Tutkija Juha Lehto: BRICS valmistautuu Kiinan vetovuoroon

Venäläisten asiantuntijoiden ohella Naapuriseuran viikon lopulla pidetyssä BRICS-seminaarissa esiintyi myös suomalaisia asiantuntijoita. Yksi heistä oli Venäjän talouden, markkinoiden ja energiasektorin tutkija Juha Lehto.

Naapuriseuran sanomat julkaisi 8.11.2026 senaattori Aleksei Puškovin esityksen lauantaina Helsingin Venäjä-talolla pidetyssä BRICS-seminaarissa.

* * *

Pitkän linjan tutkijana Juha Lehto on seurannut Naapuriseuran sanomien kirjoituksissaan tarkasti erityisesti Venäjän taloutta ja BRICS:n kehitystä.

Oheisessa kirjoituksessaan Lehto tarkastelee mm. Kiinan siirtymistä yhteisön puheenjohtajamaana BRICS:n vetovastuuseen, BRICS:n oman maksu- ja rahoitusjärjestelmän luomista, dollarin aseman heikentymistä ja Euraasian talous- ja turvallisuusyhteistyön kehittymistä.

BRICS-yhteisö on jälleen uusien haasteiden edessä, kun globaalit osake- ja velkamarkkinat panikoivat. BRICS-maiden suhde dollarivetoiseen maailmantalouteen saa uusia sävyjä, kun yhteisön puheenjohtajuus siirtyy Intialta Kiinalle.

Toisin kuin usein luullaan BRICS ei ole luomassa omaa valuuttaa syrjäyttääkseen dollarin kansainvälisten kaupan maksuvaluuttana. Mutta BRICS jatkanee Kiinan johdolla entistä päättäväisemmin oman maksu- ja rahoitusjärjestelmän itsenäisyyden vahvistamista.

BRICS-maiden haasteena ei ole ainoastaan globaalin talouden ja politiikan turbulenssi. Sen jäsenmaiden taloudet ja instituutiot eroavat toisistaan niin perusteellisesti, että BRICS joutuu kehittämään yhteiskunnallisia innovaatioita näiden erojen seurausten hallitsemiseksi. Yksi ulottuvuus tässä on BRICS-maiden pyrkimys Euraasian maiden taloudellisen yhteistyön laajentamiseen.

BRICS on vastaus globaalin talouden epätasapainoon

BRICS on valtioiden liike pääsemiseksi eroon kolonialismista. Myös finanssikriisit ovat kolonialismin perua. BRICS-maiden yhteiset maksu- ja rahoitusjärjestelmät ovat keino irtautua kolonialismin synnyttämistä rakenteista.

Nykyisin erityisesti Kiinaa syytetään maailmantalouden tasapainon horjuttamisesta. Globaalin talouden todellinen ongelma on kuitenkin Yhdysvaltojen vaihtotase eli viennin ja tuonnin välinen epäsuhta, joka on jatkuvasti alijäämäinen. Kiina on muka syypää Yhdysvaltojen alijäämään, koska Kiinan tuottamien tavaroiden kilpailukyky on parempi kuin amerikkalaisten tavaroiden.

Yhdysvaltojen alijäämä voi kasvaa, koska niin amerikkalaiset kuin muut maat Kiina mukaan lukien ovat valmiita rahoittamaan ulkomaisten tavaroiden tuontia Yhdysvaltoihin ja sitä tukevaa budjettialijäämää. Tämä taas on mahdollista siksi, että dollari on suurin varantovaluutta.

Dollarin asema on kuitenkin heikkenemässä. Globaalin velan arvo ylitti hiljattain 350 biljoonaa dollaria. Suuri osa tästä ”saavutuksesta” on Yhdysvaltojen kontolla. Velan kasvu on myös johtanut siihen, että Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja Japanin 10-vuotisten valtion velkakirjojen korko on noussut tasolle, jolla ne olivat edellisen kerran 20-30 vuotta sitten maasta riippuen.

Kiina ja Venäjä kuuluvat maailman suurimpien valuuttavarantojen haltijoihin. Niiden samoin kuin useiden muiden BRICS-maiden keskuspankit varautuvat dollarin, euron, punnan ja jenin aseman muutokseen lisäämällä kullan ja toistensa valuuttojen osuutta valuuttavarannoissaan.

Talouden epätasapaino johtaa rahoituksen moninapaisuuden kasvuun

Valuuttavarannot on tarkoitettu tuonnin ja velan katteeksi. Niitä keräävät tileilleen valtioiden keskuspankit. Varannot muodostuvat pääasiassa dollari-, euro-, punta- ja jenimääräisistä varoista. Niistä huomattavan osan omistavat puolestaan BRICS-maiden ja muiden kehittyvien maiden keskuspankit.

