Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin (CAS) mahdollisti Venäjän pääsyn jääkiekon kansainvälisiin kisoihin perjantaina 30.10. Jääkiekon lisäksi urheilulajeja, joihin Venäjä voi jo eri päätösten perusteella osallistua, on tämän hetken tiedon mukaan yli 40.
Useat maat Suomi etunenässä pyrkivät estämään venäläisten osallistumisen urheilukisoihin muun muassa hyödyntämällä viisumi- ja maahantulorajoituksia. Venäjä suljettiin kansainvälisestä jääkiekosta vuonna 2022. IIHF on ilmaissut olevansa eri mieltä CAS:n päätöksestä, mutta aikoo noudattaa sitä.
Ylen lauantaina 31.10. haastattelema urheiluoikeuteen perehtynyt asianajaja Hannu Kalkas katsoo, että jos IIHF kieltäytyisi noudattamasta CAS:n päätöstä, Venäjä voisi viedä asian Sveitsin käräjäoikeuteen. Kalkkaan arvion mukaan päätös pantaisiin siellä täytäntöön.
Tämän kiertääkseen Suomen jääkiekkoliitto järjesti maanantaina 2.11. hätäkokouksen ja ilmoitti ryhtyvänsä kokoamaan kansainvälistä yhteisrintamaa, jonka tavoitteena on painostuksellaan estää Venäjän paluu MM-kisoihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
”Linjaus on se, että teemme kaiken mahdollisen sen eteen, ettei Venäjä pelaa MM-kisoissa tällä kaudella”, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen kommentoi Ilta-Sanomille.
Koska suoranaisena painostuskohteena ei voi olla välitystuomioistuin, kohteeksi on otettu alan kattojärjestö Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF, jonka jäsen Suomikin on.
IIHF:n sääntöjen mukaan poliittisista syistä turnauksesta kieltäytyvä maa voidaan pudottaa alemmalle sarjatasolle ja maalle voidaan langettaa muitakin seuraamuksia. Nämä seuraamukset on tarkoitus estää kokoamalla boikottiin niin useita kiekkomaita, että kaikkia ei voisi pudottaa pelistä ja IIHF myös estäisi Venäjän osallistumisen loppukevään MM-kisoihin.
Kansainvälisen liiton kädet on kuitenkin sidottu CAS:n päätöksellä, eikä se voi liittona edetä asiassa. Hannu Kalkkaan lisäksi CAS:issa työskennellyt ruotsalainen Conny Jörneklint kertoo Iltalehdelle 4.11., että Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ei voi pitää Venäjää ulkona MM-kisoista, vaikka ainakin Suomi, Ruotsi, Tšekki, Latvia, Tanska ja Norja ovat jo ryhtyneet boikottiin eivätkä aio pelata Venäjää vastaan.
Jörneklintin mukaan Venäjä voisi vedota tuomioistuimeen ja vaatia antamaan IIHF:lle ”miljardin dollarin sakot.” Jörneklintin mielestä on mahdollista, että Venäjä voisi haastaa myös yksittäiset maat välimiesoikeuteen Sveitsissä.
Lisäksi hän katsoo, että oikeusjärjestelmä, jota on ylläpidetty CAS:n avulla voi hajota, jos kansainväliset urheiluorganisaatiot erkaantuvat siitä.
Uutena maana boikotoijiin on liittynyt Itävalta. Mikäli 16 kiekkomaasta jää hyvin moni pois, Saksan MM-kisat ovat uhattuina. Yksikään maa ei ole toistaiseksi ilmoittanut vetäytyvänsä kokonaan, vaan on kieltäytynyt kohtaamasta Venäjää kiekkojäillä.
Tämän hetken tiedon mukaan Ukraina menettää paikkansa, eikä osallistujamaita lisätä näin yhdellä.
Päätös ei sido valtioita, poliitikkoja eikä sponsoreita
Kisojen pitkäaikainen pääsponsori, saksalaiseen VAG-konserniin kuuluva tšekkiläinen Skoda on ilmoittanut harkitsevansa rooliaan kisoissa. Myös saksalainen työvaatevalmistaja Straus on uhannut vetäytyä sponsoroinnista, samoin tšekkiläinen vedonlyöntiyhtiö Tipsport. Nokian Renkaat kertoi lopettavansa kevään MM-kisojen sponsoroinnin, mikäli Venäjä osallistuu turnaukseen. Ruotsalainen AJ produkter on myös ilmoittanut vetäytyvänsä rahoittajien joukosta.
Koska CAS:n päätös ei koske valtioita, ne voivat estää Venäjän osallistumisen kotikisoihinsa epäämällä viisumit. Lehtitietojen mukaan Saksa on harkinnut tuollaista ratkaisua kevään MM-kisoihin.
Tšekki käyttää vuonna 2023 laadittua asetusta, jonka mukaan maa ei myönnä lyhytaikaisia viisumeja Venäjän kansalaisille. Tällä perusteella Tšekki ei aio myöntää venäläisille tyttökiekkoilijoille viisumeja maassa järjestettäviin alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin.
