Kansainvälisen politiikan keskeisiin venäläisiin asiantuntijoihin kuuluva senaattori Aleksei Puškov oli aikaisemmin duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan puheenjohtaja. Hän johti myös Venäjän valtuuskuntaa Euroopan neuvostossa Strassbourgissa. Nykyisin Puškov on senaatin eli liittoneuvoston tiedotus- ja mediakomission puheenjohtaja.
BRICS on 2000-luvun ilmiö ja poikkeaa aikaisemmista kansainvälisistä järjestöistä, totesi senaattori Aleksei Puškov, professori ja Venäjän liittoneuvoston jäsen Naapuriseuran BRICS-seminaarissa Helsingissä lauantaina.
Venäjä-talolla järjestetyssä BRICS-seminaarissa etäyhteyden välityksellä puhunut Puškov muistutti useimpien kansainvälisten organisaatioiden olevan peräisin 1900-luvulta. Senaattori viittasi mm. Yhdistyneisiin kansakuntiin, Natoon, Euroopan unioniin, OPEC:iin ja myös Kansainvälieen valuuttarahastoon.
”BRICS on uusi ilmiö ja juuri tämä tekee sen mielenkiintoiseksi”, sanoi Puškov ja totesi uuden yhteisön olevan tavallaan tämän vuosituhannen käyntikortti.
Senaaattorin mielestä BRICS:n perustaminen syntyi tarpeeseen.
”BRICS:n synty todistaa samalla vakaata ja historiallisesti väistämätöntä länsimaisen hegemonian päättymisen prosessia.”
Puškovin mielestä voidaan sanoa lännen hallinneen suurinta osaa maapallosta viiden sadan vuoden ajan. ”Länsi toimii eräänlaisena yhteisönä maailman näyttämöllä.”
”Jo löytöretkien aikaan syntyi siirtomaavallan aikakausi”, totesi Puškov.
Länsi on Puškovin mukaan yhdistynyt poliittinen ja kulttuurinen yhteisö riippumatta sen sisäisistä ristiriidoista ja sodista, jotka ovat repineet sitä sisältä päin.
Senaattori muistutti lännen olleen siirtomaavallan aikakaudesta saakka teknologisesti ja taloudellisesti kehittynein ja siksi samalla maailman yhteisön johtaja.
Tsaarin Venäjäkin otti mallia lännestä
”Maat, jotka halusivat ottaa paikkansa lännen hallitsemassa järjestelmässä, ottivat lännestä esimerkkiä. Maaluettelon voisi aloittaa mainitsemalla ensin Venäjän”, totesi Puškov.
Tsaari Pietari Suuren aikaan Venäjä lähti uudistusten ja teknologisen modernisoinnin tielle, aloitti oman laivastonsa luomisen, vahvisti armeijaansa uusien sotateknologioiden avulla. ”Nekin oli lainattu länsimaista.”
Tätä tietä kulkivat myöhemmin monet valtiot. Japani, Kiina ja useat muut maat.
Puškovin mukaan 2000-luvulla tuli kuitenkin selväksi, että länsimaisen hegemonian kausi tulee päättymään. Tähän oli hänen mukaansa objektiivisia syitä. ”Toisen maailmansodan lopulla Yhdysvallat tuotti jo noin 60 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Se oli ainoa merkittävä maa, joka ei ollut sodan runtelema.”
”Jos 1960-luvulla Yhdysvaltojen osuus oli 44 prosenttia maailmantaloudesta, niin nyt vuosista 2014-15 alkaen Yhdysvallat on menettänyt johtopaikkansa Kiinalle.”
Puškovin mukaan Yhdysvaltojen osuus on nykyisin 14-15 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, kun se suhteutetaan ostovoimapariteettiin.
”Kuten tiedämme, on olemassa kaksi laskentatapaa eri maiden taloudellisesta vahvuudesta. Nämä ovat nimellisarvoon perustuva laskentatapa dollareissa ja ostovoimapariteettiin perustuva laskenta.”