Valuuttavarantoja kerätään niissä valuutoissa, joita laskevat liikkeelle velkaantuneet maat.

Nykyinen varantojärjestelmä on aikansa elänyt. Se perustuu velkaan ja kuvitteeelliseeen pääomaan. Se luotiin vuonna 1944 pidetyssä konferenssissa Bretton Woodsissa Yhdysvalloissa.

Järjestelmässä dollarin arvo kiinnitettiin kultamäärään ja kaikkien muiden valuuttojen vaihtokurssi kiinnitettiin dollarin arvoon. Järjestelmän toimintaa hallinnoimaan perustettiin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki. Dollari korvasi kullan järjestelmän ankkurivaluuttana lopullisesti, kun sen arvo irrotettiin kultakannasta vuonna 1971.

BRICS-maat noudattavat Bretton Woods-järjestelmään kolmen kärjen politiikkaa. Yhtäältä ne vaativat globaalin etelän maiden aseman vahvistamista sekä rahaston että pankin hallinnossa. Toisaalta ne kehittävät omaa maksu- ja rahoitusjärjestelmäänsä, joka ei ole riippuvainen dollarin asemasta.

Kolmas suunta on rahoitusjärjestelmän digitalisointi, jossa laskutuksen, vastuiden selvityksen ja maksujen integrointi yhdistyy kullan aseman vahvistamiseen varantovarana. BRICS ei kuitenkaan ole poistumassa nykyisistä globaaleista maksu- tai rahoitusjärjestelmistä. Kun se luo omia usein nykyistä tehokkaampia järjestelmiä, maksu- ja rahoitusjärjestelmien lisääntyminen johtaa moninapaisuuden lisääntymiseen globaalissa taloudessa.

BRICS:n maksu- ja rahoitusjärjestelmien tila

BRICS-maiden maksu- ja rahoitusyhteistyössä on niiden kehitysvaiheen perusteella erotettavissa kolmenlaisia hankkeita. Osa hankkeista toimii jo suunnitelmien mukaisesti. BRICS-maiden perustama Uusi kehityspankki
NDB on jo vakiinnuttanut asemansa infrastruktuuriin kohdistuvien investointien rahoittajana. Kansallisten valuuttojen käyttö ulkomaankaupan maksuvälineenä on tästä hyvä esimerkki.

RICS-maat ovat kehittäneet omia kansallisia maksujärjestelmiä, jotka ovat kotimaidensa maksuliikennettä hallitsevia järjestelmiä. ja joihin kaikkiin kuuluu jo ulkomaisia pankkeja ja yrityksiä.

Toinen osa hankkeista on testaus- ja päätöksentekovaiheessa. Ehdollinen valuuttavarantojärjestelmä CRA on tästä tunnetuin esimerkki. Se on luotu jo toistakymmentä vuotta sitten ja se on edelleen testivaiheessa. Järjestelmän tarkoituksena on tarjota jäsenmailleen likviditeettiä ja lyhytaikaista rahoitustukea tilanteissa, joissa maat kohtaavat globaaleja maksutasepaineita tai valuuttakriisejä.

Kolmas ryhmä koostuu hankkeista, jotka ovat tarpeellisia yhteisen maksu- ja rahoitusjärjestelmän toiminnan kannalta tulevaisuudessa. BRICS-maiden yhteinen jalometalli- ja mineraalipörssi on yksi tällainen hanke. Myös Venäjän ehdottama viljapörssin perustaminen tukisi yhteisen rahoitusjärjestelmän muutosta.

Hankkeita valmistellaan usealla eri tavalla. Ylintä päätäntävaltaa käyttävät kunkin maan viralliset lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimet keskinäisissä tapaamisissa, joista tärkein vuosittainen huippukokous.

Lukuisat työryhmät työstävät hankkeita huippukokousten välissä. Niiden toimintaan voivat osallistua jäsen- ja kumppanimaiden sekä muiden hankkeista kiinnostuneiden maiden lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimet. Myös yritykset ja erilaiset organisaatiot voivat osallistua työryhmien toimintaan. BRICS-maksutyöryhmän toiminta keskittyy rajat ylittävien maksujen kehittämiseen.

Erilaisissa yhteistapaamisissa käsitellään BRICS-maiden keskinäisiä hankkeita. Esimerkiksi Venäjä ja 50 Afrikan maata järjestivät lokakuun 2026 lopulla Moskovassa konferenssin, jossa käsiteltiin useita Venäjän ja Afrikan maiden välisen yhteistyön kysymyksiä.