Kanadan hallitus on linjannut, että Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoilta ja toimihenkilöiltä evätään maahantuloviisumit vuodenvaihteen Edmontonissa ja Red Deerissä järjestettäviin alle 20-vuotiaiden nuorten MM-kisoihin.
Iltasanomien mukaan Suomikin haluaa estää venäläisurheilijoiden maahantulon ensisijaisesti estämällä viisumien myöntämisen. Asian takana on ulkoministeri Elina Valtonen.
”Aion edistää tarvittavia toimia tulevina päivinä”, Valtonen kertoo.
Lehden mukaan tarkoitus on estää jopa takautuvalla päätöksellä Carolina Hurricanesin ja Seattle Krakenin venäläiskiekkoilijoiden pääsy Suomessa tulevalla viikolla pelattaviin otteluihinsa.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala puolestaan harmittelee, että hallituksen valmistelema viisumikäytäntö ei ehtine estämään venäläisurheilijoiden tuloa maastohiihdon Rukan maailmancupin tämän kuun lopussa. Venäläisten on tarkoitus osallistua neutraaleina urheilijoina, ei Venäjän valtion edustajina.
Voi arvioida, että kieltopäätös olisi etnisyyteen kohdistuvana rasistinen etenkin yhdysvaltalaisten Carolina Hurricanesin ja Seattle Krakenin riveissä pelaavien venäläiskiekkoilijoiden osalta.
Muista johtavista poliitikoista tasavallan presidentti Alexander Stubb, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ja pääministeri Petteri Orpo ovat olleet tyytymättömiä CAS:n päätökseen.
Suomalaismepeistä Mika Aaltola (kok), Pekka Toveri (kok), Anna-Maja Henriksson (RKP) ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä Jussi Saramo ovat allekirjoittaneet 21 europarlamentaarikon mukana kirjeen, jossa vaaditaan Venäjän kilpailukiellon jatkamista ja sanktioita erilaisille paluuta tukeville urheilupäättäjille ja -elimille. Kirjeessä vaaditaan myös EU:n yhteistyön ja tukien jäädyttämistä niille tahoille jotka jouduttavat Venäjän paluuta kiekkokentille. Meppien mukaan kisojen järjestäjämaiden tulisi lisäksi hyödyntää viisumi- ja maahantulorajoituksiaan ”lain sallimissa rajoissa.” Kirje on osoitettu EU:n ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) johtajille.
Venäjä ei alistu kiristykseen
Venäjän urheiluministeri ja Venäjän olympiakomitean (ROC) puheenjohtaja Mihail Degtyarevin mukaan Venäjä aikoo vedota jääkiekon osalta Kansainväliseen olympiakomiteaan. Asiasta kertoi venäläinen uutistoimisto TASS.
”Tämä ei koske vain niitä maita, jotka uhkaavat ja kiristävät Kansainvälistä jääkiekkoliittoa boikotilla, vaan myös maita, jotka aikovat isännöidä kansainvälisiä turnauksia, joihin osallistuisi venäläisiä. Venäjä pitää heidät mielessään”, Degtyarev sanoo.
Hän myös kertoo mahdollisuudesta nostaa kanne edellisiä maita vastaan ja pyytää arvioimaan turnausten isännöintioikeutta, jos he jatkavat maansa politiikkaa.
”Maailma on paljon suurempi kuin vain Skandinavia tai Baltian maat. Näiden on ymmärrettävä, että urheilun parissa on paljon maita, kaikki haluavat kilpailla, kaikki haluavat urheilutapahtumia ja ovat jo kyllästyneitä Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisiin kohdistuvaan syrjintään.”
Urheilussa pelataan kaksilla säännöillä
Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on kesällä 7.7.2026 purkanut Venäjän olympiakomitean toimintakiellon. Päätös sallii venäläisten urheilijoiden ja joukkueiden paluun 2028 Los Angelesin kesäolympialaisiin ja samalla niiden osallistumisen karsintakilpailuihin. Päätös koskee sekä yksilö- että joukkuelajeja ilman aiempia neutraalin urheilijan statuksen vaatimuksia. Lipun ja kansallishymnin käytöstä KOK päättää myöhemmin.
Päätöksen taustalla on KOK:n yleiskokouksen 25. kesäkuuta hyväksymä muutos olympismin peruskirjaan. Peruskirjaan lisättiin määräys, jonka mukaan olympialiikkeen ja urheilujärjestöjen tulee säilyä poliittisesti neutraaleina kaikissa tilanteissa. Samalla KOK ilmoitti, että sen aiemmin kansainvälisille lajiliitoille antamat suositukset venäläisurheilijoiden osallistumisen rajoittamisesta eivät ole enää voimassa.
Suomen Olympiakomitea pitää kuitenkin päätöstä, jonka pitäisi taata urheilun epäpoliittisuus, valitettavana. Suomen Olympiakomitea ei ole KOK:n jäsen eikä näin osallistu KOK:n päätöksentekoon.