”Yleensä järjestöt kuten IMF, Maailmanpankki ja muut käyttävät molempia laskentatapoja.”
Puškovin mukaan monet muut talousasiantuntijat lähtevät siitä, että bruttokansantuote suhteutettuna ostovoimapariteettiin on tarkempi mittari valtion taloudellisesta tilasta.
”Näin sen takia, koska se ottaa huomioon hintaerot tavaroissa, palveluissa, työvoimassa ja myös muut hintaerot.”
”Tällä tavalla laskien maailmantalouden johtaja vuosista 2014-15 lähtien on ollut Kiina. Toisella sijalla on Yhdysvallat ja kolmantena Intia.”
”Talouden johtaja on yleensä myös poliittinen johtaja”
Kyse on Puškovin mukaan objektiivisesta muutoksesta maailman taloudellisissa voimasuhteissa.
”Ja kuten tiedämme taloudellinen johtaja on yleensä myös poliittinen johtaja.”
Puškov muistutti Britanniasta tarkasteltaessa valtakuntien historiaa. Britannia oli johtopaikalla, se oli voimakkain ja vaikutusvaltaisin maailman valtioista 1800-luvulla. ”Silloin kun tärkein teollisuustuotanto oli keskittynyt Britanniaan.”
Britannian jälkeen johtopaikalle nousi Saksa. Eikä ollut sattumaa, että Saksa oli kahden maailmansodan aloittaja. ”Se halusi sotien avulla vahvistaa hegemonista asemaansa maailman asioissa.”
Hegemonian tavoittelu perustui Puškovin mukaan Saksan suureen painoarvoon talousasioissa. ”Näin ollen maa, jolla on johtava taloudellinen asema maailmassa, nousee luonnollisesti poliittisesti merkittäväksi valtioksi.”
”Tärkeät muutokset alkoivat 2000-luvulla”
Puškov kehotti katsomaan taulukkoa kymmenestä johtavasta taloudesta maailmassa. ”Tässä tapahtui tärkeitä muutoksia 2000-luvulla.”
Taulukossa on nyt vain viisi länsimaista valtiota. Muut eivät ole länsimaita. ”Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut.”
”Jos kyse olisi vielä 20-30 vuoden takaisista tiedoista valtioiden taloudellisesta voimasta, sanotaan vaikka kymmenen kärjessä, nämä olivat kaikki länsimaita ehkä yhtä tai kahta lukuunottamatta.”
”Nyt länsimaat ovat vahvasti joutuneet länsimaiden ulkopuolisten valtioiden taakse.”
Puškov listasi kymmenen maailman voimakkainta taloutta laskentatapana bruttokansantuote suhteutettuna ostovoimapariteetilla. Ensimmäinen on Kiina, toinen USA, kolmas Intia, neljäs Venäjä. Viides on Japani, kuudes Saksa, seitsemäs Indonesia, kahdeksantena Brasilia, yhdeksäs Ranska ja kymmenes Britannia.
”Ennustan, että noin kymmenen vuoden kuluttua Britannia menettää asemansa joko Meksikolle, Turkille tai Etelä-Korealle. Eli näemme länsimaisen talouden tasaisen laskun.”
Länsi yhä tärkeä tekijä globaalissa taloudessa ja politiikassa
Puškov muistutti, että länsi on kuitenkin edelleen tärkeä tekijä globaalissa taloudessa ja politiikassa. Lännellä on voimakkaita taloudellisia rahoituskeskuksia; Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Japani.
”Mutta siitä huolimatta ne menettävät vähitellen asemiaan ei-länsimaisessa maailmassa.”
Näissä olosuhteissa oli luonnollista, että maidensa edustajat länsimaiden ulkopuolelta ovat olleet kiinnostuneita luomaan oman yhteisönsä, johon ei kuulu länsimaita.
