Venäjän uhalla opetellaan jo hyvinvointialueen rahoittamista

Kymenlaakson hyvinvointialue ostaa mainostoimistolta isolla rahalla kikkoja varojen saamiseksi toimintaansa.

Viime elokuussa Kymenlaakson hyvinvointialueella aloitettiin yt-neuvottelut. Niiden avulla tavoitellaan noin 40 miljoonan euron säästöjä ensi vuonna. Säästöistä puolet eli 20 miljoonaa euroa koostuisi henkilöstökuluista. Se vastaa laskennallisesti enintään 280 henkilötyövuotta.

Tässä tilanteessa hyvinvointialue käyttää hyväkseen Venäjä-korttia. Toimittaja Mikko Isotalo kuvaa Helsingin Sanomissa hyvin, mistä on kyse, kun Milton (eräänlainen mainostoimisto) laati alueelle 13-sivuisen edunvalvontasuunnitelman:

”Itäisellä rajaseudulla sijaitseva Kymenlaakson hyvinvointialue vahvistaa Euroopan etulinjan puolustuskykyä ja varautumista.”

Hyvinvointialueen hallitus hyväksyi 14.4. edunvalvontasuunnitelman. Isotalo toteaa, että Kymenlaakson hyvinvointialue on ostanut toistuvasti viestintätoimisto Miltonilta apua vaikuttamiseen. Alue on siis käyttänyt valtion myöntämää rahaa konsulttiin saadakseen valtiolta lisää rahaa.

”Kilpailutetun hankinnan ennakoitu arvo on 150 000 euroa.”

Toimittaja Mikko Isotalo summaakin raportin mainiosti: ”Tarina korostaa Venäjän uhkaa. Se on uhka, jonka torjumiseen tunnetusti rahaa riittää.”

Hyvinvointialueen luottamusjohto ei pidä moraalisena tai muutenkaan ongelmallisena Venäjä-kortin käyttämistä varainkeruuseen samaan aikaan, kun halutaan säästää kymmeniä miljoonia euroja ja ehkä vähentää henkilöstöä sadoittain.

Aluehallituksen puheenjohtaja Anne Heikkilä (sd) kommentoi Venäjä-uhkaa näin:

”Olemme saaneet ministeriöiltä erilaisia velvoitteita varautumisen järjestämiseen. Konkreettisimpana tämä näyttäytyy hävittäjien ylilentoina, droonien ajautumisena meidän alueellemme ja erilaisina varautumisina mahdollisiin öljyonnettomuuksiin merialueella.”

Mitä tästä voi päätellä? Hävittäjät lentelevät lähinnä merellä, droonit tulevat Ukrainasta ja öljyonnettomuuksia voi varmastikin sattua muillekin kuin venäläisille aluksille. Kuitenkin uhka tulee vain Venäjältä.

Tämä 150 000 euron ostos Miltonilta ei ollut ensimmäinen kerta. Mikko Isotalon mukaan hyvinvointialue käytti Miltonin apua jo keväällä 2024, kun se puolusti Kouvolan Ratamokeskuksen yöpäivystystä.
”Hallitus oli keväällä 2024 lopettamassa Ratamokeskuksen yöpäivystyksen. Hyvinvointialue osti kahdessa erässä Miltonilta ’tilannekuvan luomiseen’ tukea noin 55 000 eurolla.”

Puheenjohtaja Anne Heikkilä pitää Miltonin palveluja tarpeellisena edunvalvontakoulutuksena.
”Meidän edunvalvontamme keihäänkärki on rahoituksen muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi. Sillä pystyttäisiin paremmin huolehtimaan kuntalaisten tarpeista. Nyt niin ei ole. Valtiolta saatu rahoitus ei riitä palveluiden ylläpitämiseen.”

Mainittakoon, että Kymenlaakson hyvinvointialueen kuudelle poliittiselle päättäjälle lähetettyyn kyselyyn vastasi vain yksi, eli hallituksen puheenjohtaja Anne Heikkilä, sd.

Aluehallituksen varapuheenjohtajat Jaakko Harjumaaskola (sd) ja Elina Inkeroinen-Lalu (kok) sekä aluevaltuuston koko puheenjohtajisto Christa Carpelan (kok), Riikka Turunen (kesk) ja Henna Hovi (sd) eivät vastanneet.

Hiljaa pysyneet eivät joko halunneet tai osanneet vastata tai eivät pitäneet asiaa vastaamisen arvoisena. Tuskin näin merkittävään asiaan kajoaminen pääsi unohtumaan?

Hyvinvointialuetta halkoo etelästä pohjoiseen – tai päinvastoin – valtatie 15 Kotkan ja Kouvolan välillä. Sen parantamiseen käytetään näillä näkymin runsaat 120 miljoonaa euroa. Monen mielestä varsin hyväkuntoisen tien kohentamiseen. Siihen kyllä riittää kymmenet ja taas kymmenet miljoonat eurot, kun samaan aikaan ihmisten terveydenhuoltoon eivät varat tahdo riittää.

Korutonta kertomaa: Kymenlaaksossa on jo keväällä 2025 lakkautettu pysyvästi Miehikkälän, Elimäen ja Jaalan terveysasemat. Lisäksi on esitetty muun muassa Pyhtään, Virolahden, Länsi-Kotkan (Karhuvuori) ja Katajaharjun (Kouvola) terveysasemien sulkemista tulevina vuosina.

Entä jos sota syttyy – kuka silloin hoitaa haavoittuneet?

Kymenlaakson tilanne ei ole yksittäinen esimerkki. Hyvinvointialueilla on käyty viime vuosina laajoja yt-neuvotteluja, henkilöstöä on vähennetty ja palveluja keskitetty. Nyt samaan keskusteluun on tullut mukaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon kyky selviytyä mahdollisesta sotatilanteesta.

