Kehittyvien talouksien BRICS-maiden yhteisöstä on tullut viime vuosina globaalin taloudellisen kasvun ja teknologisen kehityksen edelläkävijä, totesi Naapuriseuran puheenjohtaja Jauri Varvikko avatessaan lauantaina Helsingin Venäjällä-talolla seuran BRICS-seminaarin.
Naapuriseuran BRICS-seminaarissa puhui myös Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja kolme venäläistä huippuasiantuntijaa, senaattori Aleksei Puškov sekä professorit Viktoria Panova ja Dmitri Suslov Venäjän poliittisen ja taloudellisen tutkimuksen keskuksesta.
Suomalaista asiantuntemusta edustivat mm. Venäjän talouden, markkinoiden ja energiasektorin tutkija Juha Lehto ja geopolitiikan analyytikko Sakari Linden.
BRICS-seminaariin osallistui runsaat sata Naapuriseuran ja Kallio-Vallilan Venäjä-Suomi seuran osaston jäsentä.
”BRICS on globaalin kehityksen suunnannäyttäjä”
Naapuriseuran puheenjohtajan Jauri Varvikon mukaan BRICS-yhteistyöstä on ollut globaalin kehityksen suunnannäyttäjä sen jälkeen kun Venäjä, Intia ja Kiina ottivat viime vuosisadan lopulla ensimmäisiä askeleita yhteistyönsä tiivistämiseksi.
”BRICS-yhteistyöhön osallistuvien jäsen- ja kumppanimaiden osuus bruttokansantuotteen kasvusta on noussut vuosituhannen alun 30 prosentista 57 prosenttiin viimeisen 10 vuoden aikana”, totesi Varvikko.
Naapuriseuran puheenjohtaja muistutti, että alun perin BRICS oli viiden kehittyvän talouden – Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan – muodostama liittouma. Sen lyhenne BRICS tulee maiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista.
”Nyt nämä maat hallitsevat luonnonvarojen, työvoiman ja teollisuustuotteiden globaalia tarjontaa”, totesi Varvikko.
Naapuriseuran puheenjohtaja totesi Euroopan painivan samaan aikaan pysähtyneen talouskasvun, kansalaisten elintason heikkenemisen ja poliittisen kyvyttömyyden aiheuttamien ongelmien suossa.
”Ainoa uskottava ulospääsy Euroopan talousahdingosta on yhteistyön lisääminen BRICS-maiden kanssa, kaikilla osa-alueilla, myös niiden markkinoilla. Tätä vaatii myös suomalaisten ja muiden Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen”.
Varvikko muistutti kylmän sodan aikana Suomen niittäneen mainetta sodan vastakkaisten osapuolien jännitteiden lieventäjänä.
”Tästä jäi maailmanhistoriaan muistomerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous Finlandia-talossa. Nyt Etykiin ei näytä olevan paluuta, mutta yhteistyö BRICS-maiden kanssa voisi tarjota jotain tilalle”, sanoi Naapuriseuran puheenjohtaja.
”Me Naapuriseurassa esitämme, että Suomi ottaa jälleen paikkansa prosessissa, joka johtaa globaalien jännitteiden lieventämiseen. On välttämätöntä, että Suomi ryhtyy toimiin, joka johtaa teknologian saavutusten globaaliin hallintaan ja sivilisaatioiden välisen vuoropuhelun parantamiseen”, totesi Varvikko.
Puheenjohtajan mielestä nyt jos koskaan kaivataan pysähtyneen, mutta historiallisilta saavutuksiltaan merkittävän Euroopan sekä väkirikkaan ja innovatiivisen Aasian yhteistyötä globaalin Etelän irrottamiseksi kolonialismin aikana syntyneistä rakenteista.
”Tässä prosessissa kaikki toimet Euraasian talous- ja turvallisuusyhteistyön kehittämiseksi ovat kullan arvoisia”, totesi Varvikko.
