Niinistö ei sulje pois ja puoluejohtajat kannattavat – LAAJA TUKI USA:N TUKIKOHDILLE

Presidentti Sauli Niinistö ei sulkenut Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin yksipäiväisen Suomen vierailun päätteeksi pidetyssä yhteisessä tiedotustilaisuudessa pois sitä mahdollisuutta, että Suomen maaperälle tulisi Yhdysvaltain pysyvä tukikohta, mikäli sellaista Suomelle tarjottaisiin.

Niinistö kertoi Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisestä puolustussopimuksesta käytävissä neuvotteluissa monien asioiden olevan vielä avoinna. ”Saa siis nähdä”, totesi presidentti jättäen näin oven auki Yhdysvaltain sotilastukikohdan perustamiselle Suomeen.

Tiedotustilaisuus pidettiin viime torstaina.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) puolestaan kieltäytyi kertomasta, onko sotilastukikohdan perustaminen Suomeen ollut esillä puolustussopimuksesta käydyissä neuvotteluissa. Häkkäsen mukaan kaiken perusta on se, minkä Bidenkin totesi. ”Molemmat osapuolet haluavat näillä sopimusrakenteilla vahvistaa Pohjolan turvallisuutta”.

Bidenin vierailu Suomessa vahvisti sen, mitä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus yhdessä presidentti Niinistön kanssa oli jo aikaisemmin pitänyt lähtökohtana neuvotteluille Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvaltain asevoimat voi käyttää myös Suomen maa- ja merialueita sekä ilmatilaa sen jälkeen, kun maat ovat hyväksyneet keskinäisen puolustussopimuksen.

Parhaillaan neuvoteltavan maiden keskinäisen puolustussopimuksen varjolla Yhdysvaltain asevoimat voisi esteettä käyttää Suomen maaperää ja varuskuntia sotaharjoituksiin ja raskaiden aseiden varastointiin. Käytännössä on kyse Yhdysvalloille luovutettavista tukikohta-alueista, joita häveliäästi kutsuttaisiin kuitenkin ”yhteisalueiksi” tai ”vuokra-alueiksi”.

Jo tehdyt linjaukset varmentavat sen, että Suomi voi joutua tulevaisuudessa yhä enemmän pelinappulaksi suurvaltojen keskinäisiin kädenvääntöihin, jotka pahimmillaan voivat johtaa myös suursotaan.

Myös Ruotsi ja Tanska neuvottelevat parhaillaan Suomen tavoin puolustussopimuksesta Yhdysvaltain kanssa. Sopimuksen on tarkoitus olla suurin piirtein samansisältöinen kaikissa pohjoismaissa.

Norja päätti omasta sopimuksestaan jo viime vuonna. Muut pohjoismaat saavat valmistuvan sopimuksen parlamenttiensa käsittelyyn viimeistään ensi vuoden aikana, elleivät jo aikaisemmin.

Yhdysvalloille pohjoismaiden kanssa tehtävät puolustussopimukset ovat keskeisen tärkeitä myös arktisella alueella mahdollisesti käytävän sodankäynnin varalta. Yhdysvaltain asevoimat tarvitsee Pohjois-Euroopan alueita esteettömään käyttöönsä juuri arktisen alueen sotilaspoliittisen tilanteen kärjistymisen myötä.

Puoluejohtajat kannattavat Naton tukikohtaa Suomeen

Kokoomus on puolueista kaikkein voimakkaimmin kannattanut Naton infrastruktuurin perustamista Suomeen.

Viime kesänä kokoomuksen silloinen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen vaati, että Suomi edistäisi ”määrätietoisesti”  Naton pysyvien ”monikansallisten toimintojen” kuten alueellisen komentokeskuksen tai arktisen osaamiskeskuksen sijoittamista Suomeen.