Helsingin Sanomissa julkaistussa Veera Paanasen toimittamassa haastattelussa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on nostanut esiin kysymyksen, joka on syytä ottaa vakavasti. Hänen mukaansa Suomi ei ole riittävästi varautunut sotaan, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole tarpeeksi työntekijöitä hoitamaan mahdollisessa sotatilanteessa suuria määriä haavoittuneita.

Rytkönen kysyy aiheellisesti:

”Mitä se rauta siellä rajalla hyödyttää, jos ei ole tarpeeksi meitä, jotka ottavat koppia haavoittuneista?”

Hän muistuttaa, että samoilla rauhan ajan henkilöstöresursseilla pitäisi selvitä myös sodan aikana. Lääkäreitä ja hoitajia ei ole mitään ylimääräistä reserviä, josta voitaisiin ottaa työntekijöitä käyttöön kriisin syttyessä.

Tässä Rytkönen on aivan oikeassa. Jos hoitohenkilöstöä vähennetään nyt säästöjen ja tuottavuustavoitteiden nimissä, ei heitä voida noin vain kutsua takaisin silloin, kun apua tarvitaan eniten.

Helsingin Sanomissa Rytkönen arvostelee myös erikoissairaanhoidon keskittämistä ja muistuttaa, ettei sairaaloiden ja palvelujen tarvetta voi arvioida yksinomaan väestömäärien perusteella. Esimerkiksi itäisen Suomen ja Kainuun kaltaisilla alueilla pitkät välimatkat ja turvallisuuspoliittinen sijainti ovat huomionarvoisia tekijöitä.

Hän vastustaa myös ajatusta siitä, että julkiselta sektorilta voitaisiin vielä vähentää merkittävästi työntekijöitä tuottavuuden kasvattamisen nimissä.

Rytkönen esittääkin, että Naton viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta 1,5 prosenttiyksikköä käytettäisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hänen mukaansa terveydenhuollon toimintakyky on osa maan puolustuskykyä, eikä sitä voi rakentaa pelkästään sotilaallisella kalustolla.

Tässäkin on paljon järkeä. Mutta Rytkösen kommenteissa on myös ristiriita, jota ei pidä sivuuttaa.
Hän arvostelee irtisanomisia, henkilöstön vähentämistä ja palvelujen keskittämistä, mutta samalla puolustaa sotaan varautumista lisärahoituksen perusteena. Hän haluaa, että terveydenhuoltoon suunnataan puolustusmenojen yhteydessä lisää rahaa, jotta Suomi kykenisi hoitamaan mahdollisen sodan uhreja.
Mutta miksi terveydenhuollon riittävää rahoitusta ja henkilöstöä pitää perustella sodalla?

Eikö samoja lääkäreitä, hoitajia, ambulansseja, sairaaloita ja terveysasemia tarvita myös tavallisten ihmisten hoitamiseen joka päivä? Eikö niiden ylläpitämiseen pitäisi olla riittävät voimavarat ilman, että ensin vedotaan Venäjän uhkaan?

Ristiriita on ilmeinen: rauhan aikana henkilöstöä vähennetään, terveysasemia suljetaan ja palveluja keskitetään taloudellisiin perusteisiin vedoten. Kun puhe kääntyy sotaan varautumiseen, samojen palvelujen ja työntekijöiden puute muuttuu vakavaksi kansalliseksi turvallisuusuhaksi.

Rytkönen itsekin muistuttaa, ettei työntekijöitä voida ensin irtisanoa ja sitten odottaa heidän palaavan kriisin hetkellä. Juuri tästä syystä hänen esittämänsä huoli pitäisi ottaa vakavasti myös rauhan ajan päätöksenteossa.

On kuitenkin syytä kysyä, miksi sotaan varautumisen pitäisi olla se peruste, jolla terveydenhuollon resurssien riittävyys viimein tunnustetaan. Ihmisten hoitaminen ei ole vain puolustuspolitiikkaa. Se on hyvinvointiyhteiskunnan perustehtävä.

Turvallisuudesta on tullut uusi rahoitusperuste

Kymenlaakson hyvinvointialueen Milton-hankinta ja Rytkösen esittämät vaatimukset kertovat samasta ilmiöstä. Venäjän uhka ja sotaan varautuminen ovat nousseet perusteiksi, joilla haetaan lisää rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Varautumista erilaisiin uhkiin ei pidä vähätellä, mutta onko oikein, että tavallisen terveydenhuollon rahoituksen ja palvelujen turvaaminen jää taloudellisten säästöpaineiden alle, kunnes asia voidaan kytkeä puolustukseen ja sotilaalliseen varautumiseen?

Kymenlaakson hyvinvointialue käyttää konsulttirahaa saadakseen valtiolta lisää rahaa vetoamalla Venäjän uhkaan. Samaan aikaan alueella suljetaan terveysasemia ja vähennetään henkilöstöä.

Tehyn puheenjohtaja puolestaan muistuttaa, että sodan aikana tarvitaan juuri niitä työntekijöitä, joita nyt vähennetään. Hän on tässä oikeassa, mutta saman vaatimuksen pitäisi koskea myös rauhan aikaa.
Turvallisuus ei synny siitä, että yhteiskunnan perusrakenteita heikennetään rauhan aikana ja niiden puutteet huomataan vasta kriisin uhatessa. Jos meillä ei ole varaa pitää huolta ihmisistä rauhan aikana, millä ihmeen tavalla meillä olisi varaa ja kykyä hoitaa heitä sodan aikana?

Otsikkokuva: ChatGPT / OpenAI (tekoälyllä tuotettu, 2026).

Tkstissä: Tehy / Saara Partanen. TEHYn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.