Asianajaja Hannu Kalkas näkee Kansainvälisen jääkiekkoliiton ja CAS:n tapauksen yhteydessä laajemman ongelman – olympialiikkeen yli sata vuotta vanhan neutraliteettiperiaatteen, joka on hänen mielestään vanhentunut. Kalkkaan mielestä tämä periaate pitäisi muuttaa äsken uudistettuun peruskirjaan, ja se on viime kädessä Kansainvälisen olympiakomitean tehtävä.
Tämän kirjoittajan arvion mukaan se jäänee tekemättä, koska silloin pitäisi ottaa kantaa esimerkiksi Israelin ja Yhdysvaltojen osallistumiseen kansainvälisiin urheilukisoihin ja länsimaiden pitäisi pelata rehdisti ilman kaksinaismoralismia.
Venäjä on jo palannut kansainvälisille kentille
Jo ennen CAS:n tuoretta ja KOK:n heinäkuista päätöstä Venäjän urheilijat ovat saaneet mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin urheilukilpailuihin eri lajeissa. Asiasta ei ole näkyvästi uutisoitu suomalaisissa tiedotusvälineissä. Lajeja, joihin Venäjä voi osallistua, on eri lajiliittojen alaisuudessa tämän hetken tiedon mukaan 41.
Luettelossa on mainittu lajit, lajiliitto, päätösajankohta tai sen voimaantulopäivä sekä mahdolliset rajoitukset. Luettelo on 4.11.2026 ajankohdan mukainen.
Biljardi (WCBS): Neutraalin lipun alla 15.7.2022.
Jousiammunta (Huom: vain World Archery): 14.8.2026. Ei rajoituksia.
Judo (IJF): 27.11.2025. Ei rajoituksia.
Käsipallo (IHF): 15.7.2026. Ei rajoituksia.
Karate (WKF): toukokuu 2026. Ei rajoituksia.
Koripallo (FIBA): 1.9.2026. Rajoitukset poistettiin pelaajilta, valmentajilta ja toimihenkilöiltä sekä koripallossa että 3×3:ssa. Maajoukkueet eivät vielä voi osallistua.
Lentopallo (FIVB): 8.7.2026. Venäläiset urheilijat ja tekniset toimihenkilöt saavat palata kilpailuihin. Venäjän joukkueet pelaavat Nations Leaguessa 2027.
Maastohiihto ym. talvilajit (FIS): 1.9.2026. Päätös koskee kaikkia FIS-lajeja. Venäläiset voivat kilpailla maastohiihdossa, alppihiihdossa, mäkihypyssä, yhdistetyssä, freestylessä, lumilautailussa ja freeridessä neutraaleina. Vain yksilölajit, ei ampumahiihtoa, jota hallinnoi FIS:n sijaan IBU.
Miekkailu (FIE): 2.6.2026. Ei rajoituksia 22.7. jälkeen.
Muay Thai (IFMA): 19.5.2026. Ei rajoituksia.
Moottoriurheilu (FIA): 3.8.2026. Lähes kaikki jäljellä olevat venäläisten osallistumisrajoitukset poistettu.
Nykyaikainen viisiottelu (UIPM): 8.7.2026. Ei rajoituksia 3.8.2026 jälkeen.
Nyrkkeily (World Boxing): 30.7.2026. Ei rajoituksia.
Pöytätennis (ITTF): 28.7.2026. Ei rajoituksia.
Paini (UWW): 15.5.2026. Ei rajoituksia.
Painonnosto (IWF): 26.6.2026. Ei rajoituksia.
Potkunyrkkeily (huom: vain WKF): 28.3.2025. Ei rajoituksia.
Pyöräily (UCI): 1.7.2026. Neutraaliusvaatimukset säilyvät.
Ratsastus (FEI): 5.10.2026. Ei rajoituksia pl. urheilijoiden kelpoisuus.
Rullaluistelu ja skeittaus (World Skate): 6.8.2026. Ei rajoituksia.
Taitoluistelu sekä pikaluistelu lyhyellä ja pitkällä radalla (ISU): 30.6.2026. Ilman tunnuksia kaudella 2026–2027. Joitakin toimitsija- ja kiintiörajoituksia.
Taekwondo (WT): 31.1.2026. Ei rajoituksia pl. hallinnon virkamiesten akkreditointi.
Tanssiurheilu (WDSF): 13.8.2026. Ei rajoituksia.
Uinti ja vesiurheilu (World Aquatics): uinti, uimahypyt, taitouinti, avovesiuinti, high diving ja vesipallo. 13.4.2026. Ei rajoituksia. Euroopan vesiurheiluliitto ei seurannut päätöstä.
Voimistelu (FIG): 18.5.2026. Ei rajoituksia. Päätös koskee kaikkia viittä lajia: telinevoimistelua, rytmistä voimistelua, trampoliinia, akrobatiaa ja aerobicia. Olympialaisiin osallistumiselle on asetettu ehtoja.
Kuva: Alexey Chernyadyev, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 3.0,
Lue myös: Venäjä palannee jääkiekon MM-kisoihin
Naapuriseuran sanomat 2.11.2026.