Viktoria Panova BRICS-seminaarissa: Länsi arvioi BRICS:iä puutteellisin tiedoin

Länsimaissa puuttuu tieto kehittyvien talouksien BRICS-yhteisöstä ja siksi liikkeellä on paljon myyttejä siitä, mikä BRICS on, sanoo asiantuntijana Helsingissä kuultu professori Viktoria Panova.

Venäjän BRICS-asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimivan Panovan mukaan BRICS poikkeaa paljon myös aiemmista kansainvälisen yhteistyön muodoista.

Tiedon puute BRICS:n periaatteista ja toiminnasta on Panovan mielestä myös yksi syy siihen, että kehittyvien talouksien yhteisöä pidetään lännessä uhkana. Professori Panova puhui lauantaina Helsingin Venäjä-talolla Naapuriseuran järjestämässä BRICS-seminaarissa.

Panova huomautti, ettei BRICS oikeastaan ole lainkaan järjestö, vaan mekanismi, jolla korvataan vanhempia järjestöjä. Pelkkien numeroiden valossa BRICS on siitä huolimatta merkittävä yhteisö, sillä sen jäsenmaiden väestömäärä on jo yli puolet ihmiskunnasta, 40 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja yli neljännes maailmankaupasta.

BRICS:iin eri puolilla maailmaa kohdistuva mielenkiinto johtuu Panovan mukaan ennen muuta yhteisön toimintaperiaatteista eli jäsenmaiden keskinäisestä tasa-arvosta, molemminpuolisesta kunnioituksesta, toiminnan avoimuudesta, keskinäisestä solidaarisuudesta, käytännönläheisyysdestä, vastakkainasettelun välttämisestä, konsensuksesta päätöksenteossa sekä jatkuvuudesta.

Osallistujien tasa-arvo ja molemminpuolinen kunnioitus merkitsee Panovan mukaan sitä, ettei yksikään jäsenmaa aja pelkästään omaa etuaan ja pyri näin alistamaan muita. Vaikka BRICS:llä ei ole varsinaisia sääntöjä ja sihteeristöä, vakiintuneet yhteistyörakenteet pystyvät silti toimimaan säännöllisesti ja joustavasti ilman turhaa byrokratiaa.

Panovan mukaan on ymmärrettävää, että huomio kohdistuu useimmiten BRICS-yhteisön varsinaisiin jäsenmaihin, mutta tulevan kehityksen kannalta on myös tärkeää huomioida ns. kumppanuusmaat, joita on tällä hetkellä kymmenen.

Kumppanuusmaaksi hyväksytään maita, joilla on hyvät naapuruussuhteet muihin maihin. Sen lisäksi kumppanuusmaiden pitää olla kansainvälisten järjestäjen kuten YK:n jäseniä.

Hakijamaan on myös hyväksyttävä BRICS:n perusperiaate eli mm. konsensukseen perustuva päätöksenteko. Kumppanimaa ei myöskään saa kohdistaa tai olla mukana yksipuolisissa ja laittomissa pakotteissa muita BRICS-maita vastaan.

Panova kertoo, että kumppanuusmaat kutsutaan useimpiin BRICS-yhteisön kokouksiin; olipa kyse sitten ministerikokouksista tai asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen, liike-elämän tai poliitikkojen tapaamisista.

Kumppanuusmailla ei kuitenkaan ole veto-oikeutta varsinaisten jäsenten tekemiin päätöksiin.

”BRICS on verkostoituvaa kumppanuutta, joka perustuu konsensukselle”, toteaa Panova korostaen sitä, että jokainen BRICS:n päätös on kuitenkin sopusoinnussa jäsenmaiden kansallisten etujen kanssa.

Konsensuksessa pitäydytään ongelmista huolimatta

New Delhissä syyskuussa pidetty BRICS:n huippukokous tarjoaa Panovan mukaan esimerkin paitsi BRICS-yhteisön kohtaamista ongelmista, myös sen kyvystä ratkaista ongelmat.

Yhdysvaltain hyökkäys BRICS:n jäsenmaata Irania vastaan loi uusia jännitteitä sen ja toisen jäsenmaan Arabiemiraattien välille.

Valmistelevassa kokouksessa toukokuussa 2026 BRICS-maiden ulkoministerit eivät päässeet sopuun maiden välisistä erimielisyyksistä. New Delhin huippukokous pystyi kuitenkin hyväksymään yhteisen loppujulistuksen.

BRICS:n huippukokous totesi pitävänsä tarpeellisena uudistaa kansainvälisiä instituutioita, mukaanlukien YK ja Maailmanpankki. Niiltä vaadittiin parempaa edustavuutta, joka perustuisi maiden todelliseen taloudellisen ja poliittiseen painoarvoon.

BRICS ehdotti myös YK:n turvallisuusneuvoston jäsenpohjan ja kokoonpanon uudistamista. Reformin toteuttamiselle pitää myös asetettaa takaraja.

Kyse ei ole Panovan mukaan siitä, että BRICS haluaisi korvata vanhat instituutiot. Ne pitäisi muuttaa vastaamaan todellista tilannetta.

Panova korosti arviossaan, että BRICS ei ole ”vallankumouksellinen eikä pyri kumoamaan vanhaa järjestelmää”, vaan hakee positiivisia ratkaisuja. New Delhin julistuksessa BRICS korostaa diplomatian ja dialogin ensisijaisuutta sekä painottaa ongelmien juurisyihin puuttumista.

BRICS myös tuomitsee yksipuolisen pakotepolitiikan ja vaatii laittomien ja yksipuolisten pakotteiden purkamista. Loppuasiakirja vaatii Lähi-Idän kiistojen osapuolilta nyös ”maksimaalista pidättyvyyttä”.

Venäjän rooli ja BRICS

Pavovan mukaan Venäjän asenne ja asema nykymaailmassa tiivistyy presidentti Vladimir Putinin syyskuiseen toteamukseen, ettei maailma voi olla kaksi-, kolme-. tai nelinapainen. Se on oltava moninainen ja aidosti moninapainen.

Venäläinen BRICS-asiantuntija korostaa myös sitä, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjällä on myös suora oma roolinsa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä. Tavoitteena on kansojen suvereenisuus, kansainvälisen oikeuden toteutuminen ja moninapaisuus.

Instituutioiden on heijastettava Panovan mukaan vallan uutta jakautumista maailmassa. Ei pidä luoda muita maita syrjiviä blokkeja tai pysyvää vastakkainasettelua. Pysyvää rauhaa ei Venäjän mielestä myöskään voida saavuttaa siirtämällä strategiset riskit muille.

Otsikkokuva: Victoria Panova / HSE University. Kuvaajan nimeä ei ilmoitettu. Lähde: HSE University. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0

Kuva tekstissä: Shaan Sengupta. BRIC:n ja kumppanuusmaiden johtajat vuoden 2026 huippukokouksessa Intiassa. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0