Maailmanpolitiikassa länsi on hallinnut kuten maailmantaloudessa. Samalla lailla kaikki johtavat kansainväliset maailman organisaatiot mukaan lukien YK ovat olleet läntisiä organisaatioita.
Nato, EU, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä Maailmanpankki ja erittäin monet kansainväliset rakenteet ovat olleet läntisiä tai länsimaat ovat luoneet niiden rakenteet.
BRICS:n erottaa muista se, että se ei ole länsimainen organisaatio. Siinä ei ole mukana Yhdysvaltoja, Ranskaa, Britanniaa, ei Japania.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron yritti jo vuosia sitten saada kutsun BRICS:n huippukokoukseen Etelä-Afrikassa. Häneltä se evättiin siksi, ettei ole mitään syytä, miksi länsimaiden edustaja voisi olla mukana BRICS:n kaltaisissa rakenteissa.
BRICS ei vastusta länttä, vaan sen ylivaltaa. BRICS ei ole läntisen maailman organisaatio. BRIC:ssä mukana olevat korostavat myös, ettei se ole suunnattu länsimaailmaa vastaan.
”Mutta se ei myöskään ole ottamassa länsimaisia valtiota jäsenikseen.”
Puškovin mielestä tämä on toinen erittäin tärkeä johtopäätös. Se on myös uuden aikakauden symboli.
”BRICS on osoitus uuden maailman taloudellisten voimien tasapainosta maailmassa. Se ilmeni tämänkaltaisen organisaation luomisena ja syntymisenä.”
Kolmas tärkeä johtopäätös on Puškovin mukaan se, että BRICS-maat ovat perustaltaan lansimaiden hegemonian vastustajia. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää sen takia, miksi länsimaissa BRICS-maihin suhtaudutaan hermostuneesti.
BRICS on käynyt jo pitkän tien
Kun BRICS perustettiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, länsimaiset asiantuntijat kommentoivat ja arvostelivat yhteisöä länsimediassa. ”Lännen arviot olivat melko ironisia ja skeptisiä”, huomauttaa Puškov.
BRICS:iä luonnehdittiin ”eräänlainen kerhoksi, muutamiksi maiksi, jotka ovat päättäneet pitää yhteyttä keskenään uudenlaisessa kokoonpanossa. BRICS ei se ole mitään vakavaa. Eikä se aiheuta länsimaille mitään ongelmia. Eikä BRICS:llä ole paljon tulevaisuuden näköaloja.” Suurin piirtein tämän kaltaisia arvioita kuultiin Puškovin mukaan lännestä.
”Nyt sävy on muuttunut dramaattisesti. Näemme, että BRICS aiheuttaa lännessä hermostumista.”
Syynä hermostumiseen on Puškovin mielestä se, että BRICS:n kaikissa julkilausumissa ja asiakirjoissa korostetaan periaatteita, jotka eivät ole yhteensopivia länsimaisen hegemonian kanssa.
BRICS:n periaatteina ovat valtioiden itsemääräämisoikeus, valtioiden tasa-arvo sekä suuntautuminen rauhanomaisiin ratkaisuihin kansainvälisissä kriiseissä.
”Eli nämä ovat samoja periaatteita, jotka sisältyvät YK:n peruskirjaan, mutta jotka länsi jatkuvasti jättää huomiotta politiikassaan”, toteaa venäläissenaattori.
Seitsemän lännen sotaa 27 vuoden aikana
Puškov muistuttaa, että 2000-luvulla Yhdysvallat ja sen liittolaiset olivat mukana kokonaisessa sarjassa sotia omien alueidensa ulkopuolella.
”Sodittiin Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa. Proxi- eli sijaissota Syyriassa käytti länsimaissakin olevia radikaaleja islamilaisia organisaatioita. Ja nyt on tämä sota Ukrainassa.”
