Yhdysvallat aikoo sallia dieselin tuonnin Venäjältä, mutta mitä tapahtuu maksuliikennettä koskeville pakotteille?
Taloudellisia pakotteita pidetään usein keinona painostaa toista valtiota muuttamaan politiikkaansa. Käytännössä niiden vaikutukset ulottuvat myös rajoituksia asettavien maiden yrityksiin, kuluttajiin ja pankkeihin.
Lokakuussa 2026 ristiriita tuli näkyväksi, kun Yhdysvallat myönsi poikkeusluvan tiettyihin venäläistä dieselpolttoainetta koskeviin liiketoimiin. Tavarakaupan salliminen ei kuitenkaan automaattisesti ratkaise maksuliikenteen ongelmia.
Pakotteet eivät alkaneet vuonna 2022. Neuvostoliittoon kohdistettiin taloudellisia rajoituksia jo kylmän sodan aikana.
Vuonna 1949 perustettu COCOM-järjestelmä koordinoi strategisesti tärkeän teknologian vientivalvontaa länsimaissa. Silti vilja- ja energiakauppa Neuvostoliiton kanssa jatkui. Taloudelliset riippuvuudet vaikuttivat siihen, kuinka pitkälle rajoituksia haluttiin viedä.
Neuvostoliiton Afganistaniin tekemän intervention jälkeen vuonna 1979 Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter rajoitti muun muassa viljatoimituksia.
Presidentti Ronald Reagan puolestaan poisti viljaembargon vuonna 1981, vaikka maiden poliittiset suhteet pysyivät jännitteisinä. Historia osoittaa, että pakotteiden sisältöön ovat vaikuttaneet myös niiden asettajan kotimaiset taloudelliset intressit.
Venäläinen diesel ja Yhdysvaltain poikkeuslupa
Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakoteviranomainen OFAC julkaisi 9. lokakuuta 2026 yleisluvan (General License). Se sallii tietyin ehdoin venäläistä alkuperää olevan dieselpolttoaineen myyntiin, toimitukseen, purkamiseen ja tuontiin liittyvät liiketoimet aina 7. huhtikuuta 2027 saakka. Kyse on rajatusta luvasta, ei Venäjä-pakotteiden yleisestä kumoamisesta.
Think BRICS -julkaisun artikkelissa ”Russian Diesel and the Two Levels of American Sanctions” kiinnitetään huomiota eroihin, jotka ovat poliittisen ilmoituksen ja sen oikeudellisen toteutuksen välillä.
OFAC:n lupa voi sallia tavaratoimituksen, mutta sen perusteella ei vielä tiedetä, millaisen pankkiketjun kautta ostohinta maksetaan. Tämä on liiketoimen käytännön toteutuksen kannalta keskeinen kysymys.
Onko Venäjän keskuspankki pakotelistalla?
Myös Venäjän keskuspankkiin kohdistuu Yhdysvaltojen merkittäviä pakoterajoituksia. Esimerkiksi hallinnollisen määräyksen (Executive Order ) 14024 nojalla annettu asetus (Directive) numero 4 kieltää yhdysvaltalaisilta henkilöiltä liiketoimet, joissa Venäjän keskuspankki on osapuolena. Ja mukana ovat myös varojen siirrot ja valuuttakaupat, ellei OFAC ole myöntänyt poikkeusta.
Oikeudellisesti tärkeä yksityiskohta on kuitenkin se, että OFAC:n oman vastauksen mukaan asetus numero 4 ei sellaisenaan aseta Venäjän keskuspankkia omaisuuden jäädyttämistä merkitsevien pakotteiden (ns. blocking sanctions) kohteeksi.
Sen sijaan yhdysvaltalaisten on hylättävä direktiivin kieltämät liiketoimet. Näin ollen kysymykseen siitä, onko keskuspankki ”pakotelistalla”, ei voi vastata täsmällisesti pelkällä kyllä- tai ei-vastauksella.
Keskuspankki on nimenomaisesti rajoitusten kohde, mutta direktiivin oikeusvaikutus poikkeaa ns. mustan listan perusteella tapahtuvasta omaisuuden jäädyttämisestä. Kyse on OFAC:n ylläpitämästä luettelosta pakotteiden alaisista tahoista.
Miten dieselistä voidaan maksaa?
Yleislisenssi (General License) 135 sallii tiettyjä dieseliin liittyviä liiketoimia, mutta se ei yleisesti vapauta kaikkia venäläisiä pankkeja eikä kaikkia maksujärjestelyjä pakotteista. Lupa ei myöskään oikeuta veloittamaan Yhdysvaltain rahoituslaitoksessa olevia Venäjän keskuspankin, kansallisen hyvinvointirahaston tai valtiovarainministeriön tilejä. Muiden pakoteohjelmien kiellot voivat edelleen tulla sovellettaviksi.
Otsikkokuva: Oleksiy Yeshtokyn / Pexels
1 Kuva tekstissä: Erik Mclean, öljynjalostamon säiliöt / Pexels
2 Kuva tekstissä: A. Savin. Yksityiskohta Venäjän keskuspankin rakennuksesta. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: art libre
