Ruuan ja muiden hintojen nousua on perusteltu Ukrainan sodalla. Yli sata vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Venäjä pyrki estämään Suomessa ruuan keinotekoiset hinnankorotukset – melko ankarien rangaistusten uhalla.
Ensimmäinen maailmansota syttyi kesällä 1914. Samantien ruuan hinta alkoi nousta, myös Suomessa. Maamme kuului suurruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Vihatun emomaan korkein virkamies Suomessa oli tuolloin kenraalikuvernööri Franz Albert Seyn. Hänen sotilasarvonsa oli kenraaliluutnantti.
Seyn antoi julkaista elokuussa vuonna 1914 maamme sanomalehdissä ilmoituksia: Pakollinen kielto. Niissä kiellettiin ”luonnottomasti korottamasta ruokatavarain ja muitten välttämättömimpien ja muiden tarvetavarain sekä hevosten ja karjan ravintoaineiden hintaa.”
Suomi oli julistettu sotatilaan ja siksi ilmoituksessa ”säädetään täten sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia koskevain Säännösten 19 artiklan nojalla sotatilan maassa voimassaolon aikana noudatettavaksi seuraavaa:
1. Mitä ankarimmin kielletään: 1) vaatimasta ruokavaroja ja välttämättömimpiä tarvetavaroita sekä hevosten ja karjan ravintoaineita myytäessä sellaisia liiallisia hintoja, jotka eivät vastaa vallitsevia
olosuhteita, ja siten tunnottomasti hankkimasta aineellista etua; sekä ryhtymästä minkäänlaisiin sopimuksiin tai käyttämästä muita keinoja 1 kohdassa mainittujen tavarain ja tarpeiden hintojen keinotekoisesti korottamiseksi.”
Kiskurihintoja vaatineille oli luvassa varsin ankarat rangaistukset. Seurauksena oli enintään kolme kuukautta vankeutta tai korkeintaan 8000 markan sakko.
Kenraalikuvernööri Seyn valtuutti Suomen läänien kuvernöörit ratkaisemaan pakollisesta määräyksestä aiheutuvat ”asiat”. Kuvernöörit saivat myös paikallisesti antaa ruokatarvikkeita koskevia rajoituksia.
Pakollinen määräys tuli voimaan heti kun se oli julkaistu. Esimerkiksi mikkeliläinen Vapaus-lehti julkaisi määräyksen 13.8.1914.
3 kommenttia julkaisuun “Sodan varjolla nostetaan hintoja”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kilpailun puute nostaa hintoja. Myös lait ja muut säännöt. Mutta sille emme voi mitään, että esim. Kiinasta tulee koko ajan halvempia tuotteita. Uusissa kiinalaisissa tehtaissa on hyvin teknisiä ja moderneja tuotantolinjoja, joita ohjaa robotit ja muu tekoäly. Sen kanssa kilpailu on vaikeata.
Toimiva kilpailu pitäisi hintojen nousun kurissa. Siksi ihan periaatteestakin pyrin kilpailuttamaan asioita ja vertailemaan hintoja omien vähäisten hankintojeni osalta. Minua vähän harmittaa sellaiset ihmiset, jotka eivät kilpailuta eivätkä vertaa. Toki on järkevää ottaa huomioon kokonaiskustannus. Vähän kalliimpi läheltä ostettu voi olla lopulta edullisempi, koska ei tule posti- tai bensakuluja tai esimerkiksi säästää aikaa johonkin hyödyllisempään tekemiseen.
Valtio on sitten asia erikseen. Sehän saattaa järjestää monin tavoin itselleen verotuloja vaikka hyökkäyskaluston hankkimiseen tai proxy-sodan käymineen. Sille ei yksittäinen ihminen voi oikein mitään niin surullista kuin se onkin.
”Toimiva kilpailu pitäisi hintojen nousun kurissa”.
Oivalsit laittaa kommenttisi konditionaaliin…Noinhan markkinataloutta ilmennetään, mutta kun sitä voidaan kiertää monin eri tavoin. Yleisin lienee ostaa alalle tullut kilpaileva yritys, tai muuten vaikeuttaa sen toimintaa. Yksi kansainvälisissä mittelöissä(, käytössä muunmuassa lääketeollisuuden piirissä,) on patenttisuoja estämässä halvemman tuotteen tuloa markkinoille. Toinen keino, johon jo 1800-luvulla Marx kiinnitti homiota, on uuden, tuotantoa nopeuttavan keksinnön ”pakastaminen” odottamaan sopivaa hetkeä alan markkinoilla.