Viisi suurta sotilaallista konfliktia, joihin länsimaat ovat osallistuneet viimeisen 25 vuoden aikana 2000-luvulla.
”Jos tähän lisätään vielä Naton sota Jugoslaviaa vastaan vuonna 1999, meillä on kuusi sotaa 27 vuodessa. Kuusi sotaa, joihin länsimaat osallistuivat.”
Tällainen politiikka on aggressiivista. Se on kaikille selvää. Se on selvää myös niiden maiden kansalaisille, joissa näitä sotia käytiin.
”Esimerkiksi Irakin sota oli erittäin epäsuosittu Yhdysvalloissa. Ja nyt USA ja Israel aloittivat seitsemännen sodan Irania vastaan”.
Puškov sanoo laskevansa Israelin mukaan länsimaihin, koska tosiasiassa se on läntisen liittouman jäsen, vaikka ei kuulukaan muodollisesti Natoon. Ja Iranin sota on jo seitsemäs sota.
”Emme voi puhua enää mistään sattumista tai yksittäisistä tapahtumista. Sota on länsimainen politiikan toteuttamisen keino. BRICS-maat vastustavat sotia politiikan toteuttamisen keinona”, sanoo Puškov.
Kyllä BRICS-maatkin tunnustavat oikeuden suojella omia etujaan ja kansallista turvallisuutta sotilaallisilla voimavaroilla, silloin kun on olemassa suora uhka.
”Mutta ne eivät ole mukana tuollaisissa neljännesvuosisadan kestäneissä sodissa. joita länsi edelleen jatkaa.”
”Sen vuoksi periaatteet itsemääräämisoikeudesta, itsenäisyydestä, tasa-arvon kunnioituksesta sekä muiden valtioiden kansallisten näkökohtien huomioon ottamisesta ovat periaatteita, joille BRICS rakentuu.”
Muodollisesti näitä periaatteita noudattavat myös länsimaat, koska ne ovat YK:n jäseniä.
”Mutta todellisuudessa ne rikkovat näitä periaatteita jatkuvasti. Näemme näin tapahtuvan siellä ja täällä.”
Aggressio on Puškovin mukaan myös tärkeä syy, miksi länsimaat eivät pääse BRICS:iin. ”Puheissa ne noudattavat YK:n peruskirjaa, mutta käytännössä rikkovat.”
YK:n peruskirja yritetään korvata ”sääntöperusteisella maailmanjärjestyksellä”
Puškov arvostelee länsimaita siitä, että ne yrittävät korvata YK:n peruskirjan niin sanotulla sääntöperusteisella maailmanjärjestyksellä.
”Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että monissa lausunnoissa ja kommenteissa, itse asiassa 99 prosenttisesti, länsimaiden poliitikkojen ja valtamedian mukaan länsi kannattaa sääntöperusteista maailmaa, ei YK:n peruskirjaa.”
”YK:n peruskirjaan perustuvat kommentit ovat erittäin harvinaisia. Ja ymmärrän kyllä, miksi. Koska kaikki seitsemän sotaa, joista puhuimme, rikkovat YK:n peruskirjan periaatteita.”
”Sääntöpohjainen maailmanjärjestys tarkoittaa länsimaista sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Länsi päättää, mikä on sääntöjen mukaista ja mikä niiden
vastaista.”
”Hyökkäys Irakia vastaan sopii sääntöperusteiseen maailmaan. Ja miksi? Koska USA keksi, että Irak olisi sille ikään kuin uhka.”
”Aivan kuin Saddam Husseinilla olisi ollut ydinase, bakteriologisia, kemiallisia ja biologisia aseita. Kuten tiedätte mitään näistä ei löytynyt.”
Venäläissenaattorin mukaan täsmälleen samoin länsi on nyt keksinyt, että Iran on kahden askeleen päässä ydinpommin luomisesta. ”
”Ei ole vahvistusta tällekään. Tämän kiisti jopa Yhdysvaltain kansallisen tiedustelupalvelun johtaja Tulsi Gabbard. Samoin myös monet muut. Presidentti Barack Obama kertoi jo aikaisemmin, ettei Iranilla ole ydinaseita.”