Mykkänen lisäksi myös Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja keskustan ryhmäjohtaja Juha Pylväs ilmoittivat, etteivät he vastusta pysyviä Nato-joukkoja tai tukikohtien perustamista Suomeen. Linjausta tukivat myös kristillisen liiton ryhmäpuheenjohtaja ja perussuomalaisia edustanut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Samalla linjalla oli jo aikaisemmin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

Keskusta liputti Marinin hallituksessa myös myöhemmin Naton tukikohdan perustamisen puolesta.

”Keskusta suhtautuu avoimesti Naton tukikohdan perustamiseen Suomeen ja esittää Naton arktisen osaamis- ja koulutuskeskuksen perustamista Suomeen”, sanoi keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Mikko Savola, joka hoiti puolustusministerin tehtävää Marinin hallituksessa muutaman kuukauden ajan.

Ennen nykyisen hallituksen muodostamista myös Elina Valtonen (kok) kannatti heti huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen Naton tukikohdan perustamista Suomeen. Valtonen on nyt Orpon hallituksen ulkoministeri.

Biden hermostui Ylen toimittajan kysymyksestä

Tiedotustilaisuudessa Biden hermostui silmin nähden Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Ida Tikan kysyessä mitä presidentti aikoo tehdä, jotta Suomi voisi olla varma siitä, että Yhdysvallat pysyy myös tulevina vuosikymmeninä luotettavana Nato-kumppanina.

Tikka viittasi kysymykselllään siihen, että Yhdysvallossa on poliitikkoja, jotka vastustavat Yhdysvaltain Nato-jäsenyyttä. Myös republikaanipuolueen presidenttiehdokkuutta uudelleen tavoittelevan Donald Trumpin on arvioitu olevan tätä mieltä. Presidentinvaalit ovat Yhdysvalloissa ensi vuonna.

Biden sanoi ensin takaavansa Yhdysvaltain Nato-linjaukset sataprosenttisesti viitaten sotilasliiton suureen suosioon sekä suuren yleisön keskuudessa että Yhdysvaltain kongressissa. Heti tämän jälkeen Biden totesi kuitenkin myös, ettei kukaan voi taata sitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta piti kuitenkin aiempaa vastaustaan parhaana veikkauksena.

”Kuultuamme tämän vastauksen, ettei kukaan voi taata tulevaisuuden osalta mitään, oletteko huolestunut siitä, miten Yhdysvaltain poliittinen epävakaus voi vaikuttaa liittokuntaan tulevaisuudessa”, kysyi Tikka uudelleen osoittaen vastauspyynnön nyt Niinistölle.

Biden tuli kuitenkin väliin eikä antanut Niinistön heti vastata. Biden sanoi, ettei tulevaisuutta voi taata, koska toimittaja itsekään voi kertoa hänelle, että voi olla varma pääseekö toimittaja tänä yönä tiedotustilaisuudesta kotiin vai ei. Kukaan ei voi olla varma, mitä tapahtuu.

Biden vakuutti vielä varmuuttaan siitä, että Yhdysvallat pysyy Natossa.

Niinistö yritti keventää tiedotustilaisuuden sähköistynyttä tunnelmaa toteamalla Ylen kirjeenvaihtajalle, että vaikuttaa siltä, että presidentti vastasi teidän ongelmiinne.

Yhdysvaltalaislehti New York Post kertoi myöhemmin, että Bidenin outo yksinpuhelu oli hämmentänyt suomalaistoimittajia, jotka auliisti kertoivat ulkomaisille kollegoilleen tiedotustilaisuuden jälkeen, että Yhdysvaltain 80-vuotiaan presidentin pitäisi tietää Helsingin olevan suhteellisen turvallinen kaupunki. Ja siksi on epätodennäköistä, että joku joutuisi uhriksi matkallaan kotiin.

Tiedotustilaisuuden alkua hämmensi puolestaan se, että Biden nimesi Islannin pääministerin Katrin Jakobsdottirin ”Irlannin tyttäreksi” korjaten kuitenkin heti lapsuksensa.

+++