikan ymmärtäjiä maailmalla on yhä vähemmän.
Epäilemättä pääsyynä tappioon oli nykyisen liittokanslerin johdolla toteutettava täysin yksisilmäinen ja mittava poliittinen ja sotilaallinen tuki Israelin sodankäynnille ja palestiinalaisten tuhoamiselle Gazan alueella. Saksa on nyt mm. yksi suurimmista Israelin armeijan aseistajista.
Toisena isompana syynä, joka heikensi Saksan kannatusta maailmanlaajuisesti, oli Merzin tuki Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäykselle Iraniin.
Presidentti Alexander Stubbin tapaan Merz kieltäytyi tuomitsemasta Israelin ja Yhdysvaltain provosoimatonta ja brutaalia hyökkäystä Iraniin. Merz – kuten myös Stubb – tuomitsivat sitä vastoin hyökkäyssotaa vastaan puolustautuvan Iranin, joka iski kohteisiin niissä Persianlahden maissa, jotka olivat antaneet Yhdysvaltojen käyttää tukikohtiaan hyökkäykseen Irania vastaan.
Epäilemättä myös Saksan mittava sotilaallinen ja poliittinen tuki Ukrainalle ja kieltäytyminen toistaiseksi neuvotteluista Venäjän kanssa on vaikuttanut kielteisesti Saksan tukeen maailmalla. Saksan taloudellinenkin voima on taantumassa ja sen myötä Saksan asema myös maailmanpolitiikassa.
Saksan ulkoministeri piti Venäjää syyllisenä tappioon
Saksan ulkoministeri Johann Wadephul väitti keskiviikkona Venäjän lietsoneen Saksan vastaisia mielialoja ja olevan siksi syyllinen Saksan ”katkeraan tappioon”.
Venäjä ei ulkoministerin mukaan halunnut Saksaa turvallisuusneuvoston jäseneksi, koska Berliini on ”tukenut vahvasti” Ukrainaa sodassa Venäjää vastaan. Wadephul on kuitenkin myöntänyt, että Saksan ”erityinen vastuu Israelin suhteen” – näin hän luonnehtii Saksan varauksetonta tukea Israelin sotapolitiikalle – saattoi myös vähentää maan kannatusta äänestyksessä.
Saksan entinen YK-suurlähettiläs Christoph Heusgen oli torstaina paljon suorasukaisempi. Hän piti ennen muuta Saksan vahvaa tukea Israelille todennäköisenä syynä epäonnistumiselle. Heusgen muistutti Saksaa syytetyn ”kaksoisstandardeista”, ja katsoi sen edesauttaneen tappiota.
Heusgen oli aikaisemmin pitkään myös Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin ulkopoliittinen neuvonantaja.
YK:n yleiskokouksen puheenjohtajana toimii nykyisin Saksan vihreiden aiempi ykkösnimi Annalena Baerbock, joka oli ulkoministerinä vuosina 2121 – 2025. Hän herätti ulkoministerikaudellaan huomiota kiusallisilla ja vähemmän harkituilla lausunnoillaan.
Keskiviikkona Baerbockin nolona tehtävänä oli ilmoittaa yleiskokoukselle äänestyksen tulos. Tavoite YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyydestä oli syntynyt hänen ulkoministerikaudellaan. Saksassa vaaditaan nyt yksityiskohtaista selvitystä siitä, miksi kaikki meni pieleen.
Kuva: Patrick Gruban, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 2.0
2 kommenttia julkaisuun “Saksa jäi YK:n turvallisuusneuvoston ulkopuolelle”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Tuli mieleen ihmetellä, että mimmoistahan uutisointia ja keskustelua ns. kolmansissa maissa harjoitetaan. Sattumoisin tiedän hiukan yhdestä pienestä köyhästä Afrikan maasta. Sillä on melko tiiviit yhteydet entiseen siirtomaaisäntäänsä Britanniaan, esimerkiksi melkein kaikki puhuvat paikalliskielensä lisäksi englantia. Voisi olettaa, että uutisointi (ja sen myötä kansan näkemykset) noudattaa Britannian näkemyksiä.
”Keskiviikkona Baerbockin nolona tehtävänä oli ilmoittaa yleiskokoukselle äänestyksen tulos. Tavoite YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyydestä oli syntynyt hänen ulkoministerikaudellaan. Saksassa vaaditaan nyt yksityiskohtaista selvitystä siitä, miksi kaikki meni pieleen.”
Odotettavissa lienee kunnon kalabaliikki, jonka seuraukset tulevat näkymään niin EU:n kuin Israelinkin sisäpolitiikkaa hajottavana tekijänä.