Venäjän suurlähettiläs: BRICS ei ole suunnattu länttä vastaan
Seminaarissa puhuneen Venäjän suurlähettilään Pavel Kuznetsovin mukaan BRICS:n toiminta ei missään tapauksessa ole suunnattu länsimaita eikä ketään muutakaan vastaan. Venäjän suurlähettiläs viittasi syyskuussa Intian New Delhissä pidetyn BRICS:n huippukokouksen loppujulistukseen, jossa todetaan yhteisön tavoitteena olevan ”rakentaa valoisampi yhteinen tulevaisuus kansainväliselle yhteisölle molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön pohjalta”.
Kuznetsov totesi BRICS:n perustamisen parikymmentä vuotta sitten olleen luonnollinen vastaus haasteisiin, joita länsi ja sen hallitsemat globaalin hallinnan mekanismit eivät halunneet ratkaista. Kuznetsov sanoi BRICS:n olevan myös vaihtoehto länsikeskeiselle maailmalle.
Suurlähettiläs palautti mieliin, että BRICS-formaatin käsitteellinen synty alkoi jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Venäjän johto pohti silloin mahdollisuutta luoda Venäjän, Intian ja Kiinan välinen ”strateginen kolmio”, jota yhdistäisi pitkälti yhteinen näkemys maailman kehityksestä. Pohdintoihin liittyi myöhemmin myös Brasilia, neljäs valtio.
Kuznetsov totesi ”nelikon” ulkoministerien tavanneen YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa 2006. Maat vahvistivat yhteiset strategiset etunsa ja sopivat virallisesti monialaisen yhteistyön kehittämisestä.
Vuonna 2009 Venäjän Jekaterinburgissa järjestettiin ensimmäinen BRIC-huippukokous. Vuonna 2011 mukaan liittyi Etelä-Afrikka. Sen jälkeen yhteisöä on kutsuttu BRICS-nimellä.
Kuznetsovin mukaan maailmassa tapahtuu nyt todella historiallisia muutoksia. Maapallo on siirtynyt maailmanjärjestyksen perustavanlaatuisen murroksen aikakauteen. Kehityksen suuntaviivoista ei enää määrää ”valittujen kerho”, vaan maailman enemmistö ja sen yhteenliittymät.
BRICS-yhteenliittymä om Venäjän suurlähettilään mukaan yksi merkittävimmistä elementeistä uudessa kansainvälisten suhteiden järjestelmässä. Nykyään BRICS:iin kuuluu kymmenen täysjäsentä ja lisäksi kymmenen kumppanimaata sekä Saudi-Arabia, jolla on jäseneksi kutsutun maan asema.
”Näin 20 vuodessa on luotu yksi nykyisen poliittisen maailmankartan laajimmista ja vaikutusvaltaisimmista yhteenliittymistä.”
”BRICS poikkeaa lännessä totutuista rakenteista”
BRICS-formaatissa on Kuznetsovin mukaan onnistuttu rakentamaan epämuodollinen ja epäbyrokraattinen yhteenliittymä, joka eroaa radikaalisti niistä rakenteista, joihin lännessä on totuttu. Kaikista asioista käydään Kuznetsovin mukaan aina avoimia, toisia kunnioittavia neuvotteluja, joiden tavoitteena on kompromissi. ”Ja mikä tärkeintä neuvottelujen tavoitteena on todellisten ongelmien ratkaisemisen. Ongelmia, joita maailmassa on runsaasti.”
Asioista ei Venäjän suurlähettilään mukaan päätetä ”niin kuin esimerkiksi Natossa, jossa Washington komentaa, tai Euroopan unionissa, jossa Brysselin byrokratia on kaapannut kansallisten hallitusten oikeudet.”
Kahdessa vuosikymmenessä yhteenliittymän kokoonpano on kaksinkertaistunut. BRICS:n osuus maailman bruttokansantuotteesta on kasvanut 20 prosentista yli 40 prosenttiin. Samaan aikaan G7-ryhmän osuus globaalista BKT:stä on nyt alle 30 prosenttia. Kaksi vuosikymmentä sitten läntinen ryhmä hallitsi yli 40 prosenttia maailman tuotannosta.
Naapuriseuran sanomat jatkaa BRICS-seminaarin annin käsittelemistä sekä maanantaina että tiistaina.