”Mutta oikeuttaakseen silti aggression Irania vastaan tätä mytologiaa Iranin ydinaseesta käytettiin.”
Maailma perustuu Puškovin mukaan lännen sääntöihin, jotka antavat lännelle toimintavapauden.
Venäläissenaattorin mielestä yksi räikeimmistä esimerkeistä ja kaikkien mahdollisten kansainvälisen oikeuden ja YKn sääntöjen rikkomisesta on Venezuelan presidentin Nicolas Maduron kidnappaus.
”Sen tekivät amerikkalaiset erikoisjoukot. Mielestäni lisää esimerkkejä ei enää tarvita.”
Periaatteet, joille BRICS on perustettu, ovat suoraan vastakkaiset kuin ne säännöt, joille länsimaat rakentavat toimintaansa.
YK:n peruskirjan ja rauhan periaatteet sekä ”sääntöperusteinen maailmanjärjestys” eivät ole yhteensopivia.
BRICS:n perusperiaatteet ovat sen perustamiskirjassa, joka ei miellytä läntisen historiallisen vallan keskusta. Tämä oli kolmas tärkeä johtopäätös.
G7-ryhmä yhdistää länsimaat ja BRICS yhdistää ei-länsimaat
G7 yhdistää länsimaat ja BRICS yhdistää ei-länsimaat. Tämä on neljäs tärkeä johtopäätös. Tällä hetkellä on kaksi rinnakkaista yhteisöä. Voimmeko todeta, että näiden välillä on jotain vastakkainasettelua?
”Sanoisin ettei se ole niinkään vastakkaista, vaan on kaksi käsitettä, jotka liittyvät tulevaan maailmanjärjestykseen, josta tällä hetkellä käydään taistelua.”
”G7 pyrkii säilyttämään oman asemansa. BRICS taas pyrkii luomaan maailmaa, jossa BRICS:n jäsenvaltiot tulevat elämään paremmin siinä mielessä, että se ottaa huomioon kansalliset edut enemmän kuin se maailma, jota G7 tarjoaa.
”BRICS-mailla on tässä historiallinen etu.”
Jos lasketaan yhteen BRICS-maiden bruttokansantuote, niin BRICS-maiden osuus on 32 prosenttia maailmantaloudesta ja G7-mailla 29-30 prosenttia.
”Suuntaus on nouseva BRICS:lle ja laskeva G7-maille”, huomauttaa Puškov.
”Jos tarkastelemme globaalia rahoitusta, näemme että vähitellen, todella vähitellen, sillä se tulee olemaan pitkä prosessi, dollarin rooli vähenee kansainvälisissä maksusuorituksissa.”
Dollarin rooli on silti jatkossakin suuri
Kun tarkastelee maailman valuuttavarantojen liikkeitä viimeisen kymmenen vuoden ajalta, on dollarin osuus ollut aiemmin 70-72 prosentttia. Nyt valuuttareservit dollareissa ovat vain 52 prosenttia. Jotkut maat siirtyvät kultaan, muut maat mielummin hajauttavat valuuttakoriansa.
”Dollarin rooli maailman johtavana valuuttana jatkuu, vaikkakin vähentyen. Eikä ole yhtäkään todistusta siitä, että tämä prosessi muuttuisi”, sanoo Puškov.
”Dollarin vähenevä rooli hermostuttaa presidentti Donald Trumpia ja häntä hermostuttavat myös lausunnot, joiden mukaan maailman keskinäiset maksut eivät enää tapahdu dollareissa, vaan siirrytään muihin maksujärjestelmiin.”
Kyseeseen voivat tulla kansalliset valuutat tai muiden maiden valuutat. Puškovin mukaan Yhdysvaltojen edelliset presidentit yrittivät välttää dollarin roolin käsittelyä.