Lokakuun lopulla Moskovassa kokoontui myös ensimmäinen Kansainvälinen naisten finanssifoorumi.

Yhteisen strategian kapeikot ja näkymät

BRICS-maiden yhteisten rahoitusjärjestelmien kehittämistä hidastaa niiden talouden keskinäisten erojen suuruus. BRICS-maiden kansalaisten elintaso ja tulolähteet poikkeavat oleellisesti toisistaan. Erot ovat sekä tuotannollisia että rahallisia.

Bruttokansantuote henkilöä kohti on vauraimmissa maissa satoja kertoja suurempi kuin köyhimmissä maissa. Kiinan asema BRICS-yhteistyössä on ratkaiseva. Maan bruttokansantuote on lähes yhtä suuri kuin kaikkien BRICS-jäsen- ja kumppanimaiden yhteensä.

Kun vertaamme bruttokansantuotteen arvoa per asukas, niin paljastuu, että myös BRICS-maiden keskuudessa on omat varallisuuden keskittymät.

Kiinaan kuuluvan Macaon erityishallintoalueen kansalaisen tuottama bruttokansantuote on 40-kertainen verrattuna ugandalaisen tuottamaan bruttokansantuotteeseen.

Myös kierrossa olevan rahan määrässä ja rakenteessa on suuria eroja. Sekä Hongkongissa että Macaossa rahoituspalveluilla on suuri merkitys.

Usean Afrikassa sijaitsevan maan maatalouden merkitys on suuri. Hongkongin erityishallintoalueella käteisen rahan ja talletusten suhde bruttokansantuotteeseen on 500 prosentin luokkaa. Sellaisissa kumppanimaissa kuin Nigeria, Uganda ja Uzbekistan suhde on alle 30 prosenttia. Nämä erot eivät voi olla vaikuttamatta maiden harjoittamaan talouspolitiikkaan.

Ainoa pysyvä keino ratkaista tuloeroista ja rahan roolista johtuvat ongelmat on vauraampien valtioiden yritysten sijoitukset vähemmän kehittyneiden maiden talouteen. Kiina ja Venäjä ovat tässä suhteessa olleet aktiivisia. Intia on puolestaan tarjonnut työvoimaa muille BRICS-maille. Nämä erot eivät voi olla vaikuttamatta myöskään maiden harjoittamaan omaan talouspolitiikkaan.

BRICS-maiden huippukokousten julkistamassa strategiassa keskinäisiin sijoituksiin kiinnitetään lisääntyvää huomiota. Suunnitelmat ns. Uuden investointialustan luomiseksi, BRICS-maiden talouskumppanuuden strategian kehittämiseksi sekä BRICS-maiden monenvälisten takuiden järjestelmä ovat askeleita sijoitusten infrastruktuurin rakentamiseksi.

Euraasialainen visio on hahmottumassa

BRICS ja Shanghain yhteistyöjärjestö SCO tiivistävät yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää Euraasian turvallisuus- ja talousyhteisö vastauksena Euraasian mantereen kasvaviin haasteisiin. Euroopan ryhdistäytyminen suhteessa Yhdysvaltoihin olisi Euraasian talous- ja turvallisuusarkkitehtuurin kannalta positiivinen asia.

Kiinalainen Global Times julkaisi 5. marraskuuta pääkirjoituksen Yhdysvaltojen välivaalien tuloksesta. Julkaisu arvioi, että EU on yksi maailman suurimmista yhtenäismarkkinoista. Siksi EU:n pitäisi luottaa siihen, että se on tasavertaisessa asemassa Yhdysvaltojen kanssa. Global Timesin mukaan Eurooppa on kuitenkin valinnut tien, jossa siltä puuttuu strateginen autonomia ja siksi EU on muuttunut yhä enemmän ”poliittiseksi kääpiöksi”.

Eurooppa ei pääse pois tästä asetelmasta ilman, että se katkaisee riippuvuutensa Yhdysvalloista. Tämä on Global Timesin näkemys, johon BRICS-maiden enemmistön on helppo yhtyä.

Kiina ja BRICS eivät pyri eristämään Yhdysvaltoja. Päinvastoin myös Yhdysvallat voi osallistua euraasialaiseen projektiin samaan tapaan kuin se osallistui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toimintaan, silloin kun järjestö vielä toimi Etyjin periaatteiden pohjalta.

Kuva tekstissä: Kuva: Shaan Sengupta, Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA 4.0

Global Times: Cretive Commons, lisenssi CC0