Tänä vuonna on ainakin kolme merkittävää huippukokousta, joiden perusteella on pääteltävissä, mihin suuntaan geotaloudellinen ja -poliittinen muutos on menossa. BRICS-maiden 18. huippukokous on lokakuussa Intiassa, G7-maiden ja NATO-maiden huippukokoukset kesä- ja heinäkuussa. G7-maiden johtajat kokoontuvat Ranskassa ja NATO-maiden johtajat Turkissa.
Sodat Iranissa, Ukrainassa sekä Aasiassa ja Afrikassa ovat merkkejä siitä, että geopoliittiset muutokset ovat kärjistämässä maiden ja niiden liittoutumien välisiä suhteita. Yhdysvaltojen ja muiden suurimpien maiden G20-huipputapaamiset näyttävät menettäneen merkitystään paikkana, joissa suurvaltojen ristiriitoja ratkaistaan. Kiina ja BRICS-maat pyrkivät niiden aseman säilyttämiseen. Presidentti Donald Trumpin hallinnon tarkoituksena näyttää olevan geopoliittisten jännitteiden hallinnan yksityistäminen.
Sota Iranissa on jo nyt osoittanut, että Yhdysvaltojen sotilaallinen mahti ei enää ole tae turvallisuudesta. Amerikkalaisten joukkojen lähtö Afganistanissa, Ukrainan tukemisen tehottomuus sodassa Venäjää vastaan sekä tulitaukosopimus Iranissa osoittavat, että Yhdysvaltojen sotilaallisen mahdin puitteet ovat supistumassa tilaan, jossa ne olivat Vietnamin sodan aikaan 1970-luvulla. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että myös dollarin asema palaa tilanteeseen, joka sillä oli ennen presidentti Richard Nixonin päätöstä irrottaa dollari kultakannasta.
Tulkintoja tulitauosta
Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif oli keskeisessä roolissa, kun Iran ja USA sopivat kahden viikon tulitauosta. Sopimuksen mukaan 10. huhtikuuta Islamabadissa aloitetaan neuvottelut rauhasta osapuolten välillä. Sopimuksen suurimmat erimieleisyydet liittyvät Hormuzinsalmen hallinnan järjestelyihin, sodan tuhojen korjaamisen rahoitukseen sekä Libanonin asemaan.
Iranin sopimusversiossa edellytetään kaikkien Iraniin kohdistuvien pakotteiden purkamista. Sopimusluonnos edellyttää investointirahaston luomista Iranin jälleenrakennuksen kulujen kattamiseksi. Se edellyttää myös Hormuzinsalmen läpi kulkevan laivaliikenteen turvallisuuden takaamista Iranin erityissääntöjen mukaisesti.
Yhdysvallat on esittänyt oman versionsa siitä, mistä on sovittu. Se on samalla kiistänyt joitakin Iranin esittämiä väitteitä. Libanonin ja Hizbollahin asema näyttää olevan yksi kärkevimmistä erimielisyyksiä aiheuttavista kysymyksistä. Toinen kiistakysymys on Hormuzin salmen liikenteen hallinta. Iran näkee siinä yhden jälleenrakentamisen rahoituslähteistä.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat on ollut aktiivinen Hormuzin salmen hallinnasta käytävässä kamppailussa. Maan ulkomaankauppaministeri Thani bin Ahmed Al Zeyoud tapasi heti tulitaukoilmoituksen jälkeen globaalien varustamojen ja merirahtiyhdistysten johtoa Dubaissa. Arabian Business-sivuston mukaan kokouksessa käsiteltiin kauppavirtoja ylläpidon ja toimitusketjujen kestävyyttä nykyisessä tilanteessa. Hormuzin salmen laivaliikenteen hallinta on näissä tehtävissä keskeinen kysymys.
Toimitusketjujen ja rahavirtojen hallinta
Ukrainan ja Iranin sodan tärkeimmät vaikutukset ulottuvat globaalien toimitusketjujen ja rahavirtojen hallintaan. Ketjujen ja virtojen muutokset murtavat toisen maailmansodan jälkeistä Yhdysvaltojen johdolla rakennettua taloudellista ja poliittista infrastruktuuria. Kun sota Ukrainassa alkoi vuonna 2022, niin joidenkin pankkien tutkimusosastot, suursijoittajat ja monet merkittävät tutkijat ennakoivat, että sota on käännekohta tapahtumasarjassa, joka johtaa dollarikantaisen globaalin rahoitusjärjestelmän eroosioon.
Nykyisten hyödykevirtojen infrastruktuurin muotoutuminen alkoi jo 1800-luvulla ensimmäisen ja toisen teollisen murroksen tuloksena. Murrosta vauhdittivat laiva- juna- ja autoliikenteen kansainvälistyminen. Globaalien tietoverkkojen luominen alkoi mannertenvälisten lennätinlinjojen rakentamisesta 1800-luvun puolivälissä. Vuosisadan loppupuolella alkoi maiden välisten sähköverkkojen rakentaminen.
Nyt Hormuzinsalmesta on tullut keskeinen siksi, että sen ratkaisemisen sisältö näyttää suuntaa sille, miten hyödykkeiden toimitusketjuja sekä energian ja datan siirtoverkkoja hallitaan tulevaisuudessa. Vastakkain ovat Kiina ja Yhdysvallat liittolaisineen. Hormuzinsalmi on merkittävä myös siksi, että Kiinan, Intian ja muiden BRICS-maiden nopea kasvu kuluttaa miljoonia öljytynnyreitä päivässä.