”Donald Trump, avopuheisena ihmisenä kuten tiedämme, sanoo suoraan dollarin käytön vähenemisen olevan vastoin oman maansa etuja.”
Kilpailu BRICS-maiden ja G7-maiden välillä on todellakin olemassa. Tässä kilpailu ja objektiiviset trendit ovat Puškovin mielestä BRICS-maiden puolella.
”Voin puhua kokemuksistani BRICS-maista Venäjästä, joka on yhteisön suuri osa.”
Puškov kertoo Venäjän tekevän ulkomaisia maksuja muiden maiden kansallisissa valuutoissa, luonnollisesti eniten entisen Neuvostoliiton alueella. Mutta se ei rajoitu vain tähän.
”Kiinan kanssa meillä on valtava kaupan volyymi, kauppaa käydään kansallisissa valuutoissa. Luonnollisesti tämä vähentää dollarin osuutta.”
Kaikki tämä vie Puškovin mukaan maailmaa vähitellen pois dollarin monopolista. Dollari on vielä hegemoni, mutta ei enää samassa määrin hegemoni eikä samassa asemassa kuin 20-30 vuotta sitten.
”Siksi tässä epävirallisessa yhteenotossa G7:n ja BRICS:n välillä historia on BRICS:n puolella. BRICS-maat ovat historian oikealla puolella.”
”Tätä ilmaisua muuten käyttävät länsimaiset poliitikot aktiivisesti todistaessaan omia väitteitään”, sanoo Puškov.
”Joten jos katsotte numeroita ja objektiivisia tunnuslukuja, eikä sitä mitä ajatellaan johtavien länsimaiden kaupungeissa, näemme BRICS:n olevan suurempi alueellisesti, väestöllisesti ja voimavarojen kokonaismäärässä.”
Ja myös bruttokansantuotteen kehityksessä.
BRICS on maailman enemmistön järjestö
BRICS-maat eivät muodosta sotilaspoliittista organisaatiota kuten esimerkiksi Nato tekee. BRICS perustuu tiettyjen jäsenmaita yhdistävien periaatteiden mukaiseen tukeen. BRICS-maiden välillä ei ole sellaista koordinaatiota kuten Nato-maiden tai EU:n jäsenmaiden välillä.
Senaattori Aleksei Puškov toteaa, että ”Siinä mielessä BRICS-yhteisö on laajempi ja sanoisin demokraattisempi, koska me kaikki ymmärrämme hyvin sen, että Natossa Yhdysvallat määrää tahdin ja EU:ssa on kolme tai neljä johtavaa Euroopan valtiota.”
Periaatteessa ne ovat muodollisesti tasa-arvoisia.
”On selvää että EU:ssa Saksan tai Ranskan painoarvo on merkittävämpi kuin pienempien EU-maiden. BRICS:ssä vastaavaa ilmiötä ei käytännössä ole lainkaan”.
Puškov toteaa BRICS-maiden todellakin toimivan tasa-arvoisesti. Ne osallistuvat niihin ohjelmiin, joista ovat kiinnostuneita. Tämä on yhteistyön perusta. BRICS ei toimi alustana ulkopuolisille interventioille eikä alustana erityisten sosiaalisten ongelmien synnyttämiselle esimerkiksi länteen.
Venäläissenaattori korostaa BRICS:n olevan maiden omien etujen ajamiseen perustuva alusta sen jäsenvaltioille. ”Sanoisin, että koko länsimaiden ulkopuoliselle maailmalle.”
”Siksi BRICS on maailman enemmistön järjestö.”
Samalla Puškovin mukaan G7, Nato ja EU kaikella jäljellä olevalla voimallaan ja tehollaan ovat maailman vähemmistön järjestöjä.
”Tuskinpa mikään voi muuttaa tätä suuntausta.”