Iran näkee salmen hallinnassa keinon rahoittaa jälleenrakennustaan sekä heikentää Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa Lähi-Idässä. Arabiemiraatit näkevät siinä koko taloutensa kasvun perustan. Sekä Iran että Arabiemiraatit ovat BRICS-jäsenmaita. Niiden välisen kiistan kautta Yhdysvaltojen ja muiden globaalin talousjärjestelmän vahvimpien pelureiden vaikutus ulottuu myös BRICS-maiden tuleviin kokouksiin.
Rahavirrat seuraavat toimitusketjuja
Rahavirrat perustuvat nykyisin sähkö- ja tietoverkkojen toimintaan. SWIFT eli ”Maailmanlaajuisen pankkien välisen finanssiviestinnän yhdistys” on Yhdysvaltojen johtaman yksinapaisen globaalin talousjärjestelmän yksi merkittävä saavutus ja päätepiste. Nyt Kiina yhdessä muiden BRICS- maiden kanssa on luomassa astetta tehokkaampaa vaihtoehtoa SWIFT-järjestelmälle.
Kiinan keskuspankki päivitti rajat ylittävää pankkien välistä maksujärjestelmää (CIPS) koskevat liiketoimintasäännöt 1. helmikuuta 2026. Kiinan järjestelmä on SWIFT-järjestelmää tehokkaampi. Kun SWIFT välittää maksuja koskevia viestejä, CIPS välittää maksuja ja selvittää maksujen jälkeisten varojen omistuksen. CIPS-järjestelmässä raha siirtyy tililtä toiselle muutamassa sekunnissa. Vastaava operaatio SWIFT-järjestelmässä voi kestää yhdestä viiteen päivään.
Kiina ja muut BRICS-maat käyttävät edelleen SWIFT:n palveluja maksuja koskevien viestien välityksessä. Mutta kasvava osuus maksuja koskevista viesteistäkin siirtyy vähitellen SWIFT:n ulkopuolelle. Siitä seuraa, että niin Yhdysvallat kuin Euroopan Unionin maat eivät voi enää entiseen tapaan ohjata rahavirtoja. Se taas heikentää pakotteiden vaikutusta.
Yhdysvaltojen dollarin asema oli vahvimmillaan 1990–2010 välisenä aikana. Dollari toimi sitäkin ennen vahvana Yhdysvaltojen talouden puskurina, joka on pelastanut sen reaalitalouden kilpailukyvyn heikentymiseltä. Sen arvoa muissa tärkeissä valuutoissa mitataan dollari-indeksillä. Vuosina 1985–1992 indeksin arvo puolittui yli 164 pisteestä. Vuoden 2002 helmikuussa alkanut lasku oli lähes yhtä hurja. Toukokuussa 2008 dollari-indeksi saavutti historiallisen pohja-arvonsa 73,54.
Dollarin aseman vahvuus on perustunut sen hallitsevaan asemaan valuutta- ja hyödykekaupan -suurimpana maksuvälineenä. Sen vuoksi se on toiminut myös arvon säilyttämisen tärkeimpänä välineenä. Yhdysvaltojen tukikohdat eri puolilla maailmaa ovat tukeneet petrodollarin asemaa tärkeimpänä energiavarojen hinnoittelun ja kaupan välineenä. SWIFT-järjestelmän kautta Yhdysvallat on saanut kaiken tarvittavan informaation dollarin aseman säilyttämisen kannalta.
BRICS-maiden huippukokous
BRICS pitää 18. huippukokouksensa tämän vuoden lokakuussa Intiassa. Kokouksen sisältö on kiteytetty neljään pilariin, joita ovat resilienssi, innovaatiot, yhteistyö ja kestävä kehitys. Niiden kaikkien yksi läpikäyvä teema on toimitusketjujen ja rahoitusvirtojen häiriöiden kestokyvyn parantaminen. Sodat Iranissa, Ukrainassa ja muualla ovat näiden häiriöiden lähteenä.
BRICS-ryhmään kuuluvilla mailla on toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja asenteita globaaliin geopolitiikkaan. Jäsenillä on erilaiset valtiomuodot. Jotkut ovat tasavaltoja, toiset liittovaltioita ja onpa joukossa kuningaskuntiakin. Myös niiden tuotantotavat eroavat toisistaan. BRICS-maita yhdistävät taloudelliset intressit ovat vaikutuksiltaan erojen vaikutuksia vahvemmat.
Hormuzinsalmen sekä muiden samankaltaisten strategisten ”kuristuspisteiden” merkitys BRICS-maiden tulevaisuuden kannalta tulee näkymään myös tulevissa huippukokouksissa. BRICS:n strategiana on vähentää dollarin asemaa keskinäisessä maksu- ja rahoitustoiminnassa. Näin siksi, että dollarin vakauden ja luotettavuuden perustat ovat horjuneet jo pitkään.
BRICS-maat tarvitsevat dollariin perustuvaa rahoitusjärjestelmää vakaamman järjestelmän oman taloutensa vakauden säilyttämiseksi. Tämä tarve on toisessa vaakakupissa, kun maat punnitsevat suhtautumistaan keskinäisiin erimielisyyksiin, joita Hormuzinsalmen asema kiristää tällä hetkellä.
Kuva: U.S. Navy. Public Domain